Perhe-elämä ei lopu pikkulapsiarkeen, vaan muuttaa muotoaan. Katariina-Taina Lunden, 57, sai aloittaa uuden elämänvaiheensa mummina viikon DNA:n palkallisella vapaalla, kun lapsenlapsi Luka oli vastasyntynyt.
Katariina-Taina Lundenin työpäivä alkaa aamujunassa kohti Helsinkiä. Hollolan kirkonkylässä asuva Lunden aloitti uransa paikallisesta puhelinyhtiöstä yli 30 vuotta sitten ja vetää nyt DNA:lla 13 teknisen arkkitehdin tiimiä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hänen roolinsa painottuu valmentamiseen ja jatkuvan oppimisen tukemiseen.
Viime lokakuussa Lundenista tuli isoäiti, ja hän sai viettää viikon ensimmäiseen lapsenlapseensa tutustuen palkallisella vapaalla.
”Olin poikani perhettä vastassa heti, kun he palasivat sairaalasta. Koin voimakkaasti kuuluvani perheeseen ja sain luoda kontaktin lapseen.”
Perheystävällisyys ei koske vain pienten lasten vanhempia. DNA:n HR-johtaja Marko Rissanen kertoo, että isovanhempainvapaata on heillä käyttänyt jo 100 työntekijää.
”Idea syntyi vuoden 2017 Perheystävällinen työpaikka -pilotin aikana, kun yksi työntekijöistämme pohti, miten voisimme huomioida ikääntyviä työntekijöitä. Moni heistä on siinä elämänvaiheessa, jossa lapsenlapsia alkaa tulla.”
Lunden pitää yhteyttä poikansa perheeseen päivittäin ja tapaa heitä joka viikko. Suhde rakentui viikon mittaisen isovanhempainvapaan aikana ja teki luontevaksi ottaa vauvan yökylään vain kuukauden ikäisenä.
Isovanhempainvapaalla pääsee osaksi nuoren perheen arkea
Lundenin viikko sujui käytännönläheisesti. 30 vuoden tauon jälkeen vauvanhoito tuntui uudelta – myös auton turvaistuimet ja lastenvaunut olivat ehtineet muuttua.
”Haluan olla Lukalle yhtä läsnä oleva mummi kuin omilla pojillani oli aikanaan, mutta en kokenut, että olisin isovanhempana ryhtynyt neuvomaan ketään. Me kaikki yhdessä opettelimme vaipanvaihtoa ja vauvan pesemistä.”
Intensiivinen yhdessäolo rakensi suhdetta pojan perheeseen tavalla, joka kantaa edelleen.
”Jännitin aluksi, miten miniäni ottaa anopin kuvioon. Nyt tapaamme viikoittain. Saatan kysyä Lukan kuulumisia ja sieltä tulee heti kutsu kahville. Olen jo nilkka suorana autossa.”
Palkallinen isovanhempainvapaa laajentaa perheystävällisyyden käsitettä
Lundenille isovanhempainvapaa kertoi arvostuksesta tavalla, jonka kaltaista hän ei ollut aiemmin kokenut työpaikalla.
”Työssä arvostaminen voi olla monenlaista. Joskus se on kiitos hyvin tehdystä työstä, toisinaan suklaapaketti pöydällä. Tämä oli toisenlaista. Se tuli lähemmäksi sydäntä.”
Lunden palasi seesteisenä työpaikalle, jossa tuoretta mummia onniteltiin ja uutta elämänvaihetta myötäelettiin lämmöllä.
”Olin vauvakuplassa. Aina kun tuli WhatsApp-viesti kesken työpäivän, näytin kollegoille Lukan kuvia tai videoita.”
Lundenin kokemus ei jää poikkeukseksi. Rissasen mukaan DNA:laisista lähes 80 prosenttia kokee, että työnantajalupaus eli sitoumus joustavasta ja inhimillisestä työarjesta toteutuu. Yrityksen vaihtuvuus on vain noin viisi prosenttia vuodessa.
”Inhimillinen kulttuuri vaikuttaa suoraan mataliin sairauspoissaoloihin, tulokseen ja asiakastyytyväisyyteen”, hän kertoo.
Kun työ joustaa, sairauslomat vähenevät ja luottamus lisääntyy. Inhimillinen johtaminen ulottuu isovanhempainvapaata pidemmälle. Etätyö, työaikajoustot ja konkreettiset tukipalvelut, muun muassa parisuhdeterapia ja apu ikääntyvien omaisten hoitoon, pitävät huolta vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisesta.
Lundenkin huolehtii ikääntyvistä vanhemmistaan.
Tuore isoäiti huolehtii myös omista ikääntyvistä vanhemmistaan. DNA:lla perheystävällisyys koskee koko elämänkaarta, ei vain pikkulapsivaihetta.
”Jos on täytynyt yhtäkkiä lähteä viemään äitiä sairaalaan, on kaikki aina järjestynyt. Poissaolon tarpeellisuutta ei ole koskaan kyseenalaistettu.”
Saman periaatteen Lunden vie omaan johtamiseensa. Lead of Service Architecture-roolissa hän vastaa muun muassa teknisestä johtamisesta, liiketoiminnan tuesta ja prosessien kehittämisestä, mutta ihmiset eivät jää asioiden jalkoihin.
”Kun yksi tiimiläisistä kohtasi yllättävän perhetilanteen kesken kiireisen projektin, sanoin hänelle, ettei tässä ole ihmishengistä kyse. Mene ja hoida se perheasia, kyllä me selvitään.”
Rissanen näkee tällaisen luottamuksen inhimillisen kulttuurin ytimenä.
”Jos avoimuutta ei rakenneta, työntekijä turvautuu sairauslomaan silloin, kun hänellä on haasteita. Kun luottamus on, työntekijä uskaltaa puhua haasteistaan ajoissa. Joskus oikea ratkaisu on jousto, joskus sairausloma – kumpikin on ok. Ihmislähtöinen kulttuuri vähentää piilokustannuksia ja kääntyy myös hyväksi liiketoiminnaksi.”
Lundenin mielestä tällainen kulttuuri synnyttää vastavuoroisuutta.
”Kun työnantaja arvostaa, teen vähän enemmän näyttääkseni, että minäkin arvostan. Se pistää yrittämään enemmän.”
Perheystävällisyyttä elämän jokaisessa vaiheessa
Viikko pojan perheen kanssa oli Lundenille käänteentekevä. Se aloitti uuden elämänvaiheen mummina. Aina kun hän kertoo edusta tuttavilleen, reaktio on sama: kukaan ei ole kuullut vastaavaa.
”Ensimmäinen kysymys on usein, saako siitä palkkaakin. Moni toivoo vastaavaa käytäntöä omalle työpaikalleen.”
Lundenille mahdollisuus tukee perhesiteitä yli sukupolvien.
”Vaikka omat lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja arki on siten erilaista kuin ennen, perhe-elämä ei lopu – se muuttaa muotoaan. Nyt saan olla mummina pienen ihmisen elämässä.”
DNA on Perheystävällisen työpaikan edelläkävijä
Väestöliitto on myöntänyt vuodesta 2018 DNA:lle Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen – ja se uusittiin toukokuussa 2026 jälleen. DNA on edelleen ainoa suuryritys Suomessa, jolle tunnus on myönnetty.
Lue lisää DNA:sta perheystävällisenä työnantajana.
Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Duunitorin kanssa.
