Netin tuki
Täältä löydät ohjeet langattoman verkon yleisimpiin ongelmiin, sekä vinkkejä WiFin tehokkaaseen käyttöön
Pulmia WiFi-verkossa?
Kokeile käyttää nettijohtoa. Jos ongelma poistuu, vika on todennäköisesti juuri langattomassa kotiverkossa. Tutustu tällöin alla oleviin ohjeisiin!
Jos ongelma toistuu sekä WiFissä että nettijohdolla, kyse voi olla verkkopuolen ongelmasta ja esim. paikallisesta häiriöstä. Tällaisessa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluun, jossa on viimeisin tieto verkon häiriöistä ja esim. tukiasemien paikoista tai käytettävistä taajuuksista.
Tee ensin nämä:
- Käynnistä modeemi uudestaan virtanapista tai irrota virtajohto noin 30 sekunniksi.
- Varmista, että olet valinnut oikean, modeemisi muodostaman WiFi-verkon.
- Tarkista, ettei modeemin läheisyydessä ole häiriöitä tuottavia elektronisia laitteita tai modeemin ilmanvaihto ole estynyt.
- Päivitä modeemisi mahdollisuuksien mukaan (modeemin asetussivuilta, päivitysnapista tai mobiilisovelluksesta).
- Käynnistä laitteet uudelleen. Windows 10 -kone kannattaa käynnistää uudestaan shift-nappulaa pohjassa pitämällä. Esim. tabletit ja muut mobiililaitteet kannattaa käynnistää uudestaan kytkemällä ensin virrat pois yli 30 sekunnin ajaksi.
Kokeile myös näitä:
- Resetoi modeemi. Yleensä reset-nappi löytyy laitteen joltain sivulta. Paina sitä 30 sekuntia. Tämä palauttaa modeemin tehdasasetukset sekä korjaa joitakin modeemien jumituksia.
- Päivitä laitteet: tabletit, puhelimet, televisiot ja kaikki muut modeemiin yhteydessä olevat laitteet.
- Tyhjennä käyttämäsi selaimen välimuisti.
Anna DNA Apurin auttaa!
Asiantuntijamme ovat erilaisten vikatilanteiden ammattilaisia – teknisin termein tai ilman, sinun toiveesi mukaan.
Olethan puhelun aikana modeemin tai mokkulan läheisyydessä.
Palvelu on maksuton.
Ota WiFi-verkostasi parhaat tehot irti
Oman kotiverkon eli WiFi-verkon kautta netinkäyttö on helppoa, monille laitteille yhtä aikaa. Huolehtimalla laitteiden päivityksistä ja modeemin oikeanlaisesta sijoittelusta, saat netistä täyden ilon irti.
-
Jos modeemi on vanha, sen verkkosuorituskyky on jo saattanut jäädä jälkeen esim. käyttämiesi nettilaitteiden tekniikasta. Tällöin se ei pysty enää toimittamaan sitä nopeutta, mihin sinulla voisi olla uudemmalla modeemilla mahdollisuuksia. Samasta syystä myöskään kotiverkko eli WiFi ei toimi enää yhtä hyvin. Modeemia suositellaan vaihdettavan noin 2-4 vuoden välein; tällä varmistat samalla, että modeemisi saa tärkeät tietoturva- ja suorituskykypäivitykset sekä sisältää uusimmat ominaisuudet. Tutustu DNA:n valikoimissa oleviin modeemeihin ja mokkuloihin .
Vinkki: Vaihda uuden modeemin asetuksista WiFin nimi ja salasana samaksi kuin vanhassa modeemissa. Näin WiFiä ei tarvitse asentaa laitteisiin uudelleen, vaan netti toimii uudessa modeemissa vanhoilla asetuksilla, mutta uudella nopeudella. Varmista kuitenkin, että käyttämäsi salasana on riittävän pitkä – ja uniikki. -
Modeemin sijainnilla ja WiFiin yhdistettyjen laitteiden keskinäisellä sijainnilla on iso merkitys. Modeemi kannattaa sijoittaa aina lähelle niitä laitteita, joita käytät.
Sijoita modeemi kotonasi:
- Mahdollisimman keskeiselle paikalle, jotta signaali ulottuu koko asuntoon ja verkossa oleviin laitteisiin.
- Keskimääräistä pöytätasoa korkeammalle. Sijoita se mahdollisimman ylös ja korkealle esim. kaapin päälle.
- Niin kauas häiriötekijöistä kuin mahdollista, esim. tietokoneista, mokkuloista, mikroaaltouunista, viihde-elektroniikasta tai energiansäästölampuista – tai fyysisistä esteistä kuten metalli, betoni, tiili tai kivi.
Ovet, ikkunat ja kevyet seinärakenteet vaimentavat signaalia. Myös naapurin WiFi voi häiritä omaasi.
