Kuva: Teemu Saarinen

TPS:n päävalmentaja Jussi Ahokas: Ihmistuntemus ja tunnetaidot ovat tämän päivän valmentajan työssä tärkeimpiä työvälineitä

Turun palloseura halajaa paluuta suurten joukkoon päävalmentaja Jussi Ahokkaan valmennuksessa. Sinne ei ole oikotietä eikä hokkuspokkuksia: menestys rakentuu yhteistyön ja toimivan arjen sekä vahvaan arvopohjaan varaan.

80-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun Turun palloseura keikkui SM-liigan kärkipaikoilla vuodesta toiseen. Seuran kannatuslaulua mukaillen: hunajata riitti.

Menestysvuosia seurasi lähes vuosikymmenen mollivire. Vuonna 2020 puikkoihin tarttui Raimo Helminen, joka luotsasi valko-mustat takaisin mitalikantaan. Keväällä 2021 vetovastuu siirtyi Jussi Ahokkaalle, joka on hankkinut kannuksensa johtamalla Suomen alle 18-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruuteen sekä SM-liigassa kouvolalaisen KooKoon päävalmentajana.

Artikkelin kirjoitushetkellä lokakuussa 2021, TPS on liigakärjessä. Kannattajilla ja joukkueorganisaatiolla on kovat odotukset kauden suhteen, mutta poikkeukselliseksi Ahokas ei tilannetta koe.

”Paineita on tämänkaltaisessa tehtävässä aina, se kuuluu tehtävänkuvaan. Viime kausi oli onnistunut. TPS:llä on historiansa suurena seurana, ja nyt meillä on mahdollisuus nousta takaisin suureksi. Sen eteen teemme päivittäin töitä,” Ahokas sanoo.

Arvot ovat tärkeässä osassa Ahokkaan valmentamisfilosofiaa: rehellisyys, taisteleva heittäytyminen ja toisten eteen tekeminen. 

”Joukkue on se, jonka eteen tehdään ensisijaisesti töitä. Näkyy, että joukkue on sitoutunut ja haluaa tehdä sovittuja asioita. Pelillisesti on vielä kehitettävää ja työsarkaa on paljon, mutta joukkueesta löytyy yhtenäisyyttä, ” Ahokas sanoo.

Menestys rakennetaan arjen käytännöissä

Menestyksekkäästä urheiluvalmennuksesta löytyy paljon samanlaisia piirteitä kuin menestyksekkään tiimin vetämisestä yrityksessä. Kaikki, myös joukkueen menestys, rakentuu toimivan arjen päälle. Sana arki toistuukin Ahokkaan puheessa usein.

”Arjessa on oltava turvallinen ja hyvä olla, mutta on oltava myös selkeät kriteerit ja standardit sille, kuinka toimia, ” Ahokas sanoo.

Jääkiekkojoukkueen tapauksessa arki koostuu treeneistä, yhdessä sovituista tekemisen tavasta ja käytännössä eletyistä arvoista. Hallilla on oltava mukava olla, ja siellä on voitava olla oma itsensä. Arvojen on näyttävä toiminnassa ja arjessa.

”Arki on määräävä tekijä. Siinä kohdataan yhdessä heikot hetket ja onnistumiset ja sovitaan pelisäännöt. Arjen kannalta on tärkeää osata nauttia tekemisestä. Yhteiseen tekemiseen sitoutumiseen auttaa selkeä päämäärä. Tärkeää on löytää arjesta ne hienot asiat.”

Ihmistuntemus ja tunnetaidot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista 

Johtajan arkkityyppi on muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana. Siinä missä ennen autoritäärinen päävalmentaja tiuski ärräpäitä vaihtopenkin takaa, eikä yritysmaailmassa tohdittu kyseenalaistaa johtajan sanaa, nykypäivänä johtaminen niin kaukalossa kuin yritysjohdossa nojautuu ihmistuntemukseen ja tunnetaitoihin. 

”Yhteistyöhön ei ole mitään hokkuspokkusta. Ihmistuntemus ja tunnetaidot ovat tämän päivän valmentajan työssä yksi tärkeimmistä työkaluista. Tämä on ihmisten kanssa toimimista. Yhteyden luominen lähtee siitä, että opitaan tuntemaan toinen. Se on yhdessä puhumista ja kaksisuuntaista kommunikaatiota. Myös pelaajalla täytyy olla mahdollisuus antaa palautetta,” Ahokas sanoo.  

Valmentajalle vaikeimpia tilanteita ovat keskustelut, joita käydään peliajasta: huolimatta harjoittelusta pelaajan taso ei vain riitä, tai yhteistyö ei syystä tai toisesta toimi. Vaikeissakin tilanteissa on nojattava arvoihin, kuten rehellisyyteen ja pyrkimykseen oikeudenmukaisuudesta.

”Jokainen urheilija haluaa peliaikaa, se on selvä. Päävalmentajan rooli on kertoa, kun näin ei tapahdu. Vaikka tilanne on vaikea, niin on tärkeää käydä päätöksen syyt rehellisesti läpi. On tärkeää, ettei tilanteesta jää oloa, että on kohdeltu väärin”, Ahokas sanoo.

Ahokkaan maalivahtivuosista on aikaa ja valmentajan urakin on kestänyt pidempään kuin peliura. Niiltä vuosilta matkaan tarttui kuitenkin työn tekemisen tapa, työmoraali ja usko yhteistyöhön. Niin tärkeää kuin yhteistyö onkin, se ei anna laistaa johtamisvastuusta. 

”Päävalmentajan tehtävä on johtaa myös edestä, se kuuluu tehtävään. Valmennustiimissä on jokaisella oma roolinsa. Minun tehtäväni on olla kasvot ulospäin ja sen ison viestin antaja. Mutta tämä on myös yhdessä ja rinnalla johtamista: yhteistyö on kaiken taustalla.”

 

Haluatko oppia lisää johtamiskulttuurista Pohjoismaissa? Ota kuunteluun Kuuleeko Pohjola? -podcast!

Avainsanat:

Muuttuva työ Työkulttuuri Johtaminen
 

Lue lisää uudesta työstä

6/2022 Jaana-Liisa Malin

Palveluntarjoaja vai aito kumppani? Yritysten väliset suhteet vaativat työtä, mutta palkitsevat onnistuessaan

Yritysten välinen vuorovaikutus on vahvaa suhdetoimintaa – omine ylä- ja alamäkineen.
Kalastelu ja heikot kotipalomuurit nakertavat nyt tietoturvaa.
6/2022 DNA Business

Kalastelu ja heikot kotipalomuurit nakertavat nyt tietoturvaa

Kyberrikolliset manipuloivat vastaanottajaa mielellään pelolla.
6/2022 DNA Business

Kuinka helpottaa asiakaspalvelijan arkea, kun viestitulvaan tahtoo hukkua? DNA:n ratkaisu on Genesys

Genesys-pilvipalvelu helpottaa asiakaspalvelijoiden arkea, tehostaa työskentelyä ja helpottaa tasalaatuisen monikanavaisen asiakaspalvelun toteuttamista. Yhteydenottoihin vastaaminen onnistuu yhdessä kanavassa eikä asiakaspalvelu ole enää ohjelmien välillä poukkoilua.
6/2022 DNA Business

Kesällä voi taas keskittyä – mitä kaikkea johtajan tulisi tietää tekkimaailman menosta?

Johtajat ovat taas saaneet paahtaa täysillä koko kevään ja lähestyvä kesäloma lupailee hetken helpotusta.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.