Meidän digiajassa kasvaneiden tulee tuntea vastuuta heistä, joille digitalisaatio aiheuttaa huolta ja epävarmuutta. Tätä vastuunkantoa peräänkuuluttaa ikäihmisten digiapuna HelsinkiMissiolle vapaaehtoistyötä tekevä DNA:n osastopäällikkö Assi Oikari.
"Kaikki eivät ole syntyneet ja kasvaneet digimaailmassa. Meidän, joille digitalisaatio on hyvä asia, tulee auttaa mukaan niitä, joita se huolestuttaa. Arki käy koko ajan hankalammaksi kaikille, jotka eivät osaa hoitaa asioitaan verkossa. Siksi toivon todella, että jokainen, joka haluaa oppia käyttämään älylaitteita ja verkon palveluita, saa siihen mahdollisuuden", Assi sanoo.
Peruskäyttäjän laiteosaaminen riittää digiapuun
Jokainen, joka osaa käyttää älypuhelintaan ja kotien tavallisia äly- ja viihdelaitteita siinä määrin, että saa haluamansa asiat hoidettua, on teknisten taitojen puolesta valmis digiavuksi. Digiavun pyynnön syynä on usein halu opetella käyttämään uutta puhelinta tai verkon yleisesti suosittuja palveluita kuten sähköisiä osto- ja myyntipalstoja tai tv-kanavien suoratoistopalveluita kuten Yle Areenaa.
Tärkeintä on halu auttaa
Mitä vanhemmasta digiavun pyytäjästä on kyse, sen todennäköisempää on, että hän ei ole ikinä käyttänyt älypuhelinta tai hoitanut asioita verkossa. Niinpä Assin mukaan ensisijaista onkin auttaa iäkästä henkilöä aivan ensin ymmärtämään kyseisen laitteen tai palvelun toiminnan periaate. Auttajan itsensä taas on syytä ymmärtää se, että älypuhelin tai verkkopalvelu on aivan erilainen ja eri tavoin toimiva palvelu kuin ne, joita avunpyytäjä on aiemmin käyttänyt.
"Ei lankapuhelimeen tottuneelta voi odottaa, että älypuhelimen valikkorakenne ja terminologia olisi saman tien tuttu. Nykyiset laitteet ovat helppoja meille, joille on päivänselvää, että yksittäiset toiminnot löytyvät kuvakkeista avautuvista valikoista. Voin oikein hyvin ymmärtää, että älypuhelimiin tottumaton kokee joutuvansa sen valikoissa eksyksiin, kun kuvakkeita tuntuu ilmestyvän ja katoavan ilman mitään johdonmukaista syytä".
Oppiminen ja ymmärryksen jakaminen onnistuu, kun auttajalla on halu auttaa ja kohdata toinen ihminen aidosti. Yhteinen tutustumishetki laitteeseen tai palveluun on antoisa molemmille osapuolille, kun ilmapiiri on huomioiva ja läsnäolo kiireetöntä.
"Auttamisen tahto ja kyky nauttia toisen ihmisen seurasta ovat hyvän digiapu-vapaaehtoisen kaikkein tärkeimmät ominaisuudet. Jos digiapu-keikalle lähtisi tekninen osaaminen edellä, voisi käydä niin, että oma käytös saisi avunpyytäjän nolostelemaan osaamattomuuttaan ja jättämään mielessä vaivaavat kysymykset kysymättä".
Luotettava ja auttamishaluinen digiapu saa paikan!
HelsinkiMission digiauttajaksi ryhtyminen onnistuu käymällä HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan perehdytyksen, sitoutumalla asianmukaiseen kunnioittavaan toimintaan ja ottamalla sen jälkeen käyttöön avunpyynnöt näyttävä sovellus.
Assilla on yli vuoden verran kokemusta HelsinkiMission digiapu-vapaaehtoistyöstä, ja hän suosittelee sitä ehdottomasti. "Työ on antoisaa eikä tunnu työltä. Digiapukäynnin ajankohdasta on helppoa sopia HelsinkiMission sovelluksen kautta, ja senioreiden kanssa yhdessä tekeminen on mukavaa."
***
HelsinkiMissio on vuonna 1883 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka haastaa suomalaiset tekoihin yksinäisyyttä vastaan. Se tekee työtä ammattilaisten ja vapaaehtoisten voimin lapsiperheiden, nuorten, senioreiden ja erityisryhmien parissa. Työn ytimessä on yksinäisyyden lievittäminen. Arviolta 400 000 suomalaista kokee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyys heikentää terveyttä ja kerää ympärilleen muita ongelmia, kuten huono-osaisuutta. Siten se on inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen haaste.
Kiinnostuitko HelsinkiMission vapaaehtoistyöstä? Lue lisää tästä: https://www.helsinkimissio.fi/vapaaehtoistyo/apua-arjen-askareisiin
