Blogit

Digitalisaation kolme kuningasta: hinta, IoT ja asiakas

Digitalisoituvassa maailmassa asiakkaiden vaatimukset palveluiden laajuudesta, kyvykkyyksistä, integroitavuudesta ja kehitettävyydestä vain kasvavat ja monimutkaistuvat.

Käynnissä oleva neljäs teollinen vallankumous mullistaa työtä, liiketoimintaa ja johtamista. Samaan aikaan asiakkaat edellyttävät erityisesti palvelujen hinnoittelulta selkeyttä, dynaamisuutta, skaalautuvuutta ja reaaliaikaista kustannusten hallittavuutta.

Globaalit palvelut ovat hinnoittelun kirittäjiä

Monilla toimialoilla asiakasvaatimukset ovat olleet osa tuotantoketjujen hallinnan arkea jo pitkään. Kirittäjinä monille toimialoille toimivat globaalisti skaalautuvat digitalisoituvat palvelut ja niiden dynaaminen hinnoittelu. Pilviteknologiaa, alustataloutta ja OTT-jakelutapaa hyödyntävät toimijat ovat teleoperaattoreille vahvoja signaaleja tarpeesta olla roolissaan monikanavaisesti mukana digitalisaatiossa.

Teleoperaattoreiden palvelujen hinnoittelussa muutokset ovat palvelleet asiakkaita. Toimialan kansallinen ja EU-tasoinen sääntely-yhteistyö konkretisoituu asiakkaille mobiilien palveluiden mutkattomammassa käytössä ulkomailla ja parempien laajakaistayhteyksien saatavuudessa valtakunnallisesti.

Lentoteollisuudessa hinnoittelustrategian hallinta ja mukauttaminen näyttäytyy lentoyhtiöille kriittisenä menetystekijänä. Mahdollisia muuttujia on monia. Riskien kartoittamisen ja hallinnan on oltava automatisoitua. Vaatimukset tietojärjestelmien hyödyntämiselle hinnoittelussa vain kiihtyvät.

Mobiilisovellusten vyöryttyä päivittäiseen arkeemme digitalisoiduissa palveluissa, sähköisen tunnistamisen välineiden evoluutiossa alkaa nousta ajankohtaiseksi tämän uuden markkinan kilpailutilanne ja hinnoittelurakenteet.

Energiateollisuudessa on jo tehty hienoja saavutuksia kuluttajienkin energian kysynnän ja hinnoittelun hallinnan saralla, mutta digitalisoinnin tuleviinkin megatrendeihin tehdään jo lähtöjä.

FAANG-yhtiöt luovat markkinoille palveluita, joiden muuttuvan hinnoittelun taustalla on enenevästi myös mielenkiintoisesti teleoperaattoreiden palveluita; Amazon Contact CenterTwilion viestintäpalvelutApplen ja Googlen Dual SIM ja eSIM -laitteet. Perinteiset tuotantoketjut ja palveluiden hinnanmuodostustavat kyseenalaistetaan terveellä tavalla, mutta palveluiden ja tiedon turvallisuus, sekä toteutettavuus myös kotimarkkinoilla jatkuvat asiakasvaatimuksina niin näillekin palveluntarjoajille, kuin teleoperaattoreillekin.

IoT on hinnoittelultaan kypsää

Yhtenä kypsimpänä markkinana digitalisaatiolle ja palveluiden hinnoittelulle todetaan usein esineiden Internet (IoT, Internet of Things), jossa teleoperaattorille luontaisin rooli on esineiden verkkoon liitettävyyden toteuttaminen useita 2G-/3G-/4G-/5G-taajuuksia ja uusia LP-WAN (Low Power Wide Area Network) teknologioitakin hyödyntämällä. IoT-palveluiden tarjoajat ovat ensimmäisinä heränneet mobiilioperaattoreiden valmiin ja turvallisen infrastruktuurin hyödyntämiseen osana IoT-palvelujaan.

Esineiden datasiirron tarve on perinteisestä sensorimittauksen alhaisista määristä kasvamaan päin, pelkästään jo IoT-laitteiden määrien kasvun ja datan tekoälyisen analyytikan hyödyntämisen tarpeiden vuoksi. IoT-palveluilta odotetaan luonnostaan tehokkuutta ja siten myös tiedonsiirron kulujenhallinnalle. Mobiiliverkkojen tiedonsiirrossa suomalaiset ovat pitkään päässeet nauttimaan maailman korkeimmista ja rajattomista käyttömääristä. IoT-palveluissa oleellisempaa on kuitenkin esineiden tiedonsiirron ja kulujen reaaliaikainen hallinta, sekä tarvittaessa myös globaalisti.

Palvelemme asiakkaan yhä kasvavia ja nopeasti muuttuvia tarpeita

Jotta itse IoT-palvelun lisäarvot ja kokonaisuus voidaan toteuttaa asiakkaalle täysin hyödyin ja yksinkertaisesti palvelumuotoiltuna, tiedonsiirtoliittymien hallittavuuden lisäksi tiedonsiirron kulujen hallinnalta odotetaan selkeyttä ja helppoutta.

Kiinnostavaksi mobiiliverkkojen tiedonsiirron hinnoittelun tekevät asiakkaiden tarpeet. Koska asiakas on kuningas, nämä tulisi näkyä asiakkaalle selkeällä käyttöliittymällä. Vain näin voidaan synnyttää alan parhaita IoT-palveluja, jotka muuttavat ehkäpä koko suomalaista elinkeinoelämää.

#iotnextlevel on DNA:n mahdollistama kilpailu, jossa Inka Meron, Anni Iso-Mustajärven ja Ville Peltolan muodostaman puolueettoman raadin valitsemat kolme oman toimialansa kärkiosaajaa, Snellman ProMartela ja Finnsementti, tekevät digitaalisen kyvykkyysloikan.

Avainsanat:

IoT Pilvipalvelut Innovaatio

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
12/2024 DNA Yrityksille

Vain oppiva organisaatio voi selvitä tekoälyn aikakaudesta voittajana

Artikkeli
12/2024 DNA Yrityksille

”Maalaisjärki on iso osa tietoturvaa” – kyberturvallisuuden lehtori Pia Satopää tietää, missä voisimme kehittyä

Artikkeli
12/2024 DNA Yrityksille

Kokeilemalla kohti tekoälyvallankumousta – nyt on yritysjohdon aika toimia

Artikkeli
12/2024 DNA Yrityksille

Tekoäly innostaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjiä: ”Jos tätä ei Suomessa saada tehtyä, niin missä sitten?”

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.