Jo vuosikymmenten ajan humanoidirobotit ovat olleet keskeisessä roolissa tieteiselokuvissa ja -kirjallisuudessa. Välillä ne on kuvattu ihmiskunnan uskollisina auttajina, toisinaan taas kapinoijina ja ihmisiä uhkaavina koneina. Populaarikulttuuri onkin vahvasti muovannut käsityksiämme siitä, mitä humanoidirobotit ovat ja mihin ne pystyvät. Miltä todellisuus näyttää – ja miten yritysten tulisi suhtautua niiden yleistymiseen?
Humanoidirobotiikassa on otettu viime vuosina merkittäviä harppauksia. Erityisesti tekoälyn nopea kehitys sekä sähkömoottori- ja akkuteknologian edistyminen ovat vieneet teknologiaa eteenpäin niin vauhdilla, että humanoidirobotit ovat siirtymässä tutkimuslaboratorioista kohti todellisia käyttöympäristöjä.
”Humanoidirobotiikka on ollut olemassa eri muodoissaan jo parikymmentä vuotta. Se, miksi siitä puhutaan juuri nyt, liittyy ennen kaikkea tekoälyn kehitykseen”, Probot Oy:n toinen perustaja Matti Tikanmäki kertoo.
Tekoälyn ansiosta aiempaa monimutkaisempia humanoidirobotteja voidaan ohjelmoida huomattavasti tehokkaammin kuin ennen. Samalla tekoäly mahdollistaa robottien entistä itsenäisemmän toiminnan ja mukautumisen erilaisiin tilanteisiin.
Teknologia alkaa olla valmis – suurin haaste on turvallisuus
Probot on yli 20 vuotta toiminut robotiikka- ja automaatioyritys, jonka juuret ovat tutkimusmaailmassa. Yritys on automatisoinut teollisuuden työvaiheita jo vuosikymmenten ajan, mutta viime vuosina kiinnostus on kohdistunut yhä vahvemmin seuraavan sukupolven robotiikkaan. Tikanmäen mukaan humanoidirobottien tekninen suorituskyky on jo erittäin pitkällä.
”Humanoidirobotit ovat fyysisiltä kyvykkyyksiltään jo aivan huippuluokkaa. Suurin pullonkaula ei ole enää itse robotti vaan niiden käytön turvallistaminen”, Tikanmäki kertoo.
Nykyiset koneturvallisuusstandardit on laadittu pääosin kiinteille teollisuuskoneille eikä ihmisten keskellä liikkuville humanoidiroboteille.
”Kun ympäristössä liikkuu kahdella jalalla kulkeva robotti, jolla on kaksi kättä ja vielä tekoäly päätöksenteon tukena, turvallisuutta pitää tarkastella täysin uudesta näkökulmasta. Kyse ei ole pelkästä fyysisestä turvallisuudesta. Tekoälyn nopean kehityksen myötä keskustelu ulottuu myös eettisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin”, Tikanmäki pohtii.
Yritysten kannattaa pohtia käyttökohteita jo nyt
Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyy siihen, missä työtehtävissä humanoidirobotteja tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään. Tikanmäki ei lähtisi rajaamaan käyttökohteita liian aikaisin.
”Olisi hullua sanoa, että humanoidirobotteja ei käytettäisi joissain tehtävissä lainkaan. Kehitys etenee tällä hetkellä niin nopeasti, ettemme tiedä, miltä tilanne näyttää kahden vuoden päästä.”
Humanoidirobotit voivat tulevaisuudessa tarttua moniin ihmisille tuttuihin arjen ja työelämän tehtäviin.
Tällä hetkellä humanoidirobotteja on Suomessa toistaiseksi alle parikymmentä, mutta maailmalla ensimmäisiä tuotannollisia sovelluksia on jo nähty useita – erityisesti teollisuudessa, kuten materiaalinkäsittelyssä ja koneiden syöttötehtävissä.
Yritysten näkökulmasta humanoidirobottien potentiaaliset hyödyt ovat helposti tunnistettavissa. Robotti tekee työnsä samalla tavalla joka kerta eikä sairastu tai tarvitse pitkää perehdytystä.
