Nopea ja kattava 4G eli mobiiliverkko

Usein kysyttyjä kysymyksiä

• Mikä on liikkuva laajakaista?

  Liikkuva laajakaista on nettiyhteys, joka kulkee aina mukana, käytännössä SIM-kortti, jossa on dataliittymä. SIM-kortin voit laittaa suoraan tablettiin tai mokkulaan, jolla yhteyden voi jakaa langattomasti usealle eri laitteelle.

• Mikä on verkon nopeus ja miksi nopeus vaihtelee?

  Mobiiliverkon nopeuden voi jakaa kahteen osaan:

  • Latausnopeus kertoo kuinka nopeasti tietoa voi ladata verkosta. 4G-verkossa latausnopeus vaihtelee esimerkiksi käyttäjän liittymästä, laitteesta ja sijainnista riippuen. 4G-verkon normaali vaihteluväli on 5-80Mbit/s.
  • Lähetysnopeus kertoo kuinka nopeasti tietoa voi lähettää verkkoon. Kuten lataususnopeuskin, vaikutta myös lähetysnopeuteen monet tekijät. 

  Nopeuden vaihteluun voi olla useita syitä:

  Signaalin laatu. Erityisesti harvaan asutuilla seuduilla tukiasema voi olla kaukana ja tämän takia signaalin laatu on heikko. Heikkoa laatua voisi verrata televisioyhteyden kuvaan: Jos televisionsignaali on liian heikko, kuvaan tulee häiriötä. Mobiililaajakakaistan tapauksessa  häiriöt aiheuttavat heikentynyttä siirtonopeutta. Nopeutta voi parantaa asettamalla mokkulan ikkunan lähelle tai käyttämällä lisäantennia.

  Suuri määrä käyttäjiä. Mikäli suuri määrä käyttäjiä käyttää verkkoa samaan aikaan yhden tukiaseman alueella, verkon nopeus voi tippua. Helpommin tämän voi huomata ilta-aikaan, jolloin verkon käyttö on kaikkein suurinta.

  Käytössä oleva laite. 4G-verkko toimii vain, jos laite on 4G-kykyinen. Varmistu, että olet alueella, jossa 4G-verkko toimii ja että käyttämäsi liittymä ja laite tukevat 4G:tä. Laitteesi tiedoissa 4G-verkko voi olla kuvattu myös kirjanlyhenteellä LTE.

  Lue lisää nopeuden vaihtelusta ja vaihteluväleistä liittymissä.

  Oman verkkosin nopeuden voit mitata nopeustestillä.

• Mikä on WLAN ja miten se eroaa mobiiliverkoista?

  WLAN-verkon kantama on usein hyvin rajattu ja saattaa rajoittua esimerkiksi vain yhteen asuntoon. 4G tai 5G sen sijaan tarjoavat yhteyksiä koko Suomessa ja verkon alueella voi liikkua vapaasti.

  WLAN tarkoittaa langatonta tiedonsiirtoteknologiaa. Sitä kutsutaan usein myös nimellä WiFi. WLAN-tuki on mukana lähes kaikissa nettiyhteyttä käyttävissä laitteissa: tietokoneissa, älypuhelimissa, pelikonsoleissa ja tableteissa. WLAN on yleistynyt myös kodinelektroniikassa, kuten älytelevisioissa ja hälytinjärjestelmissä. Jos haluat WLAN-laitteen internettiin, se pitää liittää WLAN-tukiasemaan, joita kutsutaan usein reitittimiksi. WLAN-tukiasemassa taas pitää olla internet-yhteys. Tällä tavalla WLAN-tukiasema jakaa yhteyden eteenpäin WLAN laitteelle.

• Mitä tarkoittavat lyhenteet: 4G LTE, DC-HSPA, 5G?

  4G on yleisnimitys neljännen sukupolven matkapuhelintekniikoille. DNA:n verkossa 4G:stä puhutaan LTE-tekniikan yhteydessä. LTE:n mahdollistama tiedonsiirtonopeus on selkeästi parempi kuin 3G-verkossa.

  DC-HSPA eli Dual Carrier tuplaa 3G-verkon nopeuden. Dual Carrier ei kuitenkaan ole sama kuin 4G LTE -verkko. Mikäli puhelin on Dual Carrier -verkon alueella, valitsee se nopeamman verkon automaattisesti käyttöönsä.

  5G on yleisnimitys viidennen sukupolven matkapuhelintekniikoille.

• Kuulin, että DNA sulkee 3G-verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä. Mitä se tarkoittaa?

  DNA aikoo sulkea 3G-verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä. Alasajon myötä taajuuksia ja resursseja vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön sekä muille uusille tekniikoille, joiden kehittämiseen DNA siirtää vapautuvat resurssinsa. Vuoden 2020 lopulla 3G-verkossa siirrettiin enää vain reilu 2 % DNA:n asiakkaiden käyttämästä mobiilidatasta.

  DNA:n tekemän päätöksen taustalla on etenkin paremman asiakaskokemuksen mahdollistaminen teknisen uudistumisen myötä. 4G- ja 5G-verkot tarjoavat selvästi 3G-verkkoa enemmän kapasiteettia, toimintavarmuutta ja nopeutta mobiiliverkkojen jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen. 3G-verkon purkamisen myötä myös uudemmille teknologioille vapautuu useampia taajuuksia.

  3G-verkon alasajo ei pääasiassa edellytä asiakkailta toimenpiteitä, kuten puhelimen vaihtoa, sillä lähes kaikki DNA:n verkossa toimivat päätelaitteet hyödyntävät jo nykyisellään 4G- tai 5G-verkkoja. Vanhat laitteet, jotka eivät pysty hyödyntämään 4G- tai 5G-verkkoa, siirtyvät vuoden 2023 jälkeen automaattisesti 2G-verkon piiriin. DNA:lla tiedostetaan myös, että esimerkiksi osa riistakameroista tai yritysasiakkaiden käyttämistä maksupäätteistä toimivat pääasiassa 3G-verkossa. Tällaiset laitteet alkavat kuitenkin jo nyt olla iäkkäitä, ja niiden päivittäminen ehtii todennäköisesti tulla ajankohtaiseksi joka tapauksessa vuoden 2023 loppuun mennessä. Jos tällaisia vanhoja laitteita kuitenkin vielä tuolloin on verkossa, ne siirtyvät käyttämään 2G-dataa.