Ykkösillä ja nollilla ruokahävikin kimppuun

Uusilla teknologioilla taklataan nykyään entistä suurempia haasteita toimialasta riippumatta. Innovatiivisten toimintatapojen synnyttäminen on usein varsin suoraviivaista: istutetaan liiketoiminnan asiantuntijat samaan pöytään digiosaajien kanssa, ja keskustellaan ongelmista niin pitkään, että niihin löytyy ratkaisut.

Ammattikeittiöitä palvelevalla Snellman Prolla on omassa digihankkeessaan selkeä tavoite: vähentää ruokahävikkiä ja asiakkaille muodostuvia kustannuksia koko tuotantoketjussa. Haaste on laaja ja merkittävä: jos hävikkiruoka olisi valtio, se olisi maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja.

Suurin osa ruokahävikistä syntyy ruuan kuljetuksessa ja valmistuksessa. Lisäksi noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta päätyy roskiin. Kyse on pelkästään Suomessa varovaisestikin arvioiden satojen miljoonien arvoisesta ongelmasta. Ratkaisun hakemisesta onkin muodostunut Snellman Prolle tärkeä strateginen hanke.

Ravintoloitsija, kokki ja koodari – mitä saadaan aikaan?

Ammattikeittiöissä on hävikin ja kustannusten näkökulmasta katsoen runsaasti potentiaalisia mittapisteitä. Snellman Pron tavoitteena on luoda järjestelmä, jolla keittiö voi yhdistää näistä saatavan datan ja nähdä myös tähän asti piilossa pysyneitä kustannustekijöitä. Laajan data-analyysin pohjalta voidaan esimerkiksi ruokalistat suunnitella aiempaa tehokkaammin. Samaten hävikin vähentämiselle voidaan määritellä selkeät kustannusperusteiset tavoitteet, ja mitata niiden toteutumista.

Näin uusi teknologia saadaan suoraan hyödyntämään liiketoimintaa, eikä se jää irralliseksi osaksi vanhaa järjestelmää. Onnistuneen ratkaisun luomiseen täytyy löytää juuri ne kumppanit, jotka osaavat katsoa suurta kuvaa bisnes edellä.

Tätä näkemystä edustaa Snellman Pron hankkeessa DNA:n IoT-myynnin ja ratkaisujen johtaja Esa Kinnunen. Snellman Prota Kinnunen pitää erinomaisena esimerkkinä siitä, miten digitalisaatioprojekti kannattaa toteuttaa. Mukana ovat kaikki osapuolet, loppuasiakasta myöten, joista jokainen pyrkii näkemään aiempaa laajemman kuvan ja auttaa toisia ymmärtämään omia tarpeitaan.

“Palavereissamme istui vierekkäin kokki, ravintolan edustaja, Snellman Pron osaajia, sekä IoT-ratkaisuiden asiantuntijayrityksen koodareita ja it-arkkitehtejä. He tiesivät toistensa osaamisesta tai toimialoista aluksi hyvin vähän, joten ensin ruuantekijät selittivät digipuolen osaajille hyvin eksaktisti, mistä vaiheista ruuanvalmistus koostuu. Tämän tiedon pohjalta digiosaajat ryhtyivät puolestaan selvittämään, minkälaisia mittauspisteitä näistä vaiheista voisi löytyä datalähteiksi, ja miten saatua dataa voisi älykkäästi hyödyntää.”

Ruokahävikki on koko tuotantoketjun ongelma

Snellman Pro on tehnyt ketterää kehittämistä aiemminkin, mutta varsinaista IoT-osaamista yhtiöstä löytyy toistaiseksi melko vähän. Siksi ruokahävikkihaastetta taklaamaan piti kumppaniksi löytää kahdenlaisia tahoja: toisaalta niitä jotka osaavat miettiä kokonaisuutta bisneksen kannalta, ja toisaalta niitä jotka hallitsevat IoT-projektin käytännön toteutuksen.

Tarvittavia teknologiataitoja ovat ketterien kehitysmetodien hallitsemisen lisäksi rautainen ohjelmointiosaaminen, piinkova rajapintatuntemus sekä ymmärrys tarvittavista sensoreista ja niiden välisten yhteyksien rakentamisesta.

Oman haasteensa muodostaa kokonaisuuden laajuus: ruokahävikki ei synny yhdessä pisteessä vaan pitkän ketjun tuloksena. Tämän seurauksena monet mittapisteet ja -tavat joudutaan miettimään täysin puhtaalta pöydältä.

”Suurin haasteemme on tiivistetysti ollut se, että rakenteilla on toimialallemme täysin uusi tapa mitata ja analysoida hävikkiä ja kuluja. Tämä tukee strategista tavoitettamme siirtyä perinteisestä tuotekeskeisestä toimintamallista kohti ratkaisukeskeistä palvelua. Tämän takia hankkeessa on ollut alusta asti mukana myös asiakas, joka kertoo meille todellisista tarpeistaan. Tällä hetkellä tiedämme mitä tarvitsemme, seuraavaksi toteutamme sen”, Snellman Pron toimitusjohtaja Annika Vainio kiteyttää.

IoT-ratkaisuja on vaikea myydä hyllytavarana

DNA:n Kinnusen mukaan parhaat IoT-ratkaisut lähtevät käyntiin hyvin perinteisellä tavalla, eli keskustelemalla. Yhteisestä ideasparrauksesta syntyvät ratkaisut ovat usein hyvin uniikkeja ja sopivat vain yhteen käyttökohteeseen. Toki ratkaisukomponentteja saa hyllystä, mutta ensin tulee ymmärtää mitä haetaan, minkälaisia hyötyjä tavoitellaan, mikä on ratkaisun idea, ja miten se kannattaa toteuttaa.

Mutta vaivannäön vastineena voi syntyä juuri se ratkaiseva kilpailuetu, jonka digitalisaatio mahdollistaa. Ei vain kymmenen prosentin parannus, vaan kymmenkertainen parannus.

Snellman Pro on mukana DNA:n #iotnextlevel-hankkeessa, jossa kolmelle pk-yritykselle etsitään uusia ratkaisuja digitalisaation, teollisen internetin ja ketterän kehittämisen keinoin. Heidän haasteensa kehittäjille on ruokahävikin vähentäminen: miten ammattikeittiöiden tuotanto- ja toimitusprosesseihin voidaan tuoda älyä, joka hyödyttää koko tuotantoketjua, vähentää hukkaan mennyttä ruokaa ja synnyttää aitoja kustannussäästöjä tuotannon kaikissa vaiheissa.

Tutustu myös Martelan ja Finnsementin #IoTNextLevel -hankkeisiin!

Avainsanat:

IoT Digitalisaatio Teknologia

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.