Netin tuki

Netti kotiin tai mukaan, yhteen tai useampaan laitteeseen. Vinkit sopivan netin valintaan tai pulmatilanteisiin löydät täältä.

Netti pätkii tai on hidas. Missä syy?

Nettiyhteyden hitauteen löytyy yleensä ratkaisu. Tässä 4 vinkkiä ongelman ratkaisemiseksi.

1. Vaihda mokkulan paikkaa

Mokkulan pienikin siirtäminen asunnon sisällä voi merkittävästi parantaa yhteyden laatua ja nopeutta. Ensimmäiseksi kannattaa kokeilla mokkulan siirtämistä ikkunan lähelle, missä verkko on usein voimakkaampi.  Jos tämä ei auta, DNA:n asiakaspalvelu osaa kertoa mistä suunnasta tukiasema lähettää langatonta signaalia. Sen jälkeen voit siirtää mokkulan ikkunalle, joka on kohti tukiasemaa. Jos tämäkään ei auta, voidaan mokkulaan kytkeä lisäantenni, jonka avulla yhteyden laatu ja nopeus paranee yleensä huomattavasti. Lisäantennista saat lisätietoa DNA:n asiakaspalvelusta.

Mokkulat käyttävät langatonta 4G- tai 3G-verkkoa. Joskus tukiaseman lähettämän langattoman signaalin tiellä olevat esteet (korkeat mäet, rakennukset tai paksut seinät) heikentävät signaalin voimakkuutta. Tällöin nettiyhteys on hidas tai pätkii. Voit tarkistaa signaalin voimakkuuden mokkulan näytöltä tai tietokoneen yhteysohjelmasta, jossa 0-2 kuuluvuuspalkkia merkitsee heikkoa signaalin voimakkuutta.

2. Ota käyttöön USB-jatkojohto

USB Mokkulan kanssa kannattaa aina käyttää mokkulan mukana tullutta USB-jatkojohtoa, koska tietokone yleensä häiritsee langatonta yhteyttä. Johtoa käyttämällä saat mokkulan kauemmaksi tietokoneesta ja voit myös sijoittaa sen mahdollisimman lähelle ikkunaa.

3. Vaihda mokkulan WLAN-lähetyskanavaa

Ruuhkainen WLAN-verkko voi aiheuttaa netin hitautta. WLAN-verkon ruuhkaisuus tarkoittaa sitä, että mokkulasi WLAN-verkon kantavuusalueella on muidenkin henkilöiden, esim. naapureiden WLAN-laitteita, jotka käyttävät samaa lähetyskanavaa. Tässä tapauksessa lähetyskanavan vaihtaminen auttaa.

Voit muuttaa WLAN-verkon lähetyskanavaa mokkulan asetuksista. Asetuksiin pääset käsiksi mokkulan hallintasivuston kautta. Hallintasivuston osoite löytyy käyttöoppaasta. Yleisimmin hallintasivun osoite on dna.mokkula/. Hallintasivustolla mene kohtaan: WLAN-asetukset, Wi-Fi asetukset tai Langattoman verkon asennukset. WLAN-verkon kanavan muutos ei vaikuta WLAN-verkkoon liitettyjen laitteiden asetuksiin./p>

4. Vaihda WLAN-verkon taajuutta

Uusimmat mokkulat lähettävät ja vastaanottavat WLAN-verkon signaalia automaattisesti kahdella taajuudella, 2,4 GHz:n taajuudella, jota useimmat päätelaitteet tukevat, sekä korkeammalla 5,0 GHz:n taajuudella. Jos päätelaitteesi tukee myös 5,0 GHz:n taajuutta, kannattaa se ottaa käyttöön, koska korkeammalla taajuusalueella on vähemmän muiden laitteiden aiheuttamaa verkkoliikennettä, joka hidastaa WLAN-verkkoa. Jos päätelaitteesi ja mokkulasi tukee 5,0 GHZ:n taajuttaa, näkyy langattomien verkkojen luettelossa kaksi mokkulan WLAN-verkkoa; ”Mokkula-xxxx” ja ”Mokkula_5G-xxxx”. Valitse ”Mokkula_5G-xxxx”, joka on 5,0 GHZ:n verkko.