Vinkki: Ethernet-kodissa DNA Kytkimellä saat yhdistettyä asunnon ethernet-pistorasiat modeemiin ja sitä kautta kotiverkkoon. Ilman kytkintä modeemi saattaisi päätyä WiFin kannalta epäedulliseen paikkaan, esim. eteiseen tai kellariin. Langatonta nettiä taas voi isommassa kodissa vahvistaa Mesh WiFi -järjestelmällä, jolla varmistat yhtenäisen ja tasalaatuisen netin kodin jokaiseen huoneeseen.Katso videolta vinkit modeemin sijoitteluun:
-
Joskus yksi modeemi ei riitä, jos neliöitä on paljon – tällöin Mesh WiFi -järjestelmästä on apua. Hyvä nyrkkisääntö on, että usein yli 85 neliöiset tai monikerroksiset asunnot tarvitsevat useamman verkkoa optimoivan Mesh WiFi -tukiaseman. Kun tukiasemia on sopiva määrä, netti kantaa vaikka pihan perälle!
Mesh WiFi -järjestelmän hyödyt:
- Tasalaatuinen langaton netti ja kotiverkko jokaiseen huoneeseen.
- Järjestelmä optimoi verkkoa ja antaa kaistaa niille laitteille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
- Helppo käyttää ja hallinnoida mobiilisovelluksen kautta.
Vinkki: Mesh-käytössä modeemi kannattaa laittaa siltaavaan tilaan. Mesh-tukiasemien välinen yhteyden laatu on paras mahdollinen, kun yhdistät ne toisiinsa ethernet-johdolla.Katso videolta kuinka Mesh-järjestelmä toimii:
-
Verkkoon kytketyn laitteen, esim. puhelimen tai tabletin, yleisin taajuus on 2,4 GHz ja esim. kerrostaloissa se voi olla hyvinkin runsaassa käytössä. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä, nopeuden laskua tai muuta yhteyden heikkenemistä. Laitteista kannattaa valita ensisijaisesti 5 GHz -taajuus ja varmistaa samalla, että modeemi on sijoitettu oikein, mahdollisimman keskeiselle paikalle.
Parhaimmillaan 5 GHz -taajuuden käyttö nopeuttaa WiFiä huomattavasti, mutta samalla verkon kuuluvuus heikkenee, koska 5 GHz ei läpäise materiaaleja yhtä hyvin kuin 2,4 GHz.
Löydät taajuusvaihtoehdot esim. puhelimen tai tabletin asetuksista. DNA:n käyttämät verkot ovat: DNA-WLAN-5G-XXXX ja uudemmissa DNA-WiFi-5Ghz-XXXX. Joissakin laitteissa on myös näiden yhdistelmä, jolloin molemmat taajuusalueet ovat samassa. Yleensä kannattaa valita tarjolla oleva 5 GHz -verkko. Katso modeemien tukisivuilta lisäohjeet taajuuden vaihtamiseen eri käyttöjärjestelmille.
Vinkki: Jos haluat nimetä 2 GHz- ja 5 GHz -taajuudet samannimisiksi ja antaa käyttämäsi laitteen valita oikean taajuuden, kytke päälle modeemin "band steering" -ominaisuus. Huomioithan, että ko. yhdistelmällä WiFi ei välttämättä toimi oikein kaikilla laitteilla. -
Osa kodin laitteista saattaa käyttää taustalla huomattavan määrän langattoman verkon kapasiteetista. Esim. älypuhelimissa ja tableteissa saattaa olla sovelluksia päällä, jotka ovat koko ajan verkossa ja hidastavat nettiä muissa kodin laitteissa. Kokeile sulkea ne sovellukset, jotka eivät ole aktiivikäytössä ja mieti, mikä kodin laitteista saattaisi rasittaa kohtuuttomasti kotiverkkoasi. Kokeilemalla ja laitteita sammuttamalla löydät ”verkkosyöpön”!
Vinkki: Voit halutessasi ottaa käyttöön myös edistyneet WiFi-asetukset, jos modeemistasi ne löytyvät. Beamforming, Airtime Fairness ja pakotus AC-standardiin voivat parantaa yhteyttä huomattavasti, mutta samalla niistä voi aiheutua ongelmia yhteensopimattomilla laitteilla. Esim. Airtime Fairness auttaa jakamaan WiFi-kapasiteettia paremmin eri laitteille. -
Modeemi voi käyttää joko 2 GHz- tai 5 GHz -taajuutta. Taajuuksilla on useampia WiFi-kanavia. Kotisi sisäverkko häiriintyy, jos samalla WiFi-kanavalla on paljon muita verkkoja ja niissä ruuhkaa, esim. kodinkoneita tai muuta elektroniikkaa.
Mm. nämä esteet saattavat häiritä langatonta verkkoa:
- Jotkin kodin elektroniikkalaitteet – mm. tietokoneet, mokkulat, mikroaaltouunit, viihde-elektroniikka tai energiansäästölamput.
