Tiedän hyvin, että isot lupaukset ovat vaikeita lunastaa. Helpompaa olisi tehdä muutoksia vähän kerrallaan. Mielellään vielä niin, että jostain luopuminen toisi aina lisää jotain muuta.
Tästäkin huolimatta tein kesälomien päätteeksi ison lupauksen itselleni. Siihen sisältyi monta eri osa-aluetta, jotka linkittyvät tiukasti toisiinsa:
- Minusta tulee luovempi
- Kasvatan stressinsietokykyäni
- Vähennän ainakin 40 prosentilla todennäköisyyttä sairastua muistisairauteen
- Parannan muistiani
- Opin helpommin
- Nuorennan aivojani
Eikö kuulosta uskottavalta? Ei minustakaan.
Vielä pari kuukautta sitten olisin pitänyt tällaista listaa pienessä pöhnässä tehtynä uudenvuodenlupauksena. Tai joltain uuteen "omega3probioottiGAAPrahka" -luontaisaineeseen tai trendaavaan "HIITyogaCrossTriathlon" -lajiin hurahtaneen hehkutukselta.
No, kesällä minäkin hurahdin. Luin Anders Hansenin helppolukuisen Aivovoimaa-kirjan.
Hansen selittää kansantajuisesti, kuinka viimeaikaiset laajat tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet liikunnan merkityksen aivojen hyvinvoinnille. Koska olen kohtalaisen kriittinen ihminen, en uskonut tätäkään heti kerrasta. Kesän jälkeen olen tutustunut muihinkin tämän alueen tutkimuksiin. Tuloksena olen vakuuttunut: tämän kirjan suosituksiin kannattaa ehdottomasti hurahtaa.
Tässä muutamia poimintoja, joita meidän tietotyöläisten kannattaa oikeasti miettiä:
- Vielä 1990-luvun alussa uskottiin, ettei ihmisen aivoissa muodostu lainkaan uusia soluja. Nyt tiedetään, että aivosoluja muodostuu noin 1 400 päivässä.
Lisäksi on todettu, että fyysisellä aktiivisuudella voidaan kiihdyttää aivosolujen muodostumisvauhtia jopa kaksinkertaiseksi. Tällä on suuri vaikutus esimerkiksi muistiin ja psyykkiseen hyvinvointiin.
- Kun uusia aivosoluja stimuloidaan, ne muodostavat yhteyksiä toisiinsa. Fyysinen harjoittelu on yksi parhaista keinoista stimuloida aivoja. Esimerkiksi kävelylenkillä aivojen eri osa-alueet aktivoituvat, kun näköhavainnot muutetaan tasapainoksi ja aivokuori koordinoi kehon liikkeitä. On tiedostettava, missä on ja minne on menossa.
Liikkumisen positiivista vaikusta voi tehostaa kulkemalla luonnossa, uusissa ympäristöissä tai kuuntelemalla samalla vaikka podcastia. Teho on moninkertainen verrattuna esimerkiksi ristisanojen ratkomiseen, mihin tarvitaan lähinnä kielikeskusta.
Säännöllinen kävely on monien tutkimusten mukaan tehokkain dementian torjumiskeino ja vähentää todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin jopa 40 prosentilla. Seurasin vuosikausia rakkaan mummini muistisairauden kehittymistä. Maksaisin mitä tahansa välttääkseni saman kohtalon, mutta mieluummin kävelen metsässä.
- Aivojen muistikeskus hippokampus sekä otsalohko ohjaavat abstraktia ja loogista ajattelua sekä tunteita. Liikunnan vaikutuksesta nämä kriittiset aivojen osat saavat enemmän verta ja niiden väliset yhteydet tiivistyvät. Seurauksena ajatteluun perustuvat kyvyt paranevat.
Lyhyehköllä kävelylenkillä tai happihyppelyllä on 1-2 tuntia kestävä parantava vaikutus luovuuteen. Säännöllisellä liikunnalla on todettu olevan otsalohkoa kasvattava vaikutus, millä voi ehkä jopa pysyvästi parantaa luovuutta.
Myös dopamiinitaso nousee heti liikuntasuorituksen jälkeen. Dopamiinilla on suora vaikutus keskittymiskykyyn.
- Liikunnan jälkeen stressihormoni kortisolin taso laskee matalammaksi kuin ennen treeniä. Säännöllisen liikkumisen seurauksena kortisolin määrä nousee vähemmän myös silloin, kun stressireaktion aiheuttaa jokin muu syy kuin liikunta.
Kunnon kasvaessa stressireaktiot lieventyvät kokonaisvaltaisesti, koska liikunta opettaa kehoa reagoimaan stressiin vähemmän.
- Pitkään jatkunut harjoittelu lisää aivoissa BDNF-proteiinin määrää. BDNF suojaa aivosoluja ja on tärkeää mielialalle ja oppimiselle
Johtopäätös on selkeä. Liikunnalla näyttää olevan erittäin laaja-alainen vaikutus tietoyhteiskunnan tärkeimpään resurssiin, aivoihin. Samaan aikaan meidän tietotyöläisten päivät ovat yhä vähemmän fyysisiä, minkä seurauksena luonnollisen liikunnan määrä jää hyvin niukaksi.
Hyvä uutinen on, että mikä tahansa määrä ja laatu liikuntaa on parempi kuin ei mitään. Jokainen askel on hyväksi aivoillesi.
Jotta saavuttaisit maksimaalisen hyödyn, sykettä kannattaisi nostaa viisi kertaa viikossa puolen tunnin kävelylenkillä tai kolme kertaa viikossa 45 minuutin juoksulenkillä. Tämän yli treenaaminen ei tutkimusten mukaan enää juurikaan paranna aivojen suorituskykyä.
Näistä syistä uskon vakaasti, että pystyn lunastamaan alussa kuvaamani lupauksen. Hyödyt liikkumisesta ovat aivoilleni kiistattomasti valtavat. Mikä parasta, saan täydet hyödyt ilman, että joutuisin ostamaan lycra-vaatteita tai ilmoittautumaan Ironman-kisoihin.
Tämän tekstin inspiraationa toimivat yli 1000 innostunutta DNA:laista, jotka viettivät syyskuun alussa viikonlopun Vierumäellä tutustuen toisiinsa ja kymmeniin uusiin liikuntalajeihin.
Lue myös miten suuntaat kasvavan aivovoimasi tärkeimpien tavoitteidesi saavuttamiseen: Tässä vaiheessa vuotta on välintilinpäätöksen aika!