”Humanoidirobotti on myös hyvä kouluttaja. Se pystyy antamaan samanlaisen perehdytyksen kaikille ilman inhimillisiä vaihteluita”, Tikanmäki kertoo.
Jotta yritys löytää parhaat käyttökohteet humanoidirobottien hyödyntämiseen, on syytä lähteä liikkeelle omien työprosessien tarkastelusta eikä robotiikasta itsestään.
”Kannattaa miettiä, missä työssä syntyy hukkaa. Mitkä asiat keskeyttävät työnteon? Joudutaanko jatkuvasti hakemaan työkaluja, siirtämään tavaraa tai tekemään muita rutiinitehtäviä? Tämän pohdinnan jälkeen voi löytyä vastaus siihen, sopisivatko jotkin tehtävät humanoidirobotille”, Tikanmäki arvioi.
Syrjäyttääkö humanoidirobotti ihmisen?
Yksi humanoidirobotiikkaan liittyvistä suurista kysymyksistä on se, millaisissa työtehtävissä ihmisen kaltainen robotti todella tuo lisäarvoa. Siinä missä teollisuusrobotit ovat jo pitkään hoitaneet tarkasti rajattuja ja toistuvia työvaiheita, humanoidirobottien vahvuus on niiden kyky toimia ihmisille suunnitelluissa ympäristöissä.
”Humanoidi tarkoittaa ihmisen kaltaista. Tarvitaanko esimerkiksi teollisuudessa ihmisen kaltaista robottia tekemään sellaisia tehtäviä, joissa kukaan ei ole edes vuorovaikutuksessa sen kanssa? Kaikki työ ei edellytä humanoidirobottia”, Tikanmäki pohtii.
Tikanmäen mukaan olennaisinta on arvioida, missä ihmisen kaltaisesta robotista on todellista hyötyä. Tehtävissä, joissa tarvitaan ennen kaikkea joustavaa liikkumista, vaihtelevien työkalujen käyttöä tai kykyä toimia ihmisten rinnalla, humanoidirobotti voi tarjota etuja, joihin perinteinen teollisuusrobotti ei taivu. Samalla hän uskoo, että tulevaisuudessa ihmisten välinen aito vuorovaikutus voi nousta entistä arvokkaammaksi eikä kaikkea haluta tai kannata automatisoida.
Hintapiste laskee koko ajan alemmaksi
Moni olettaa humanoidirobottien olevan yrityksille vielä todella kalliita. Käytännössä hintaluokka on sama kuin isommissa teollisuusroboteissa.
”Tällä hetkellä humanoidirobotin hinta on noin 50 000–60 000 euroa. Vielä reipas vuosi sitten puhuttiin noin 80 000 eurosta. Kuten myös missä tahansa automaatiohankkeessa, humanoidirobotin investoinnin kannattavuus ratkaistaan takaisinmaksuajalla ja saavutettavilla hyödyillä”, Tikanmäki kertoo.
Tikanmäen mukaan yritysten kannattaa alkaa tutustua humanoidirobottien teknologiaan ja arvioida sen mahdollisuuksia jo nyt. Humanoidirobottia ei tarvitse hankkia heti, mutta sen tarjoamiin mahdollisuuksiin täytyy osata tarttua silloin, kun aika on oikea.
Samalla katse kannattaa nostaa yksittäisiä käyttökohteita pidemmälle. Kiinnostavin kysymys ei ole se, hoitaako humanoidirobotti tulevaisuudessa yksittäisen työtehtävän, vaan missä Suomi voisi nousta sen hyödyntämisessä maailman kärkeen. Tikanmäki arvelee, että mahdollisuuksia voisi löytyä esimerkiksi sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ympäristöstä huolehtimisesta tai onnettomuuksien ennaltaehkäisystä.
Humanoidirobotit ovat vain yksi esimerkki uusista teknologioista, jotka asettavat yritysten verkoille entistä suurempia vaatimuksia. Lue, miten varmistat, että yrityksesi verkkoinfrastruktuuri kestää myös tulevat innovaatiot!
