#iotnextlevel

IoT Next Level on DNA:n mahdollistama kilpailu, jossa puolueettoman raadin valitsemat yritykset tekevät digitaalisen kyvykkyysloikan.

Kilpailun esittely

#iotnextlevel on DNA:n mahdollistama kilpailu, jossa Inka MeronAnni Iso-Mustajärven ja Ville Peltolan muodostaman puolueettoman raadin valitsemat kolme oman toimialansa kärkiosaajaa, Snellman Pro, Martela ja Finnsementti, tekevät digitaalisen kyvykkyysloikan.

Nämä kolme toimialansa kärkiosaajaa hakevat avoimen kilpailun kautta kumppaneikseen teollisen internetin huippuosaajia nostamaan liiketoimintansa uudelle tasolle (”nextille levelille”), uusien digitaalisten ratkaisujen avulla.

Aluksi yritykset määrittävät digihaasteensa yhdessä kasvuyritys Industryhackin kanssa. Haasteiden määrittelyn jälkeen niiden ratkaisemiseksi käynnistetään avoin kilpailu. Saapuneiden kilpailuehdotusten käsittelyä varten jokainen yritys asettaa tuomariston. Tuomaristo valitsee kilpailuun osallistujien joukosta kolme ratkaisijaa, joiden rakentamista demoista innovaatiokilpailun voittaja valitaan.

Voittajat pääsevät pilotoimaan ratkaisuehdotuksiaan kunkin yrityksen todelliseen liiketoimintaympäristöön. Vuoden lopulla selviää, miten pilottihankkeet ovat menestyneet.

Parhaat ratkaisut muuttavat ehkä koko suomalaista elinkeinoelämää.

Osallistu keskusteluun somessa hashtagilla #iotnextlevel.

 

Mikä on #iotnextlevel? Katso video!

Katso #iotnextlevel -kilpailun uusimmat tapahtumat

Tutustu yrityksiin

Asiantuntijaraadissa toimivat

Inka Mero

Inka Mero on teknologia-alan sarjayrittäjä ja sijoittaja, minkä lisäksi hän vaikuttaa usean pörssiyrityksen hallituksessa.

Kasvuyrityskentän veteraani Inka Mero: uudenlaiset digikehityshaasteet kaatavat organisaatiorajoja

#Iotnextlevel-kilpailun valintatuomaristossa istuu piinkovia kasvuyrityskentän ammattilaisia. Inka Mero on teknologia-alan sarjayrittäjä ja sijoittaja, minkä lisäksi hän vaikuttaa usean pörssiyrityksen hallituksessa.

Yritysvalinnat tekevässä tuomaristossa Mero edustaa Industryhack-kasvuyritystä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimii. Industryhack auttaa asiakkaitaan kehittämään toimintaansa uniikilla tavalla, muun muassa yrityshaasteiden kautta.

”Industryhack on suomalainen kasvuyritys, jonka tavoitteena on kasvattaa globaalia ratkaisijoiden yhteisöä. Ratkaisijoilla tarkoitamme ohjelmistokehittäjiä, liiketoimintaosaajia, palvelumuotoilijoita ja kasvuyrityksiä. Yhdistämme ratkaisijat yrityksiin, jotka osaamista tarvitsevat.”

#Iotnextlevel-kilpailuun valitut yritykset Finnsementti, Martela ja Snellman Pro lähtevät kehittämään ratkaisuja juuri tällä mallilla.

”Iotnextlevel-kilpailu on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus suomalaisille keskisuurille yrityksille nähdä, mihin ketterillä toimintamalleilla voidaan päästä. Odotan kilpailulta mielenkiintoisia ideoita ja ratkaisuja, joita yritykset voivat lähteä jopa kansainvälistämään.”

Kohti ketterää yrityskulttuuria

Mero näkee, että digitalisaatio tuo yrityksille haasteiden lisäksi myös paljon mahdollisuuksia. Toiminnan tehokkuutta voidaan parantaa avaamalla dataa ja parantamalla tiedonkulkua. Digitalisaation myötä voi syntyä uusia tuotteita ja etenkin palveluita, sillä tuotteet ja tuotanto itsessään palvelullistuvat digitalisaation myötä. Horisontissa häämöttävät myös täysin uudenlaiset liiketoimintamallit.