Jotkut vanhemmat mokkulat eivät automaattisesti käytä 5,0 GHz-taajuutta, mutta se on mahdollista ottaa käyttöön mokkulan asetuksista. Jos korkeamman taajuuden käyttöönotto on mahdollista, löydät siihen ohjeen mokkulan käyttöoppaasta. Kaikki vanhemmat mokkulamallit eivät tue 5,0 GHz:n taajuutta.

Jos nettiyhteys on tämänkin jälkeen edelleen hidas tai pätkii, ota yhteyttä DNA:n asiakaspalveluun.

IP-osoitteet ja sallitut portit

Yhteenveto IP-osoitteista, yhteys- ja palvelinosoitteista ja porteista.

Yhteysosoitteet, IP-osoitteet ja sallitut portit

Yhteysosoitteet

Kaikki DNA:n Liikkuva Laajakaista -liittymät ja näin ollen myös DNA:n mokkulat toimitetaan ns. osoitteenmuunnoksella (NAT). Jos liittymäsi ja päätelaitteesi toimivat hyvin, sinun ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Jos tarvitset julkisen IP-osoitteen verkon puolelta, tämä onnistuu helposti vaihtamalla päätelaitteen APN asetuksia. Julkista IP:tä voidaan tarvita esimerkiksi kotiserverin, peliserverin tai turvakameroiden kanssa.

Oletuksena joulukuusta 2016 lähtien päällä oleva NAT-osoitteenmuunnosta käyttävä APN-osoite on:
internet

Saadaksesi käyttöön julkisen IP-osoitteen sinun on vaihdettava päätelaitteeseen (mokkula, mobiilireititin, SIM-kortillinen kamera, jne.) seuraava APN-osoite:
julkinen.dna.fi

Jos liittymäsi on hankittu ennen joulukuuta 2016, sillä voi olla käytössä alla oleva APN-osoite, mikä tuottaa edelleen julkisen IP-osoitteen:
data.dna.fi

HUOM!

data.dna.fi on aina suositeltu APN kun mokkulassa on yritysliittymä sekä kuluttajaliittymissä, kun liittymä on hankittu ennen joulukuuta 2016.

IP-osoitteet ja sallitut portit

DNA Liikkuva Laajakaista sisältää yhden julkisen, vaihtuvan IPv4-osoitteen ja yhden julkisen, vaihtuvan 64-bittisen IPv6-verkon. Liittymillä voidaan käyttää sovelluksia, jotka avaavat itse yhteyden palvelimeen päin (esimerkiksi: http(s), telnet, ssh, irc, ftp). Internetistä liittymiin tulevaa liikennettä rajoitetaan protokolla- ja porttikohtaisesti. Sallitut tietoliikenneportit IPv4-osoitteista ovat TCP-protokollassa 500 ja 1024-65535 sekä UDP-protokollassa 123, 259, 500, 1024-1899 ja 1901-65535.

Viestintäviraston suosituksesta DNA on väliaikaisesti suodattanut internetistä liittymään päin suuntautuvasta IPv4-liikenteestä TCP-portin 7547.

IPv6-osoitteilla liikennöidessä rajoitetaan internetistä liittymiin tulevaa liikennettä seuraavista porteista:

Lähtevä sähköpostiliikenne (SMTP)-liikenne liittymästä porttiin 25 on sallittu vain DNA:n omille SMTP-palvelimille Viestintäviraston määräyksen mukaan.

Palvelinosoitteet:

  • Port 25(tcp) Simple Mail Transfer protocol
  • Port 53(udp) Domain Name System
  • Port 135(tcp/udp) RPC Endpoint Mapper
  • Port 137(tcp/udp) Netbios Name Service
  • Port 138(tcp/udp) Netbios Datagram Service
  • Port 139(tcp/udp) Netbios Session Service
  • Port 445(tcp/udp) Microsoft DS
  • Port 593(tcp/udp) HTTP RPC Endpoint Mapper
  • Port 1433(tcp/udp) Microsoft SQL Server
  • Port 1434(tcp/udp) Microsoft SQL Monitor
  • Port 1900(udp) uPnP

Lähtevä sähköpostiliikenne (SMTP)-liikenne liittymästä porttiin 25 on sallittu vain DNA:n omille SMTP-palvelimille Viestintäviraston määräyksen mukaan.

