Yrityssovellukset dominoivat IoT-kenttää vielä tällä hetkellä, mutta eivät enää pitkään. IDC:n ennusteen mukaan esineiden internetin kuluttajamarkkina kasvaa huomattavasti nopeammin, jopa 30 % vuodessa, ja ohittaa yritysmarkkinan kahden vuoden kuluessa.
Kaupoissa on kasvava määrä verkkoon liitettäviä kotitalouslaitteita: turvatuotteita, viihde-elektroniikkaa, valaistusjärjestelmiä, ilmalämpöpumppuja ja perinteisiä kodinkoneita. Kuluttajan näkökulmasta tilanne on kuitenkin kaukana auvosta. Päällimmäinen haaste on tietoturva, josta huolehtiminen jää pääsääntöisesti kuluttajan huoleksi.
Harvalla kuluttajalla on suurta motivaatiota maksaa ekstraa verkkoon kytkettävien kodinkoneiden paremmasta tietoturvasta. Vielä.
On hyvä muistaa Mikko Hyppösen viisaat sanat: jos laite on älykäs ja kytketty verkkoon, se on myös haavoittuvainen. Kotioloissa ongelma eskaloituu helposti. Jos hakkeri pääsee kotiverkon yhteen laitteeseen, silloin pääsee helposti kaikkiin muihinkin. Huoli tietoturvasta on aiheellinen, ja se viivästyttää markkinoiden kasvua.
Valistunut kuluttaja voi toki tehdä itse paljon tietoturvan parantamiseksi. Ensimmäinen askel on lukea kerrankin ne käyttöohjeet. Jokaisen tuotteen käyttäjätunnus ja salasana on syytä vaihtaa ennen verkkoon kytkemistä. Käytön aikana on tärkeää päivittää laitteisiin säännöllisesti uusimmat ohjelmistot haavoittuvuuksien poistamiseksi. Aina verkkoa ei myöskään kannata käyttää vain siksi, että se on mahdollista: jos tuote toimii myös itsenäisenä, miksi kytkisit sen nettiin?
Internetiin liitettyjen kodinkoneiden käyttöön ja elinkaareen liittyy tietoturvan ohella paljon muutakin problematiikkaa. Ensinnäkin tuotteet tuodaan markkinoille kilpailun painostamana liian usein aivan raakileena. Kehittäjien kaunis ajatus varmasti on, että tuotteita voi parannella verkon yli myöhemmin, mutta aina näin ei tosielämässä tapahdu.
Toinen iso ongelma on, että tuote todennäköisesti kestää mekaanisesti paljon pidempään kuin sen älynä toimiva elektroniikka. Laitteen kuori voi olla vielä uudenkarhea ja laite täysin toimiva, mutta koko paketti kelpaa vain kierrätykseen, koska sen tietotekninen tuki on loppunut. Kuka silloin kantaa vastuun tuotteiden laadusta ja miltä osin?
Korvaako tuotteen myyjä, valmistaja tai vakuutusyhtiö mahdollisen vahingon, jos kotisi internetiin kytketty lukko hakkeroidaan auki, tai älykäs vesivuototunnistin jättääkin hälyttämättä?
Oma ulottuvuutensa on käytettyjen laitteiden turvallinen kierrätys. Suuremmat laitteet, kuten jääkaapit, löytävät perinteisesti hyvin takaisin kierrätykseen, mutta mitä enemmän laitteet sisältävät arkaluontoista tietoa, kuten kuvia tai paikkatietoa meistä, sitä varmemmin ne jäävät yöpöydän laatikkoon tai autotallin perukoille. Ongelma odottaa ratkaisua, joka tekee kierrättämisen sekä riittävän helpoksi että varmasti tietoturvalliseksi.
Viranomaiset ovat hyvin hereillä kehittämässä markkinoita valistuksen ja sääntelyn keinoin. Viestintäviraston järjestämässä IoT-verkostotapaamisessa lokakuun lopulla pyrittiin löytämään järkeenkäypä tasapaino kuluttajien älykotitarpeiden ja kestävän kehityksen välillä. Yksi ajatus on kehittää turvaleima IoT-laitteille, tai yhdistää leima mahdollisesti jo käytössä olevaan CE-merkintään. Itse uskon, että valveutuneet kuluttajatkin osaltaan pakottavat laitevalmistajia kestävämpään suuntaan.
Kun älykkäiden IoT-laitteiden ensihuuma haihtuu ja osa toimijoista väistämättä katoaa, jäljelle jäävät ne valmistajat, jotka suhtautuvat vakavasti tuotteidensa tietoturvaan, kestävyyteen ja kierrättämiseen.
Pitkällä tähtäimellä ajattelevat IoT-ratkaisujen toimittajat toki suunnittelevat tuotteitaan kestävällä tavalla jo nyt, vaikka sitä ei vielä osattaisi vaatia. Onhan sinun yrityksesi yksi niistä?
Syksyn aikana on toteutettu kolme kiinnostavaa IoT-hanketta Martelalla, Snellman Prolla ja Finnsementillä. Lataa maksuton webinaaritallenne, jossa käymme läpi hankkeista kiteytetyt IoT-pilottiprojektin viisi keskeistä menestystekijää.
