Miksi netin nopeus liittymässä ei aina ole maksimissa, ja mitä tarkoittaa vaihteluväli?

Liittymän netin nopeudessa on aina vaihtelua. Miksi siis valita nopeampi liittymä, jos ei se edes aina yletä maksiminopeuksiin? Avaamme seuraavaksi liittymien nopeuksiin liittyviä yleisiä kysymyksiä ja havainnollistamme millaisia hyötyjä nopeammasta liittymästä voi olla.

Riittävä nopeus on aina asiakaskohtaista. Joillekin kymmenen megan liittymä, eli maksiminopeudeltaan 10 Mbit/s liittymä, riittää mainiosti kaikkien asioiden hoitamiseen puhelimella. Toiselle taas tämä aiheuttaisi vain päänsärkyä. Milloin nopeampaa nettiä sitten oikein tarvitaan?

Suomalaisten netinkäytössä pilvipohjaisten palveluiden käyttö on lisääntynyt, kun yhä useampi tallentaa esimerkiksi kuvia tai muita tiedostoja pilveen säästääkseen puhelimensa muistia. Jotta tiedostojen lataaminen tai lähettäminen pilvipalveluun olisi jouhevaa, vaaditaan myös netiltä riittävää nopeutta. Nopeammilla liittymätyypeillä pilvestä selattavien tiedostojen katselu ja muokkaaminen on siis huomattavasti sujuvampaa.

Pilvipalveluiden lisäksi suoratoistopalveluista katsottujen videoiden kulutus on lisääntynyt huomattavasti – globaalisti videot edustavat yli 60 % kaikesta internetliikenteen volyymistä. Lisäksi esimerkiksi Netflix tarjoaa paljon sisältöjä terävällä 4K-resoluutiolla, jonka toistaminen vaatii entistä nopeampia nettiyhteyksiä. Latausnopeuksien lisäksi myös lähetysnopeuden tärkeys on ollut kasvussa.

”Nykyään netissä surffailun lisäksi asiakkaat myös luovat entistä enemmän itse sisältöä. Monet kuvaavat videoita ja lähettävät niitä someen ja varmuuskopiointipalvelimille. Tässä tarvitaan tehoja netin lähetysnopeudelta, jotka ovat myös suurempia nopeammissa liittymissä”, kertoo Mikko Valtonen DNA:n mobiililiiketoiminnan puolelta.

Valtonen sanoo, että vaikka kohtuullisessa käytössä noin 150 Mbit/s riittää monelle suomalaiselle puhelinliittymän nopeudeksi, ovat tätä nopeampien 5G-liittymien edut kiistattomat.

”Kun asiakkaalla on 5G-puhelin ja 5G-liittymä, niin erittäin korkeat satojen megabittien sekuntinopeudet ovat sangen yleisiä, sillä 5G-verkossa maksiminopeuksia hipovat lukemat toteutuvat useammin. 5G-verkossa myös yhteyden viive on pienempi. Näiden asioiden merkitys korostuu peleissä ja pilvipohjaisten palveluiden käytön lisääntyessä.”

Mikä sitten vaikuttaa nopeuden vaihteluun?

Netin nopeuteen vaikuttavat aina käyttöolosuhteet, kuten esimerkiksi signaalin voimakkuus, käytössä oleva verkon tekniikka ja verkon ruuhkaisuus. Tämän lisäksi asiakkaan päätelaitteella, eli puhelimella tai modeemilla on suuri vaikutus saatuun yhteysnopeuteen.

”Mobiiliverkkoa on viimeisen muutaman vuoden aikana kehitetty valtavasti myös 4G-verkon osalta. Nopea liittymä ja nopea verkko eivät pääse loistamaan, jos modeemi tai puhelin on pullonkaulana. Jo pari vuotta vanhoista laitteista puuttuu keskeisiä ominaisuuksia, jotka lisäävät nopeutta merkittävästi. Netin käyttäminen vanhentuneella laitteella on vähän kuin söisi haarukalla keittoa”, Valtonen toteaa.