- Naapurin WiFi voi häiritä omaasi.
DNA Netti -asiakkaille uusimpien modeemien mukana tuleva DNA Nettipulssi ja sen verkkoäly hakevat vapaat kanavat automaattisesti, eikä sinun tarvitse tehdä mitään.
Vinkki: Jos sinulla on DNA:n uusi modeemi, sen mukana tuleva DNA Nettipulssi vaihtaa automaattisesti WiFi-kanavan oikeaksi eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Vanhemmissa modeemeissa tai muiden operaattorien modeemeissa voi WiFi-kanavaa vaihtaa itse laitteen asetuksista.Katso videolta ohjeet taajuuksien muuttamiseen:
Tarkista WiFin kantavuus DNA Nettipulssilla
Pulssaamalla voit tarkistaa WiFin kantavuuden jokaisessa kotisi huoneessa. Kotiverkon analysointi onnistuu ilman älykästä modeemiakin kaikkien operaattoreiden verkoissa.
Langattoman verkon maksiminopeudet
WiFi-verkolla ei toistaiseksi pysty saavuttamaan huippunopeuksia. Jos haluat käyttää nettiäsi maksiminopeudella ja pienimmällä mahdollisella vasteajalla, suosittelemme että kytket tietokoneen suoraan modeemiin ethernet-verkkojohdolla (RJ45).
Alla olevassa taulukossa on esitetty yleisimpien käytössä olevien WiFi-standardien teoreettinen maksiminopeus sekä tyypillinen nopeus normaalikäytössä. WiFi-yhteyden nopeus riippuu modeemin ja nettiin kytketyn laitteen tekniikasta sekä ympäristöstä. Ilmoitetut nopeudet ovat teoreettisia ja maksiminopeuksia (edellyttäen, että myös käyttämäsi päätelaite on teknisesti täysin yhteensopiva). Mokkuloiden ja modeemikohtaisen langattoman kotiverkon sekä laajakaistayhteyden teoreettiset maksiminopeudet löydät tuotesivuilta ja liittymän tai laitteen mukana tulevista tiedoista.
Huomaathan, että saavuttaaksesi esim. 802.11ac 4x4 -standardin maksiminopeuden, pitää myös nettiin liitettyjen laitteiden (esim. tietokone, tabletti, puhelin) olla ajan tasalla ja täyttää samat ehdot. Tarkista asetukset, päivitykset ja ota huomioon mahdolliset häriötekijät ympäristössä.
Eri tekniikoiden maksiminopeudet ja niiden käytännön nopeusarviot:
Tekniikka | Teoreettinen nopeus | Nopeus käytännössä |
---|---|---|
802.11b | 11 MBit/s | 4-6 MBit/s |
802.11g | 54 MBit/s | 15-20 Mbit/s |
802.11n 1x1 | 150 MBit/s | 20-50 MBit/s (käytettäessä 2.4 GHz taajuutta) |
802.11n 2x2 | 300 Mbit/s | 50-60 MBit/s (käytettäessä 2,4 GHz taajuutta) |
802.11n 3x3 | 450 Mbit/s | 80-110 Mbit/s (käytettäessä 2,4 GHz taajuutta) |
80.2.11ac 2x2 | 867 Mbit/s |
100-120 MBit/s |
80.2.11ac 3x3 | 1300 Mbit/s |
150-400 MBit/s |
80.2.11ac 4x4 | 1733 Mbit/s |
300-600 MBit/s |
Mainitut nopeudet koskevat liikennettä modeemin ja tietokoneen välillä.
Tee nopeustesti
Voit halutessasi mitata käyttämäsi netin nopeuden DNA:n nopeustestillä. Huomaathan, että testi on vain suuntaa-antava, koska mitattuun nopeuteen vaikuttavat mm. muut verkon käyttäjät, nopeustestiin käytetty laite ja selain, liittymän nopeus, modeemin asetukset sekä esimerkiksi WiFin senhetkinen ympäristö.
WiFi-yhteyden salaus
Oma langaton lähiverkkosi kannattaa aina suojata. Langaton verkko toimii myös seinien läpi, joten WiFi-yhteytesi saattaa ulottua myös naapurille asti.
Salaamalla yhteytesi, estät ulkopuolisia käyttämästä nettiäsi luvattomasti ja estät heitä ottamasta haltuun yhteyttäsi. Salaus koskee vain modeemin ja tietokoneen välistä langatonta nettiyhteyttä. Langattomassa lähiverkossa suosittelemme käytettäväksi niin kutsuttua WPA2 (Wi-Fi Protected Access) -salausta. Se on käytettävissä olevista vaihtoehdoista tällä hetkellä turvallisin.
DNA:n kustomoidut modeemit ovat oletuksena salattuja eli vaativat salasanan. Lisätietoa ja ohjeet oman laitteesi salaamiseksi löydät modeemien ja mokkuloiden tukisivuilta.