Palvelinosoitteet:

  • DNA:n SMTP-sähköpostipalvelimen osoite on smtp.dnainternet.fi
  • DNA:n NTP-aikapalvelimen osoite on ntp.dnainternet.fi
  • DNA:n DNS-nimipalvelimien IPv4-osoitteet: 62.241.198.245 ja 62.241.198.246
  • DNA:n DNS-nimipalvelimien IPv6-osoitteet: 2001:14b8:1000::1 ja 2001:14b8:1000::2

Näin valitset sinulle sopivimman mokkulan

Liikkuva laajakaista eli netti mukana

Näin saat nettiyhteyden eri laitteille:

Netti kannettavaan tietokoneeseen

Pelkkä SIM-kortti

Mikäli tietokoneessasi on valmiina SIM-korttipaikka, voit hankkia DNA:lta pelkän SIM-kortin. 4G- tai 3G-yhteyttä hallitaan tällöin tietokoneen omalla yhteysohjelmalla.

Mokkula

Mokkulan avulla saat nettiyhteyden Windows- ja MAC-tietokoneille. Aseta SIM-kortti mokkulaan, mokkula tietokoneen USB-porttiin ja odota muutama minuutti. DNA Netti asentaa itsensä tietokoneelle automaattisesti ja näin 3G- tai 4G-nettiyhteys toimii.

Jos mokkulasi sisältää WiFi-toiminnallisuuden, saat mokkulan muodostaman langattoman WiFi-verkon avulla nettiyhteyden useille päätelaitteille samanaikaisesti. Aseta SIM-kortti mokkulaan ja käynnistä mokkula. Tämän jälkeen liitä tietokone mokkulan muodostamaan

WiFi-verkkoon ja nettiyhteys toimii. WiFi-mokkulan muodostamaan langattomaan verkkoon voit liittää samanaikaisesti monta laitetta. Voit esimerkiksi surffata tietokoneella netissä, katsoa videoita tabletilla ja lukea sähköposteja älypuhelimella. Tiedonsiirto mokkulan ja laitteen välillä on automaattisesti salattua.

Liikkuva laajakaista puhelimeen

DNA:n puheliittymät sisältävät rajattoman määrän tiedonsiirtoa edulliseen kiinteään kuukausihintaan. Niissä on liikkuva laajakaista mukana vakiona.

Uutena asiakkaana voit siirtää vanhan numerosi DNA-liittymälle. Numeronsiirron voit tehdä liittymää hankkiessasi joko netissä tai DNA Kaupassa. Suosittelemme älypuhelimen turvaksi DNA Mobiiliturvaa, joka esimerkiksi suojaa puhelimesi viruksilta ja auttaa sinua paikantamaan puhelimesi, jos se sattuisi katoamaan.

Liikkuva laajakaista tablettiin

Tableteilla voi surffata kahdella tavalla: WiFi-verkossa tai SIM-kortin kautta. Edullisimmat tabletit sisältävät yleensä pelkän WiFi-yhteyden, kun taas kalliimmat laitteet sisältävät WiFi-yhteyden lisäksi 4G/3G-yhteyden. Hankkimalla SIM-kortin tablettiin, jossa on 4G- tai 3G-yhteys, voit käyttää tablettia missä tahansa, myös WiFi-verkon tavoittamattomissa. WiFi-mokkulan muodostaman langattoman verkon avulla saat nettiyhteyden useille eri päätelaitteille samanaikaisesti - myös tablettiin.

Tutustu DNA:n liikkuvan laajakaistan liittymiin ja valitse käyttöösi sopivin. Liikkuvan laajakaistan liittymät sopivat niin mokkulaan kuin tablettiinkin. Suosittelemme tabletin turvaksi DNA Mobiiliturvaa, joka suojaa laitetta viruksilta ja auttaa paikantamaan laitteesi, jos se sattuu katoamaan.

Liikkuva laajakaista kaikille kodin laitteille

Monet elektroniikkalaitteet, kuten pelikonsolit, älytelevisiot tai web-kamerat tarvitsevat nettiyhteyden. Näiden laitteiden yhdistäminen nettiin liikkuvan laajakaistan avulla on todella helppoa. Aseta SIM-kortti mokkulaan ja käynnistä mokkula. Liitä laite mokkulan muodostamaan WiFi-verkkoon ja nettiyhteys toimii. Lisää tietoa WLAN Mokkulasta voit lukea ylhäältä. Tiedonsiirto WLAN Mokkulan ja WLAN Mokkulaa käyttävän laitteen välillä on automaattisesti salattua.