”Finnsementti pyrkii avaamaan dataansa ja sitä kautta tehostamaan omaa työmaatoimintaansa. Martela lähestyy digitalisaatiota työhyvinvoinnin ja työympäristöjen parantamisen näkökulmasta teknologian ja tiedon keräämisen avulla. Snellman Pro taas etsii uudentyyppisiä liiketoimintamalleja ja kehittää palveluitaan muun muassa ruokahävikin vähentämiseksi ammattilaiskeittiöissä”, Mero paljastaa.

Mero uskoo, että tämän kaltaiset haasteet hitsaavat yrityksen johtoa ja muuta organisaatiota yhteen. Organisaatiorajat häviävät, kun mietitään yhdessä, mikä on omalle yritykselle tärkeintä, ja mitä asioita tulevina vuosina halutaan digitalisaation keinoin ratkoa. Mero toivoo kilpailun synnyttävän myös uudenlaista tekemisen kulttuuria.

”Sen sijaan, että mietitään, suunnitellaan ja rakennetaan vesiputousmallilla ja tehdään alihankintaprosessi, kutsutaankin kehittäjä- ja ratkaisijayhteisöstä hyvin erilaisia osaajia ja ihmisiä paikalle kertomaan, miten he ratkoisivat asian.”

Anni Iso-Mustajärvi

Kasvuryhmä-alumnina toimiva Anni Iso-Mustajärvi on päässyt seuraamaan kasvuhaluisten yritysten kehityshaasteita lähietäisyydeltä. 

#iotnextlevel-kilpailun valintatuomariston jäsen Anni Iso-Mustajärvi: yrityksiä odottaa kyvykkyysloikka

Kasvuryhmä-alumnina toimiva Anni Iso-Mustajärvi on päässyt seuraamaan kasvuhaluisten yritysten kehityshaasteita lähietäisyydeltä. Kokemus on osoittanut, että yritystoiminnan tehostaminen digitalisaation keinoin ei ole läpihuutojuttu.

Nykyään Mehiläisen hoivaliiketoiminnan kehittämistä luotsaavalle Iso-Mustajärvelle yritysten digikasvukivut ovat tuttuja:

”Digitalisaatio nähdään helposti päälle liimattuna, irrallisena hankkeena. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että olemassa olevaa toimintaa lähdetään viemään digitaaliseen formaattiin unohtaen, että kaiken pitäisi lähteä asiakkaan tarpeista.”

Sama haaste odottaa #iotnextlevel-kilpailun osallistujayrityksiä Finnsementtiä, Martelaa ja Snellman Prota. Iso-Mustajärvi uskookin kilpailun antavan alkusysäyksen rohkeille uusille avauksille.

Muutos edellyttää uudenlaista ajattelua

Perinteisin keinoin ilman digitaalista ulottuvuutta toimiville yrityksille alkuun pääsy voi olla haastavaa. Talon sisältä puuttuu esimerkiksi koodariresursseja, eikä palveluita ole totuttu kehittämään digitaalista ulottuvuutta silmällä pitäen. Yksittäinen rekrytointi ei vielä pelasta mitään, jos yhteen henkilöön kohdistuu liikaa odotuksia – muutos kun koskee koko organisaatiota.

Iso-Mustajärvi toivookin näkevänsä kehitystä monella rintamalla. #Iotnextlevel-kilpailun myötä yrityksillä on mahdollisuus oppia kokonaan uusi tapa kehittää ja konseptoida palveluita ja hyödyntää uusia digitaalisia ulottuvuuksia ja kumppanuuksia.

”Jos haluaa ottaa isoja loikkia, kaikkea ei voi tehdä itse. Yritysten pitää oppia hyödyntämään toiminnassaan monenlaisia kumppaneita.”

Lisäksi hän toivoo, että yritykset oppivat tunnistamaan, millaista osaamista organisaation sisälle tarvitaan:

”Toivon kaiken kaikkiaan pientä kyvykkyysloikkaa digitalisaation suhteen, ja ainakin yhtä konkreettista pilottia, joka näkyy toiminnassa”, Iso-Mustajärvi summaa.

Ville Peltola

Digitalisaation veteraani Ville Peltola johtaa Teknologiateollisuus ry:n digitalisaatioyksikköä. 

