Mokkuloiden tuki

Jotta WLAN-yhteytesi olisi paras mahdollinen, sijoita modeemisi oikein. Ota sijoittamisessa huomioon mm. seuraavat asiat: 

• Jokainen este heikentää WLANin kantavuutta. WLAN-signaali kulkeutuu kyllä ovien, ikkunoiden ja kevyempien seinärakenteiden läpi, mutta ne vaimentavat signaalia.
• Myös jotkin kodin elektroniikkalaitteiden – tietokoneet, mokkulat, mikroaaltouunit, viihde-elektroniikka, energiansäästölamput – voivat aiheuttaa häiriöitä.
• Pahiten WLAN-signaalin kulkua estävät materiaalit ovat metalli, betoni, tiili ja kivi.
• Tukiasema kannattaa sijoittaa mahdollisimman keskeiselle paikalle, jotta signaali ulottuu koko asuntoon.
• Tukiaseman olisi hyvä olla keskimääräistä pöytätasoa korkeammalla. Sijoita se ylös ja korkealle, esim. kaapin päälle.
• Jos WLAN-yhteytesi pätkii tai on hidas, voit korjata yhteyttä hakemalla parempaa WLAN-kanavaa.

Hankalissa tapauksissa ratkaisu löytyy yleensä käyttämällä lisäantenneja tai -tukiasemia. Lisäksi modeemin ja modeemin tukiaseman sijoituspaikka on erittäin tärkeä.

WLAN-verkolla ei toistaiseksi pysty saavuttamaan huippunopeuksia. Jos haluat käyttää nettiäsi maksiminopeudella ja pienemmillä mahdollisella vasteajalla, suosittelemme että kytket tietokoneen suoraan modeemiin RJ45-verkkojohdolla.

WLAN-verkon nopeuteen ja toimivuuteen vaikuttavat myös lähistöllä olevien langattomien verkkojen määrä ja käytössä olevat lähetyskanavat. Oheisessa taulukossa on esitetty yleisimpien käytössä olevien WLAN-standardien teoreettinen maksiminopeus sekä tyypillinen nopeus normaalikäytössä.

WLAN-yhteyden nopeus riippuu modeemin ja käyttölaitteen tekniikasta sekä ympäristöstä. Ilmoitetut nopeudet ovat teoreettisia maksiminopeuksia. Mokkulamallien ja modeemikohtaisen langattoman kotiverkon sekä laajakaistayhteyden teoreettiset maksiminopeudet löydät tuotesivuilta, liittymän tai laitteen mukana tulleista tiedoista.

Eri tekniikoiden maksiminopeudet ja niiden käytännön nopeusarviot:

Mainitut nopeudet koskevat liikennettä modeemin ja tietokoneen välillä.

DNA:n uusimmissa modeemeissa on radiot sekä 2,4 että 5 GHz:n Wi-Fi-verkon taajuuksille. 2,4 Ghz on yleisin asetus, mikä tarkoittaa että esim. kerrostaloissa ko. taajuus voi olla hyvinkin runsaassa käytössä. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä, nopeuden laskua tai muuta yhteyden heikkenemistä. Parhaimmillaan 5 Ghz taajuuden käyttö nopeuttaa WLANia huomattavasti, mutta kolikon kääntöpuolena verkon kuuluvuus heikkenee, koska 5 Ghz ei läpäise materiaaleja yhtä hyvin kuin 2,4 Ghz.

Jos käyttölaitteesi, kuten uusimmat läppärit, puhelimet ja tabletit tukevat 5 Ghz:n Wi-Fi taajuutta, kannattaa se ottaa käyttöön. Lisätietoja laitteesi mukana tulleesta pikaoppaasta sekä modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.

DNA:n verkkopäätelaitteet hakevat automaattisesti parhaan eli vapaimman WLAN-kanavan skannaamalla ympäristön muita WLAN-verkkoja. Etenkin kerrostalossa WLAN-yhteyden kantaman sisällä voi olla useampi langaton tukiasema (esim. naapurin tukiasema), jotka saattavat joutua käyttämään samaa kanavaa. Tällöin tukiasemien lähetykset häiritsevät toisiaan ja aiheuttavat yhteyden hidastumista sekä jopa pätkimistä.

Mikäli WLAN-verkossa tuntuu olevan häikkää (eli automatiikka ei ehkä löydä parhainta kanavaa), kokeile kanavan vaihtoa manuaalisesti etsimällä ympäristön vapain mahdollinen WLAN-kanavaa. Ensisijaisesti kannattaa kuitenkin kokeilla muita asetuksia, kuten 5 Ghz taajuutta ja modeemin sijoittamista otollisempaan paikkaan. Lisätietoa löydät mallikohtaisista ohjeista modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.

Jos tietokoneesi, tablettisi tai puhelimesi tukee ns. 802.11n -määritystä, voit käyttää nopeampaa 40 MHz kaistanleveyttä. Tämä parantaa WLAN-verkon yhteysnopeutta, jos kuuluvuusalueellasi ei ole muita tukiasemia.

Huomaathan, että jos kuuluvuusalueellasi on paljon muita tukiasemia, esim. kerrostalossa kaupungissa, voi asetuksesta olla haittaa sinulle sekä muille lähialueen käyttäjille. Lisätietoa löydät mallikohtaisista ohjeista modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.

Oma langaton lähiverkkosi kannattaa aina suojata. Koska langaton verkko toimii myös seinien läpi, saattaa WLAN-yhteytesi ulottua myös naapurille asti.

Salaamalla yhteytesi, estät ulkopuolisia käyttämästä laajakaistaliittymääsi luvattomasti ja estät heitä ottamasta haltuun yhteyttäsi. Salaus koskee vain modeemin ja tietokoneen välistä langatonta nettiyhteyttä. Langattomassa lähiverkossa suosittelemme käytettäväksi niin kutsuttua WPA2 (Wi-Fi Protected Access) -salausta. Se on käytettävissä olevista vaihtoehdoista tällä hetkellä turvallisin.

Muistathan, että modeemin ja tietokoneen välinen suojattu yhteys ei suojaa internetistä tulevia uhkia kuten verkkohyökkäyksiä, viruksia tai tietomurtoja vastaan. Suosittelemme DNA Nettiturvan hankkimista. Se on helppo ja vaivaton tapa huolehtia tietokoneen tietoturvasta. Tutustu DNA Nettiturvaan.

Lisätietoa löydät mallikohtaisista ohjeista modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.