Lue lisää IPv6-protokollasta ja sen vaikutuksista netinkäyttöön 

Vauhtia mokkulaan lisäantennilla

Katso viestintäviraston vinkit

Kolme vinkkiä mobiililaajakaistan toimivuuden parantamiseen kotona.

4G-antenni asennettuna

Tilaa 4G-antenni ammattilaisen asentamana. Asentaja tuo ja asentaa antennin.

4G -antenni ammattilaisen asentamana on varma ja huoleton valinta

Tilaa VHF Pro DNA -asennus

Tilaa antenniasennus DNA:n suosittelemalta VHF Pro antenniasentajalta. VHF Pro on Satelliitti ja antenniliitto SANT ry:n jäsenyritys. Lähimmän asentajan löydät täältä.
 


Valitse Easyasennus

Easyasennuksen asentajat tuovat 4G-antennin kiinteistöösi ja asentavat sekä suuntaavat sen kerralla oikein. Yli 100 liikkeen verkosto kattaa lähes kaikki Suomen paikkakunnat. Pyydä tarjous kotiisi tai taloyhtiöösi Easyasennuksen sivuilla.

Netti kotiin, kaikille laitteille

Langaton netti eli WiFi-verkko on kätevin tapa muodostaa nettiyhteys kotiisi, kaikille laitteille ja käyttäjille. Asenna ensin modeemi ja muokkaa sitten WiFi-verkon asetukset itselle sopiviksi. Mallikohtaiset ohjeet WiFi-asetuksiin löydät modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.


Käytäthän DNA:n suosittelemaa kaapelimodeemia

Jos käytössäsi on kaapelilaajakaistaliittymä, käytä vain DNA:n suosittelemia kaapelimodeemeja. Alla lueteltuja kaapelimodeemeja päivitetään jatkossakin ja käyttämällä niitä, turvaat verkon kaikkien laitteiden toiminnan sekä oman nopeutesi ja turvallisuutesi. Suosittelemme seuraavia modeemimalleja, jotka on testattu ja todennettu toimiviksi:

  • Cisco EPC3010
  • Cisco EPC3825
  • Cisco EPC3828D
  • Sagemcom F-3284DC DNA
  • Sagemcom F-3686AC
  • Sagemcom F-3686ACv2
  • Technicolor TC7200
  • Thomson TCW770
  • Thomson TWG870
  • Ubee UBC1303

DNA Valokuitu Plus -liittymissä toimivat ainoastaan niihin räätälöidyt DNA Valokuitu Plus -modeemit.

IPV6 TULEE, OLEMME VALMIITA

DNA:n laitteet ja liittymät toimivat silloinkin, kun uusi IPv6-protokolla tulee laajemmin käyttöön. Ota selvää, mistä uudessa IPv6-protokollassa on kysymys.

Tiesitkö?

DNA noudattaa IPv6:n käyttöönotossa Viestintäviraston suositusta. Lisätietoja Viestintäviraston sivuilla.

Lue lisää

Usein kysyttyä

Jos et löydä etsimääsi, tutustu muiden esittämiin kysymyksiin ja vastauksiin tukisivuilla.

Tutustu

Testaa IPv6-yhteytesi

Testaa, toimiiko IPv6 laitteellasi jo nyt.
 

Testaa

Ohjeet kaapelimodeemeihin, DSL- ja Ethernet-päätelaitteisiin

Riippuen käyttämästäsi laitteesta, IPv6 on heti käyttövalmiina tai saattaa vaatia aktivointia. Tutustu laitekohtaisiin ohjeisiin.

WiFi eli Langaton verkko

Tuntuuko langattoman verkon säätäminen kimurantilta avaruustieteeltä? Sitä se ei kuitenkaan ole. Näillä vinkeillä säädät langattoman verkon parhaimpaan tasoonsa. Aloita ensin asentamalla modeemi ja muokkaa sitten WiFi-verkon asetukset modeemista itselle sopiviksi.