#iotnextlevel-tuomari Ville Peltola: Yritykset pihtaavat dataansa turhaan

Digitalisaation veteraani Ville Peltola johtaa Teknologiateollisuus ry:n digitalisaatioyksikköä. Hänen tehtäviinsä kuuluu varmistaa, ylläpitää ja edistää Suomen teknologiasektorin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta.

Peltola seuraa aitiopaikalta yritysten digikehittämisponnisteluita. Hän näkee, että erityisesti kaksi asiaa jarruttaa pk-yritysten digitalisaatiota Suomessa.

"Ensimmäinen asia on rohkeuden puute kokeilla digitalisaatiota. Toinen asia on API-talous -ilmiön ymmärtämättömyys. Ei uskalleta, osata tai haluta avata omiin palveluihin rajapintoja, joilla esimerkiksi startup-yritykset voisivat rikastaa ja parantaa yrityksen tuotteita ja palveluita."

Peltola sanoo, että huoli johtuu usein ajatuksesta, että jos yritys ei itse kykene kaupallistamaan dataansa, joku muu käärii voitot. Yrityksen oman datan panttaaminen johtaa kuitenkin helposti kehityksen hidastumiseen.

Myös julkinen sektori voi vauhdittaa digitalisaatiota lainsäädännöllä. Vanha sääntely on usein jarruna teknologiselle kehitykselle.

Parhaat ideat eivät välttämättä synny yrityksen sisällä

Suomessa juuri Peltola on levittänyt API-talouden ideaa eteenpäin. Hän ehti jo omien sanojensa mukaan kyynistyä, mutta viime vuosina ajatus on vihdoin lyönyt itsensä läpi.

Peltola toivoo, että #iotnextleveliin osallistuvat yritykset saavat lisää rohkeutta kokeiluihin, esimerkiksi juuri rajapintojen avaamiseen. Ensimmäisten askelten ottaminen digitalisaation suuntaan vaatii ajattelutavan muutosta.

"Hyvä lähtökohta pk-yrityksille on tietyllä tavalla nöyrtyä myöntämään, että parhaat ideat ja ratkaisut omien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen eivät synny oman yrityksen sisällä."

Peltola ei näe #iotnextlevelissä epäonnistumisen mahdollisuutta, kunhan yritys uskaltaa lähteä edes pieniin kokeiluihin, sillä kaikista kokeiluista oppii lisää.

"Tärkeä ajattelumalli on avata dataa fiksulla tavalla sidosryhmille, myös asiakkaille, jotta löytyisi innovatiivisia tapoja hyödyntää dataa. Digitalisti on APItalisti”, toteaa Peltola.

Yritysten kanssa haasteita ratkovina mentoreina toimivat

Esa Kinnunen, Johtaja, IoT-myynti ja ratkaisu

Miten alkuun IoT:ssa? Kannattaa aloittaa pienestä ja nopeasta kehityskohteesta.

Esa Kinnunen

Esa on tuore kasvo DNA:lla mutta omaa pitkän uran telekommunikaation, television infrastruktuurin ja modernien pilvipalveluiden puolella. DNA:lla hänen vastuullaan ovat teollisen internetin eli IoT:n (Internet of Things) ratkaisut. Hänen mukaansa yrityksen digitalisointi #iotnextlevel-tyyppisissä hankkeissa lähtee aina liikkeelle liiketoiminnan parantamisesta:

”Pitää miettiä, mitä parantamisen varaa on laadussa, kulurakenteessa tai asiakastyytyväisyydessä. Tai mitä uusia liiketoimintamalleja olisi näköpiirissä. Koko digitalisointiprosessi on melkoinen palapeli, jossa pitää saada aika monta asiaa natsaamaan kohdilleen. Komponentteja on paljon, joten kannattaa aloittaa suhteellisen pienesti ja nopeasti. Kokeilla ja katsoa, että mikä toimii ja mikä ei.”

Omalla kohdallaan hän odottaa #iotnextlevel-hankkeessa eniten yrityksiin ja niiden sielunelämään tutustumista. Samalla hän näkee käytännössä, mihin teknologia riittää ja millaisiin tuloksiin sillä päästään. Paras mahdollinen lopputulos olisi Esan mielestä se, että niin #iotnextlevel-hankkeen kohteena oleva yritys kuin hanketta seuraavat pienet ja keskisuuret yrityksetkin saisivat hankkeesta malleja, joita voitaisiin soveltaa suomalaisessa talouselämässä laajemminkin.