Liittymien ilmoitetut maksinopeudet perustuvat aina todellisiin käyttöolosuhteisiin, eivätkä teoreettisiin enimmäisnopeuksiin. Nopeudet kuitenkin vaihtelevat olosuhteiden mukaan, jonka vuoksi operaattorin on mahdotonta luvata suurien nopeuksien toteutuvan aina. Tämän vuoksi DNA ilmoittaa myös nopeuden vaihteluvälit eri nopeusluokille matkaviestinliittymien erityisehdoissa.

Ruuhkatilanteita varten verkkoon on myös rakennettu kapasiteetinjakosysteemi, jonka ansiosta korkeamman maksiminopeuden liittymät saavat usein hieman enemmän kaistaa. Kapasiteetinjako takaa siis nopeammille liittymille aina hieman tasaisemman tiedonsiirtonopeuden, jonka vuoksi nopeampaan liittymään vaihtaminen kannattaa.

Pirtelöesimerkki: Miksi 5G:ssä saa korkean nopeuden useammin?

Nopeuden vaihteluväliä voisi verrata vaikkapa pirtelön juomiseen. Olkoon Pekka Pirtelöisen maksiminielemiskyky vaikkapa 4 desilitraa pirtelöä minuutissa. Tämä kuvastaa liittymän maksiminopeutta.

Pöydällä on oikein iso jättisammio pirtelöä, joka kuvastaa internetissä olevia bittejä. Joskus pirtelö on sulanut litkuksi ja sitä on helppo juoda pillillä (verkossa ei ole ruuhkaa). Toisinaan se taas on jähmeämpää (verkko on ruuhkaisempi) eikä sitä pysty juomaan pillillä niin nopeasti kuin tekisi mieli.

Pekka Pirtelöisellä on aluksi vain yksi ”4G-pilli”, eli hän on laitteineen 4G-verkon alueella.

 

  • Kun pirtelö on litkua, hän pystyy imemään sitä pillillä täydet 4 dl minuutissa. Jähmeämpää pirtelöä hän saa imettyä pillillä vain 0,5 dl minuutissa.
  • Jos nämä kaksi tilannetta olisivat tasan yhtä yleisiä, keskimäärin Pekka saisi juotua pirtelöä (4 dl x 0,5 + 0,5 dl x 0,5)= 2,25 desilitraa minuutissa.

Nyt Pekka siirtyykin 5G-verkkoon. Hänellä on edelleen sama 4 dl/min nielemiskyky, eli liittymän maksiminopeus, mutta nyt Pekalla onkin 4G-pillin lisäksi käytössään myös 5G-pilli. Pekalla on myös adapteri, eli 5G-puhelin, jolla hän saa yhdistettyä nämä kaksi pilliä yhdeksi paksummaksi pilliksi.
 

  • Kun pirtelö on litkua, hän pystyy imemään sitä pillillä suuhunsa 4 dl minuutissa.
  • Jähmeämpää pirtelöä hän saa imettyä suuhunsa 3 dl minuutissa.
  • 5G-verkossa jähmeä pirtelö on harvinaisempaa ja pirtelö on litkua 75 % ajasta.
  • Keskimäärin Pekka saa syötyä pirtelöä 0,75 x 4 dl + 0,25 x 3 dl = 3,75 desilitraa minuutissa.

Eli vaikka Pekan oma nielemiskyky on aina 4 dl minuutissa, ja hän pystyykin joskus täyttämään janonsa 4G-pillillä, niin 5G-pillillä hän pystyy tyydyttämään pirtelönhimonsa huomattavasti paremmin.

Avainsanat:

Teknologiaa ja yhteyksiä

Kommentit (1)

Paavo
29.11.2020 03:57
Miten jostain tukiasemasta tuleva signaali tunnistaa että minulla on suurempaan nopeuteen oikeutettu liittymä kuin naapurin pertillä jos seistään pihalla vierekkäin luur...
Miten jostain tukiasemasta tuleva signaali tunnistaa että minulla on suurempaan nopeuteen oikeutettu liittymä kuin naapurin pertillä jos seistään pihalla vierekkäin luurit kourassa? Tai ylipäätään virekkäisissä kiinteistöissä koetetaan katsella jotain leffaa ja toisella pykii, mutta meillä puksuttaa koska olemme investoineet kalliimpaan liittymään. Lankaverkon ohjailun voisin jotenkin vielä ymmärtää.
Näytä kokonaan