Modeemien ohjeet löytyvät osoitteesta www.dna.fi/tuki-modeemit ja mokkuloiden ohjeet osoitteesta www.dna.fi/tuki-mokkulat

WiFin eli WLANin eli langattoman verkon tiedot, ohjeet ja hienosäädöt

Sijoita modeemisi oikein

Jotta langaton WiFi-yhteytesi olisi paras mahdollinen, sijoita modeemisi oikein. Ota sijoittamisessa huomioon mm. seuraavat asiat:

  • Jokainen este heikentää WiFin kantavuutta. Wifi-signaali kulkeutuu kyllä ovien, ikkunoiden ja kevyempien seinärakenteiden läpi, mutta ne vaimentavat signaalia.
  • Myös jotkin kodin elektroniikkalaitteiden - tietokoneet, mokkulat, mikroaaltouunit, viihde-elektroniikka, energiansäästölamput - voivat aiheuttaa häiriöitä.
  • Pahiten Wifi-signaalin kulkua estävät materiaalit ovat metalli, betoni, tiili ja kivi.
  • Toisaalta myös naapurin WiFi voi häiritä omaasi

Tukiasema kannattaakin sijoittaa ottaen huomioon alla olevat: 

  • mahdollisimman kerkeiselle paikalle, jotta signaali ulottuu koko asuntoon ja käyttölaitteisiin
  • keskimääräistä pöytätasoa korkeammalle. Sijoita se mahdollisimman ylös ja korkealle esim. kaapin päälle
  • mahdollisimman kauas ylläolevista häiriötekijöistä

Apua sijoittamiseen voi saada esimerkiksi Mokkuloiden tapauksessa 4G-lisäantennilla, jolloin Mokkula on helpompi sijoittaa WiFin kannalta paremmalle paikalle. Isoissa kodeissa tai muuten haasteellisissa ympäristöissä pelkkä modeemin keskeiselle paikalle sijoittaminen tai muuten haasteellisissa ympäristöissä pelkkä modeemin keskeiselle paikalla sijoittaminen ei välttämättä riitä. Tälläisissä tapauksissa ainoa keino voi olla useamman tukiaseman käyttö. Parhaiten ongelmaan vastaa ko. tarkoitukseen suunniteltu Mesh-Wifi järjestelmä, joka usean tukiaseman turvin rakentaa koko taloon yhtenäisen ja optimoidun WiFi-verkon. 

Jos WiFi-yhteytesi pätkii tai on hidas vaikka langaton modeemi on sijoitettu oikein suhteessa käyttölaitteisiin, löytynee apu alaspäin lukemalla. 



Langattoman verkon nopeudet

DNA:n nopeustesti löytyy täältä. Huomioithan sivulta löytyvät varoitukset ja ohjeet; nopeustesti on vain suuntaa-antava, koska mitattuun nopeuteen vaikuttavat mm. muut verkon käyttäjät, nopeustestiin käytetty laite ja selain, liittymän nopeus, modeemin asetukset sekä esimerkiksi WiFin senhetkinen ympäristö. 

WiFi-verkolla ei toistaiseksi pysty saavuttamaan huippunopeuksia. Jos haluat käyttää nettiäsi maksiminopeudella ja pienimmällä mahdollisella vasteajalla, suosittelemme että kytket tietokoneen suoraan modeemiin Ethernet-verkkojohdolla (RJ45).

Oheisessa taulukossa on esitetty yleisimpien käytössä olevien WiFi-standardien teoreettinen maksiminopeus sekä tyypillinen nopeus normaalikäytössä. WiFi-yhteyden nopeus riippuu modeemin ja käyttölaitteen tekniikasta sekä ympäristöstä. Ilmoitetut nopeudet ovat teoreettisia ja maksiminopeuksia, kun myös käyttölaite on teknisesti täysin yhteensopiva. Mokkulamallien ja modeemikohtaisen langattoman kotiverkon sekä laajakaistayhteyden teoreettiset maksiminopeudet löydät tuotesivuilta, liittymän tai laitteen mukana tulleista tiedoista. On hyvä huomata, että esimerkiksi saavuttaakseen 802.11ac 4x4 standardin maksiminopeuden, pitää myös käyttölaitteen olla tismalleen samat speksit omaava ja ympäristön sekä asetuksien oltava täydelliset. 2x2, 3x3, 4x4 tarkoittavat modeemin WiFi-antennien määrää. Yleensä käyttölaitteissa on 2x2 WiFi-antennit ja standardi uudemmissä laitteissa on AC, kun hieman vanhemmissa ja halvemmisssa laitteissa N.