Assi Oikari, Osastopäällikkö, Tukku- ja operaattorimyynti

Mitä #iotnextlevel opettaa? Miten rakentaa palvelu tarjolla olevasta ekosysteemistä?

Assi Oikari

Assi Oikari on ollut 15 vuotta telekommunikaatiobisneksessä, joista kolme viimeisintä vuotta DNA:lla. Hänen mukaansa teollisen internetin (Internet of Things, IoT) ratkaisut ovat yrityksille haastavia, sillä niihin tarvitaan kokonainen ratkaisu, ei pelkkiä osia siitä:

”Tämä on erittäin haastavaa pk-segmentillä, koska resurssit eivät välttämättä riitä kokonaisen IoT-hankkeen läpivientiin. Kaikki panokset on laitettu omaan toimialaosaamiseen. Siksi #iotnextlevel-hankkeessa ajatellaan koko ekosysteemiä: asiakastarpeisiin vastaava paketti koostetaan useista eri toimijoista. Näin kokonaisratkaisut palvelevat myös pienempiä asiakkaita.”

#iotnextlevel-kisassa Assi odottaa pääsevänsä näkemään läheltä, miten digitalisaatioprosessit starttaavat asiakasyrityksissä käytännössä. Telekommunikaatioalalla on perinteisesti myyty vain yksittäisiä palveluita, joten IoT-maailmassa pakolliseksi tuleva ratkaisumyynti on oma haasteensa. Prosessin myötä Assi odottaa saavansa uusia työkaluja, joilla hän voi auttaa muita, vastaavassa tilanteessa olevia asiakkaita valmiilla tuotepaketeilla.

Matias Kivelä, Kehityspäällikkö, Yritysmyynti

#iotnextlevelin suurin haaste? Uusien toimintamallien käyttöönotto.

Matias Kivelä

Matias Kivelä vastaa DNA:lla liiketoiminnan kehityksestä yritysmyynnin puolella ja toimii omien sanojensa mukaan yritysliiketoiminnan sisäisenä konsulttina. Hänen mukaansa teollisen internetin (IoT, Internet of Things) business-sovelluksissa vaikeinta on uusien toimintamallien käyttöönotto.

”Esimerkiksi teollisuudessa ollaan muovauduttu aika pitkälle henkilötyötä vastaaviin prosesseihin. Jossain vaiheessa ne parhaat käytännöt on löydetty ja niitä on sitten kehitetty pikkuhiljaa, inkrementaalisesti. #iotnextlevel taas on sellainen hanke, jossa haetaan isoa muutosta ja täysin uusia juttuja. Isompi hyppäys ei tule pelkästään tietojärjestelmistä ja yhteyksistä, vaan nimenomaan siitä toimintamallien muutoksesta.”

#iotnextlevel-kisasta Matias odottaa itselleen kokemus- ja tietopohjan kasvua. Oma ura on ollut pitkälle telealaa viimeiset kymmenen vuotta, joten uusiin yrityksiin tutustuminen sekä ketterien kehitysmetodien soveltaminen tuntuu mielenkiintoiselta. Myös hankkeen tapa tehdä kehitystyötä yhdessä kumppaneiden kanssa auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja sitä, miten kumppaniverkostoja kannattaa rakentaa myös muiden asiakkaiden hyödyksi.
 

Marja Keso, Johtaja, Tuotehallinta ja ratkaisuarkkitehtuuri

Mikä on #iotnextlevel-kisassa parasta? Uuden oppiminen!

Marja Keso

Marja vastaa DNA:lla yrityspalveluista ja niiden kehittämisestä. Se tarkoittaa sitä, että palveluiden pitää olla ajan tasalla ja kehittyä asiakastarpeiden mukaisesti. Yksi näistä juuri nyt voimakkaasti kehittyvistä kohteista on teollinen internet (IoT, Internet of Things). #iotnextlevel-hankkeesta hän odottaa eniten oppimiskokemusta:

”Olen tehnyt tätä alaa 30 vuotta it-taloissa ja operaattorilla. Parasta työssä on aina se, kun pääsee asiakkaan luo oppimaan uutta. Minä en voi osata asiakkaan liiketoimintaa, mutta voin kuunnella asiakkaan tarpeita ja yhdistää siihen omaa tietoani. Tätä kautta pääsen rikastamaan asiakkaan osaamista.”

