Vain sellaiset yritykset, joka ideoivat intohimoisesti, pärjäävät markkinoilla. Mutta ideointi yksin eri riitä, uusiin ajatuksiin pitää ihastua ja myös tarttua. Yritysten on omaksuttava ketterä kokeilukulttuuri.
Yrityksen nykyiset tuotteet, asiakkaat ja markkinat tuovat edelleen leijonanosan yrityksen kassavirrasta. Tätä perustekemistä ei saa unohtaa tai vaarantaa uusien kokeilujen vauhdissa. Samaan aikaan pitää silti muistaa, että yrityksen huomisen menestyminen, uuden luominen ja kasvu edellyttävät jatkuvaa uuden kehittämistä.
Kehittämiseen ja innovointiin on suhtauduttava vakavasti. Markkinat ympärillä muuttuvat nopeasti. Jos uuteen ei panosta nyt, muutaman vuoden kuluttua siihen ei ole ehkä edes mahdollisuutta. Tämä on todennettavissa vaikkapa Fortune 500 -yritysten vaihtuvuudesta läpi 2000-luvun.
Miten löytää tasapaino kahden eri sykkeisen tekemistodellisuuden kanssa? Nehän kilpailevat samoista resursseista. Avuksi on tullut kokeilukulttuuri.
Kokeilukulttuurin ytimessä on jatkuva innovointi, joka puolestaan edellyttää kokeiluille avointa organisaatiokulttuuria. Innovaatiot voivat tulla mistä vaan, joten ilmapiirin ja työkulttuurin tulee tukea uusien ideoiden luontevaa esiin tuomista.
Lisäksi tarvitaan mekanismit innovaatioiden viemiseen seuraavaan vaiheeseen ja läpi testiajon, jonka lopussa perinteinen korporaatiomaailma kohtaa sen vaikeimman palan eli alasajon! Kokeiluhanke pitää olla mahdollista ajaa alas ilman, että siitä tulee imagotappiota tekijöille.
Yrityksen koko toimintakulttuurin pitää tukea turvallista ja nopeaa tapaa epäonnistua.
Olen päässyt seuraamaan kokeilukulttuuria parhaimmillaan IoTNextLevel-kisassa kahden päivän hackathonissa. Asiantuntijatiimit kehittivät nopeasti kevyen ratkaisuhahmotelman yrityksen määrittämään ongelmaan. Ratkaisuja haettiin jännittävän innovatiivisilla kulmilla ja kilpailijatiimejä innostivat myös muiden tiimien ja yritysten ratkaisut.
Voittoisa joukkue pääsi jatkamaan kehittämäänsä pilottia seuraavaan vaiheeseen. Muut joukkueet eivät olleet pettyneitä, vaan aidosti kiinnostuneita purkamaan kisan kulkua, arvioimaan ideoitaan ja vertaamaan ratkaisuja. Kilpailun voitto ei määrittänyt antia, vaan demon suunnittelu- ja toteutusprosessi, jossa jokainen tiimi pääsi näyttämään ongelmanratkaisukykyjään.
Hackathon näyttäisi olevan tehokas keino tuoda kokeilukulttuurin tervettä mentaliteettia organisaatioon ja samalla huolehtia siitä, että peruskassavirran ylläpito ja innovointitoiminta pysyvät tasapainossa. Perustekemisen rinnalla voidaan hyvin innovoida siten, ettei se sido liikaa resursseja tai tule perustekemisen esteeksi.
Olennaista on määritellä uudestaan, miltä menestyksellinen hanke/pilotti oikein näyttää.
Kokeilut pitää polkaista pystyyn nopeasti ja myös ajaa nopeasti alas resursseja sitomasta, jos ne eivät toimi. Hankkeen alasajo on epäonnistuminen vain silloin, jos kukaan ei oppinut tekemisestä mitään. Pilotin rakentaminen ideasta prototyypiksi on yllättävän tehokas oppimisprosessi ja itsessään arvokas. Tekemisessä syntynyttä osaamista hyödynnetään jatkossa uusien ideoiden testaamisessa.
Ehdottomasti paras alusta ja tukijalka kokeilukulttuuriin löytyy vahvasta yrityskulttuurista, jossa ihmiset kokevat yrityksen hyväksi paikaksi tehdä työtä. Tällaisessa ympäristössä on turvallista nostaa uusia asioita testattavaksi, vaikka ne eivät tuotantoon etenisikään. Itse olen onnekas, että saan todistettavasti työskennellä tällaisessa yrityksessä.
Kuuntele webinaari: Mitkä ovat iot-pilottiprojektin viisi keskeistä menestystekijää?