Eri tekniikoiden maksiminopeudet ja niiden käytännön nopeusarviot:

  Teoreettinen nopeus Nopeus käytännössä
802.11b 11 MBit/s 4-6 MBit/s
802.11g 54 MBit/s 15-20 Mbit/s
802.11n 1x1 150 MBit/s 20-50 MBit/s
(käytettäessä 2.4 GHz taajuutta)
802.11n 2x2 300 Mbit/s 50-60 MBit/s
(käytettäessä 2,4 GHz taajuutta)
802.11n 3x3 450 Mbit/s 80-110 Mbit/s
(käytettäessä 2,4 GHz taajuutta)
80.2.11ac 2x2 867 Mbit/s

100-120 MBit/s

80.2.11ac 3x3 1300 Mbit/s

150-400 MBit/s

80.2.11ac 4x4 1733 Mbit/s

300-600 MBit/s






Mainitut nopeudet koskevat liikennettä modeemin ja tietokoneen välillä.

Perus vianselvitys

Ennen modeemin WiFi-asetuksiin kajoamista, kannattaa kokeilla selvittää vikaa yleisellä tasolla:

  1. Tarkasta päivitykset ja päivitä laite mahdollisuuksien mukaan.
  2. Resetoi modeemi, yleensä reset nappi löytyy laitteen joltain sivulta ja sitä pitää painaa 30 sekuntia.
  3. Tyhjennä selaimesi välimuisti ja historiatiedot selaimen asetuksista (offlinetiedostot, evästeet jne.).
  4. Päivitä käyttölaitteesi (tabletit, puhelimet, TV:t, kaikki Modeemin yhteydessä olevat laitteet).
  5. Windows 10 kone kannattaa käynnistää uudestaan shift-nappulaa pohjassa pitämällä ja esim. tabletit kannattaa käynnistää uudestaan pitämällä virrat pois kytkettynä yli 30 sekuntia.
  6. Jos ongelma poistuu käyttäessä Ethernet-johtoa (eikä ole korjaantunut ylläolevilla ohjeilla), vika on suurella todennäköisyydellä langattomassa WiFi-verkossa.
  7. Jos ongelma toistuu WiFissa ja Ethernet-piuhalla, kyse voi olla verkkopuolen ongelmasta. Ko.tilanteessa kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluun. Täältä pystytämään tarkistamaan häiriöt sekä neuvomaan tukiasesmien summittaiset paikat ja mahdolliset käytettävät 4G taajuudet. Käyttäjä kuitenkin pystyy kokeilemaan myös itse erilaisia tapoja verkkoyhteyden parantamiseen. Lisätietoja www.dna.fi/tuki-netti

Taajuuden valinta

DNA:n uusimmissa modeemeissa on radiot sekä 2,4 että 5 GHz:n WiFi-verkon taajuuksille. 2,4 GHz on yleisin asetus, mikä tarkoittaa että esim. kerrostaloissa ko. taajuus voi olla hyvinkin runsaassa käytössä. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä, nopeuden laskua tai muuta yhteyden heikkenemistä. Parhaimmillaan 5 Ghz tajuuden käyttö nopeuttaa WiFiä huomattavasti, mutta kolikon kääntöpuolena verkon kuuluvuus heikkenee, koska 5 GHz ei läpäise materiaaleja yhtä hyvin kuin 2,4 GHz.

Jos käyttölaitteesi, kuten uusimmat läppärit, puhelimet ja tabletit tukevat 5 GHz-WiFi taajuutta, kannattaa se ottaa käyttöön. Käyttöönotto tapahtuu valitsemalla se käyttölaitteen WiFi-verkkovalinnasta. Lisätietoja laitteesi mukana tulleesta pikaoppaasta sekä modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta. 


WiFi-kanavan vaihtaminen

DNA:n verkkopäätelaitteet hakevat automaattisesti parhaan eli vapaimman WiFi-kanavan skannaamalla ympäristön muita WiFi-verkkoja. Etenkin kerrostalossa WiFi-yhteyden kantaman sisällä voi olla useampi langaton tukiasema (esim. naapurin tukiasema), jotka saattavat joutua käyttämään samaa kanavaa. Tällöin tukiasemien lähetykset häiritsevät toisiaan ja aiheuttavat yhteyden hidastumista sekä jopa pätkimistä..