Epäonnistumisen mahdollisuutta #iotnextlevel-hankkeessa ei Marjan mukaan ole. Kun keskisuurten organisaatioiden kokemuksia yhdistetään ja niistä kerrotaan julkisesti, saamapuolella ovat kaikki suomalaiset yritykset. Oppimisprosessi tapahtuu niin hanketta seuraavien kuin siinä mukana olevien yritysten sisällä, tulipa konkreettisista pilottiprojektista hyötyä tai ei.

Tuomas Kolkka, Myyntipäällikkö, Tukku- ja operaattorimyynti

IoT on pk-yrityksissä juuri nyt kokeilu- ja kehitysvaiheessa.

Tuomas Kolkka

Tuomas Kolkka vastaa DNA:lla IoT Connectivity -palveluiden myynnistä yritysasiakkaille. Tuomaksen mukaan teollisen internetin maailmassa eletään juuri nyt vaiheessa, jossa tehdään kokeiluja ja ollaan valmiita kehittämään uudenlaisia palveluita. Pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa nämä kokeilut lähtevät liikkeelle usein hyvin pienistä projekteista.

”Meillä DNA:lla keskitytään IoT Connectivityyn. Jos pk-yrityksellä on tarve saada apua laitteiden hankintaan tai meidän yläpuolisiin palveluihin, kuten analytiikkaan ja dataan, verkostostamme löytyy kumppaneita myös siihen. Sen takia #iotnextlevel-hankkeen malli tuntuu fiksulta: haetaan ekosysteemin parhaat tekijät ja tarjotaan kokonaisratkaisua. Vain harvalla yrityksellä on resursseja tehdä tällaisia projekteja itse.”

#iotnextlevel-hankkeen suhteen Tuomaksen odotukset ovat korkealla. Ensimmäistä kertaa tässä mittaluokassa toteutettava kampanja tuottaa parhaimmillaan uutta liiketoimintaa ja huonoimmillaankin arvokasta oppia siitä, miten kehitystyöhön kannattaa lähteä. Tutustuminen asiakasyrityksiin tuo näkemystä siihen, minkä kokoisia ratkaisuja kullekin yritykselle kannattaa tarjota.

Pasi Paju, Business manager, Tuotehallinta ja ratkaisuarkkitehtuuri

Yritysten digihankkeiden haasteet ovat kaikilla samat.

Pasi Paju

 

Pasi Paju työskentelee DNA:lla IoT-liiketoiminnan ja -kehityshankkeiden parissa. Ennen DNA:lle siirtymistään Pasi toimi yli kymmenen vuotta verkkolaitevalmistajan palveluksessa. Nykytehtävissään hän pääsee yhdistämään radiotekniikkaosaamisensa verkkolaitteita käyttävän operaattorin osaamiseen. #iotnextlevel-kilpailun osallistujien haasteet ovat Pasille tuttuja.

”Pienet ja keskisuuret yritykset keskittyvät luonnollisesti omaan osaamiseensa, eikä niillä välttämättä ole juurikaan kokemusta digitalisaatioon liittyvistä kehityshankkeista. Digihankkeet kun vaativat onnistuakseen monen alan osaamista ja toimivaa ekosysteemiä.”

Nyt käynnissä olevan kisan Pasi näkee oivallisena väylänä eri alojen asiantuntemuksen yhdistämiseksi. ”Kun eri sektoreiden parhaat asiantuntijat yhdistävät voimansa, tuntuu melko mahdottomalta ajatella, ettei tuloksia syntyisi”, Pasi pohtii.

”Henkilökohtaisesti odotan kisasta oppimiskokemusta, ja mahdollisuutta päästä näkemään osallistujayritysten arkea: minkälaisten haasteiden kanssa yritykset kamppailevat ja minkälaisilla ratkaisuilla yrityksiä voisi tukea.”

Seuraa kilpailun etenemistä

Lisää IoT:stä