Pohjoismaista johtajuutta kuvaillaan usein
pehmeäksi, ja myös tutkimukset tukevat tätä näkemystä. Mutta miten
kuuluisa pehmeys näkyy työyhteisöissä käytännössä? Kuuleeko Pohjola?
-podcastissa vierailleet ammattilaiset kertoivat omista kokemuksistaan.
Johtajuuden on katsottu olevan eri Pohjoismaissa siinä määrin
samankaltaista, että ajan saatossa siitä on alettua puhua yhtenä
ilmiönä. Pohjoismaiseen johtajuuteen liitetään ajatuksia muun muassa
matalasta hierarkiasta, individualismista ja
vähäisestä maskuliinisuudesta.
DNA Busineksen Uuden työn ääniä -podcastin viimeisimmällä Kuuleeko
Pohjola? -tuotantokaudella haastattelimme eri alojen
ammattilaisia Pohjoismaista ja Virosta. Halusimme selvittää, miltä
Pohjolan työ- ja yrityskulttuurit näyttävät näissä maissa
työskentelevien silmin. Samalla selvitimme, mitä kuuluisa
pohjoismainen johtajuus on käytännössä.
Kommunikaation tärkeys näkyy työelämässä monin tavoin
Kööpenhaminassa asuva toimittaja-tietokirjailija Annukka
Oksanen kuvailee matalan tanskalaisen hierarkian yllättäneen
jopa suomalaisen.
“Olen käynyt paljon tanskalaisissa firmoissa työni takia ja tehnyt
niistä juttuja. Varsinkin alussa tuli yllätyksenä se, että
tanskalaisissa firmoissa kukaan ei ikinä kysy [haastattelua varten]
pomoltaan, saako puhua”, kertoo Oksanen.
“Johtajan on pystyttävä pystyä perustelemaan alaisilleen, miksi jokin
asia pitää tehdä. Käskemällä ei onnistu yhtään mikään”, Oksanen
jatkaa.
Samoilla linjoilla on myös podcastissa vieraillut Suomen
Tanskan-suurlähettiläs Vesa Vasara.
“[Tanskassa] pitää osata kommunikoida. Niin kuin Saksassa sanotaan,
ei saa olla kaatunut suulleen, eli täytyy osata puhua”, täydentää Vasara.
Maailman talousfoorumin vuoden 2018 raportin
mukaan Tanskassa työhierarkia olikin kaikista vertailussa mukana
olleista maista loivin. Kärkikymmenikköön sijoittuivat myös Ruotsi,
Norja ja Suomi.
Kommunikoinnin tärkeyttä korosti myös podcastissa vieraillut Business
Finlandin Norjan toimiston vanhempi neuvonantaja Katja Eriksen.
“Henkilö tittelin takana on tosi tärkeä ja se, että näkee vähän
vaivaa tutustua. Ei tarvitse olla sydänystävä, mutta pitää muistaa
kysyä, olitko mökillä viikonloppuna ja miten meni. Tällainen on myös
sähköposteissa ok.”
Joustavuus on pehmeän johtajuuden tunnusmerkki
Pohjoismaissa johtajan tulee olla joustava, mikä tarkoittaa kykyä
ymmärtää työntekijöiden elämää myös työn ulkopuolella.
“Ruotsalaisuudessa ja johtajuudessa näkyy inhimillinen aspekti. Se
oli avain, jonka takia jäin Ruotsiin. Täällä on todella paljon joustoa
eri elämänvaiheiden mukaan. Ihmisellä itsellään on aika paljon
päätösvaltaa, kun puhutaan vanhempainvapaista tai siitä, kuinka paljon
haluaa tehdä töitä. Tekeekö esimerkiksi 100, 50 vai 33 prosenttia”,
naurahtaa Solitan Skandinavian johtaja Petronella Posti.
Ruotsin työkulttuuria käsittelevän jakson toinen vieras, Business
Finlandin neuvonantaja Vilma Rissanen, kertoo
joustavuuden näkyneen maassa jo pidemmän aikaa esimerkiksi etätyön
yleisyytenä.
“Etätyö ei ole mikään uusi juttu täällä, eikä [kulunut etätyövuosi]
ole aiheuttanut suuria ongelmia. Kokemukseni mukaan monessa
yrityksessä ollaan myös joustavia työntekijän näkökannalta, jos on
esimerkiksi hoidettavia asioita privaattielämässä. Kaikesta voi
keskustella. Fleksibiliteetti on yksi ruotsalaisen yrityskulttuurin
kulmakiviä”, Rissanen tiivistää.
CTA: Haluatko oppia lisää pohjoismaisesta johtajuudesta? Ota
kuunteluun Kuuleeko
Pohjola? -podcast!