Mikäli WiFi-verkossa tuntuu olevan häikkää (eli automatiikka ei ehkä löydä parhainta kanavaa), voidaan kokeilla kanavan vaihtoa manuaalisesti etsimällä ympäristön vapainta mahdollista WiFi-kanavaa. Ensisijaisesti kannattaa kuitenkin kokeilla muita asetuksia, kuten 5 Ghz taajuutta ja modeemin sijoittamista otollisempaan paikkaan. Lisätietoa löydät mallikohtaisista ohjeista modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.


Kaistanleveyden vaihtaminen

Jos tietokoneesi, tablettisi tai puhelimesi tukee isoimpia WiFin kanavaleveyksiä, voit käyttää nopeampaa 40 tai 80MHz kaistanleveyttä. Tämä parantaa WiFi-verkon yhteysnopeutta, jos kuuluvuusalueellasi ei ole muita tukiasemia. Oletuksena DNA:n kustomoiduissa modeemeissa kanavanleveys on automaattisella asetuksella, jolloin isompi kanavaleveys otetaan käyttöön jos mahdollista.

Huomaathan, että jos kuuluvuusalueellasi on paljon muita tukiasemia, esim. kerrostalossa kaupungissa, voi asetuksesta olla haittaa sinulle sekä muille lähialueen käyttäjille. Lisätietoa löydät mallikohtaisista ohjeista modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.


Salaa WiFi-yhteytesi

Oma langaton lähiverkkosi kannattaa aina suojata. Koska langaton verkko toimii myös seinien läpi, saattaa WiFi-yhteytesi ulottua myös naapurille asti. 

Salaamalla yhteytesi, estät ulkopuolisia käyttämästä laajakaistaliittymääsi luvattomasti ja estät heitä ottamasta haltuun yhteyttäsi. Salaus koskee vain modeemin ja tietokoneen välistä langatonta nettiyhteyttä. Langattomassa lähiverkossa suosittelemme käytettäväksi niin kutsuttua WPA2 (Wi-Fi Protected Access) -salausta. Se on käytettävissä olevista vaihtoehdoista tällä hetkellä turvallisin.

Muistathan, että modeemin ja tietokoneen välinen suojattu yhteys ei suojaa internetistä tulevia uhkia kuten verkkoyhteyksiä, viruksia tai tietomurtoja vastaan. Suosittelemme DNA Nettiturvan hankkimista. Se on helppo ja vaivaton tapa huolehtia tietokoneen tietoturvasta. Tutustu DNA Nettiturvaan

DNA:n kustomoidut modeemit ovat oletuksena salattuja eli vaativat salasanan. Lisätietoa löydät mallikohtaisista ohjeista modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.
 

Tutustu ohjeisiin ja hienosäätöihin videoiden avulla

Vielä pari WiFi-niksiä

1. Kun vaihdat modeemia tai reititintä, WiFi- eli WLAN-yhteyden asennus voi olla myös superhelppoa! Tee näin: vaihda modeemin tai reitittimen asetuksista WiFin nimi ja salasana samaksi kuin vanhassa modeemissasi. Näin WiFiä ei tarvitse asentaa uudelleen käyttölaitteisiin, vaan ne toimivat vanhoilla asetuksilla, mutta uudella modeemilla ja nopeudella!


2. Joissakin taloissa ja asunnoissa modeemin joutuu asentamaan WiFin kannalta huonosti kellariin tai kytkinkaappiin. Ratkaisu tähän löytyy hankkimalla kaksi samanlaista modeemia, joista toinen reitittää yhteyttä kytkinkaapissa ja toinen jakaa netin langattomasti ja sillattuna huoneistossa. Tästä linkistä löydät parhaimman mahdollisen laitteiston myös tähän ongelmaan!


3. Jos haluat nimetä 2Ghz ja 5Ghz taajuudet samannimisiksi ja antaa käyttölaitteen valita oikea taajuus, kannattaa päälle kytkeä "band steering" ominaisuus. Huomioithan, että ko. yhdistelmä WiFi ei välttämättä toimi oikein kaikilla käyttölaitteilla.


4. Harkitse edistyneiden WiFi-asetusten käyttöönottoa jos nämä löytyvät modeemista. Beamforming, Airtime Fairness ja esimerkiksi pakotus AC-standardiin voivat parantaa yhteyttä huomattavastikin, mutta tuottaa ongelmia yhteensopimattomilla käyttölaitteilla.