Tekoäly muuttaa kyberhyökkäysten nopeutta ja mittakaavaa. Asiantuntijat kannustavat ottamaan samat työkalut myös puolustuksen käyttöön.
Joulukuussa 2025 pieni hakkeriryhmä murtautui Meksikon valtion järjestelmiin.
Hyökkääjät käyttivät apurinaan Anthropicin pahantahtoiseksi manipuloitua Claude Code -tekoälyagenttia, joka etsi haavoittuvuuksia, kirjoitti hyökkäyskoodia ja automatisoi varastetun datan siirtoa.
Kuudessa viikossa hyökkäys levisi yhteensä yhdeksään Meksikon valtion virastoon ja sadoille palvelimille. Miljoonien meksikolaisten tietoja päätyi hyökkääjien käsiin useista eri lähteistä.
Jos haluat kuulla, miten Meksikon tietomurto eteni askel askeleelta, älä lue pidemmälle vaan kuuntele 31 minuutin mittainen jakso alta. Jos et ehdi kuunnella jaksoa heti, klikkaa Kyberrosvot seurantaan Spotifyssa.
Tekikö hyökkäyksen ihminen vai tekoäly?
Tekoälyn osuus Meksikon tietomurrossa oli niin merkittävä, että asiantuntijat pitävät sitä eräänlaisena tietoturvan vedenjakajana.
Tutkijat löysivät jälkikäteen yli 400 räätälöityä hyökkäysskriptiä ja yli 5 000 tekoälyn itse toteuttamaa komentoa. Clauden arvioidaan hoitaneen noin 75 prosenttia hyökkäyksen työmäärästä.
Tekikö hyökkäyksen siis ihminen vai kone?
Jaksossa vierailevan hakkerin ja tietoturvatestaajan, Visman tietoturvatestausyksikköä johtavan Joona Hoikkalan mukaan vastaus on suoraviivainen.
“Kyllä se ihminen ihan ehdottomasti oli”, hän linjaa.
Hoikkala muistuttaa, että ilmiö ei ole uusi. Erilaisia hakkerointia simuloivia testaustyökaluja on ollut olemassa jo 10–15 vuotta.
“Niidenkin kohdalla ihminen on se taho, joka käynnistää prosessin.”
Hoikkalan mukaan yksi asia on kuitenkin muuttunut nopeasti. Tekoälyn kehityksen myötä yksittäinen ihminen pystyy nyt huomattavasti tehokkaampiin hyökkäyksiin kuin ennen.
Hyökkäystavat eivät ole uusia – mutta vauhti ja mittakaava ovat
Perinteisesti laajamittainen kyberhyökkäys on vaatinut tiimin, jolla on pitänyt olla monenlaista teknistä osaamista. Tekoäly on muuttanut asetelmaa.
”AI pystyy hoitamaan tosi paljon näitä teknisiä kyvykkyyksiä autonomisesti. Se vaatii ainoastaan yhden henkilön komentamaan tätä virtuaalista tiimiään”, Hoikkala sanoo.
Varsinaiset hyökkäysreitit ja -tavat eivät silti välttämättä ole uusia. Meksikon tietomurrossakin hyödynnettiin tuttuja heikkouksia.
”Kyse oli ihan perusasioista, kuten haavoittuvuuksista”, DNA:n kyberturvallisuusliiketoiminnan johtaja Toni Vartiainen toteaa podcastissa.
Ennen kaikkea tekoäly muuttaa hyökkäysten nopeutta ja mittakaavaa. Automaatio mahdollistaa entistä laajemmat hyökkäykset. Myös uusia haavoittuvuuksia voidaan hyödyntää nykyään yhä nopeammin.
Kehitystahti on hurja, mutta asiantuntijat muistuttavat, että samat teknologiat ovat myös puolustajien käytössä.
”Niitä täytyy vaan oppia käyttämään paremmin”, Hoikkala sanoo.
Suosittu Kyberrosvot-podcast jatkuu uusilla jaksoilla 3.9. alkaen. Ensimmäisessä jaksossa Peter Nymanin (keskellä) vieraiksi saapuvat DNA:n kyberturvallisuusliiketoiminnan johtaja Toni Vartiainen (vas.) sekä hakkeri ja tietoturvatestaaja, Visman tietoturvatestausyksikön johtaja Joona Hoikkala.
Joko teillä on kyberautomaatiostrategia?
Kun hyökkääjä toimii entistä nopeammin, myös puolustuksen pitää pystyä reagoimaan lähes reaaliajassa.
Asiantuntijat kannustavat yrityksiä miettimään nyt kiireesti, miten tekoälyä ja automaatiota voidaan hyödyntää kyberpuolustuksessa.
”Mehän automatisoidaan tehokkuuden takia paljon asioita IT:ssä muutenkin. Meillä on myynnin automaatio, markkinoinnin automaatio, service deskin automaatio – ja niissä kaikissa käytetään AI-työkaluja”, Vartiainen sanoo.
“Ihan yhtä lailla kyberpuolustus vaatii sen, että alamme miettiä, miten täitä uusia työkaluja voidaan hyödyntää, ja miten nopeutuneisiin ja laajempivolyymisiin hyökkäyksiin voidaan reagoida lähes reaaliaikaisesti.”
Vartiainen kutsuu tätä kyberautomaatiostrategiaksi.
Perusasiat eivät ole vanhentuneet
Asiantuntijat muistuttavat, että uudet työkalut eivät ole tehneet tietoturvan perusasioista tarpeettomia.
Ohjelmistot pitää edelleen päivittää. Organisaation pitää myös tietää, mitä järjestelmiä ja komponentteja sillä on sekä varmistaa näkyvyys siihen, mitä niissä tapahtuu.
”Ei voida puolustaa asioita, joiden ei tiedetä olevan olemassa”, Hoikkala kiteyttää.
Hoikkalan mukaan yritysten kannattaa varautua siihen, että hyökkääjä pääsee jossain vaiheessa sisään. Tämä vaatii kerroksellista puolustusta.
Ennen oli tyypillistä verrata tietoturvaa linnakkeeseen, jonka ympärille rakennettiin vahvat muurit, mutta sisäpuolella pääsi avoimesti liikkumaan.
”On ehkä isoin riski, jos sen tyyppiseen toimintatapaan luotetaan edelleen. Sisään päästään varmasti jostain kulmasta”, Hoikkala sanoo.
Miten hyökkäys Meksikon valtion järjestelmiin eteni ja millaisilla prompteilla tekoäly saatiin manipuloitua pahantahtoiseksi? Kuuntele koko tarina ja keskustelu Spotifysta, Youtubesta tai mieleiseltäsi podcast-alustalta.
Kyberrosvot on kansainvälisesti palkittu Tivin & DNA:n yhteistyössä toteuttama true crime -podcast, joka esittelee kiinnostavia kyberrikostapauksia Suomesta ja ulkomailta. Sukella kyberrikosten maailmaan ja tutustu kaikkiin Kyberrosvot-jaksoihin.
