DNA:n Koululaistutkimuksen mukaan lapselle hankitaan ensimmäinen oma puhelin tyypillisesti koulun aloituksen yhteydessä. Parin viime vuoden aikana entistä useampi vanhempi on kuitenkin valinnut kellopuhelimen lapsen ensimmäiseksi puhelimeksi.
DNA:n teettämän Koululaistutkimuksen mukaan kellopuhelimet yleistyvät koko ajan lasten ensimmäisinä puhelimina. Tänä vuonna melkein kymmenesosa tutkimukseen vastanneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista on ostanut kellopuhelimen ensipuhelimeksi. Vuonna 2021 vain yksi prosentti 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista oli hankkinut lapselleen kellopuhelimen. Kellopuhelinten yleistymistä on vauhdittanut lisääntyneen tarjonnan lisäksi se, että niistä on muodostunut pieniä paikallisia ilmiöitä.
”Kellopuhelimista voi myös tulla pienimuotoisia ilmiöitä niissä kouluissa, joissa useampi lapsi on saanut kellopuhelimen. Jopa älypuhelin saattaa jäädä kakkoseksi, jos muilla on agenttipuhelin. Onkin ollut hauska nähdä se, kuinka innoissaan lapset ovat kellopuhelimista olleet”, DNA:n laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksi kertoo.
Kellopuhelin siirtää lapsen oman kännykän hankintaa
Kellopuhelin hankitaan esikouluikäiselle tai koulunsa aloittavalle samoista syistä kuin puhelin. Ensisijainen syy on tarve saada yhteys itsenäisesti liikkuvaan lapseen sekä tarvittaessa mahdollisuus nähdä, missä lapsi liikkuu. Kelloon päädytään älypuhelimen sijaan sen helppokäyttöisyyden, hinnan ja turvallisuuden vuoksi. Turvallisuusnäkökulmassa korostuu myös vanhempien toive rajoittaa lapsen vapaata pääsyä internetiin.
”Osa vanhemmista pyrkii lykkäämään lapsen oman älypuhelimen hankintaa, koska he eivät halua päästää lasta liian aikaisin yksin nettiin. Kellopuhelin on tullut tilalle, sillä se on tarkoitettu puhtaasti yhteydenpitoon, ei niinkään ajanviettoon. Älylaitteiden käytön vaikutuksista käyty keskustelu varmasti myös nopeuttaa kellopuhelinten yleistymistä”, Kieksi toteaa.
Vuodesta 2021 älypuhelinten osuus onkin alle 9-vuotiaiden lasten keskuudessa laskenut. Lisäksi DNA:n Koululaistutkimukseen vastanneista vanhemmista lapsen puhelimen käyttö huolestuttaa -väittämän kanssa samaa mieltä oli puolet, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Netitön kellopuhelin kannustaa liikkumaan
Netittömyys onkin kellopuhelimen suurin ero kännykkään. Kellopuhelimen käyttö on hyvin rajoitettua, koska sillä ei voi selata nettiä eikä liiemmin pelatakaan. Kaikki tärkeimmät toiminnot ovat vanhemman hallinnassa, ja hän voi esimerkiksi rajoittaa sitä, kenen kanssa lapsi voi viestitellä ja soitella.
”Nykyisten kellopuhelinten pelit ja sovellukset ovat pitkälti lapsen omaan aktiivisuuteen ja ulkoiluun kannustavia, ja niillä on selkeä tarkoitus. Ekosysteemi on kontrolloitu, eikä lapsi voi ladata laitteelleen itse mitä tahansa, vaan kellopuhelimen sisältö on ennalta määritetty ja sitä kautta kuratoitu”, Kieksi kertoo.
Vanhempi hallinnoi lapsen kellopuhelinta omaan puhelimeensa asennetulla sovelluksella. Suurimpaan osaan markkinoilla olevista kellopuhelimista voi määritellä sovelluksella alueen, jonka sisällä lapsi voi liikkua. Sovellus hälyttää, jos kellopuhelin liikkuu alueen ulkopuolelle. Kellopuhelimella ylipäätään saa helpommin yhteyden lapseen, kun se on koko ajan ranteessa, eikä unohtuneena äänettömälle takin taskuun tai reppuun.
Mitä huomioida kellopuhelimen hankinnassa?
Kun vanhempi pohtii valintaa älypuhelimen ja kellopuhelimen välillä, on kellopuhelimen kohdalla hyvä huomioida muutamia asioita. Kuten muissakin rannelaitteissa, saattaa kellopuhelimissakin olla niiden pienen koon takia hieman lyhyempi akun kesto kuin joissakin puhelimissa.
Ennen kuin klikkailee kellopuhelimen verkkokaupan ostoskoriin, Kieksi kehottaa tutustumaan eri malleihin ja vaihtoehtoihin liikkeessä. Kelloa on hyvä sovittaa, jotta löytyy malli, joka istuu lapsen ranteeseen. Liian isoa tai muuten kömpelöä kellopuhelinta ei tule käytettyä.
”Kellopuhelinmalleissa ja käytettävyydessä on isoja eroja. Puhelimen toimintoihin kannattaa tutustua, kokeilla niiden käytettävyyttä ja vertailla vaihtoehtoja. Huono käyttökokemus johtaa siihen, ettei laitetta tule lopulta käytettyä”, Kieksi vinkkaa.
DNA:lla on kellopuhelimia varten räätälöity oma liittymänsä, jonka sisältö on optimoitu ja hinnoiteltu sen mukaan, mitä ominaisuuksia kellopuhelimessa on käytössä. Operaattorin kellopuhelinliittymän numeron voi myös myöhemmin siirtää älypuhelimeen. Nämä ovat etuja, jotka kannattaa huomioida ensimmäistä kellopuhelinta hankkiessaan.
Siinä missä osa vanhemmista kokee kellopuhelinten rajatut käyttömahdollisuudet hyvänä asiana, ovat ne osalle hankinnan este. Kellopuhelimella ei esimerkiksi voi osallistua WhatsApp-ryhmissä käytäviin keskusteluihin, mikä on hyvä huomioida jo ennakkoon, jos sitä käytetään perheen tai harrastusryhmän yhteydenpitoon.
Toinen yleinen hankinnan este on laitteen hinta, johon Kieksi tarjoaa uuden näkökulman: ”Kellopuhelimilla on puhelimeen verrattuna pidempi elinkaari ja sen hankintaa kannattaa ajatella samalla tavalla kuin muitakin lastentarvikkeita: lapseni käyttää tätä nyt ainakin 1–2 vuotta ja sitten sen voi joko kierrättää perheen toiselle lapselle tai myydä eteenpäin.”
