Pohjoismaista johtajuutta kuvaillaan usein pehmeäksi, ja myös tutkimukset tukevat tätä näkemystä. Mutta miten kuuluisa pehmeys näkyy työyhteisöissä käytännössä? Kuuleeko Pohjola? -podcastissa vierailleet ammattilaiset kertoivat omista kokemuksistaan.
Johtajuuden on katsottu olevan eri Pohjoismaissa siinä määrin samankaltaista, että ajan saatossa siitä on alettua puhua yhtenä ilmiönä. Pohjoismaiseen johtajuuteen liitetään ajatuksia muun muassa matalasta hierarkiasta, individualismista ja vähäisestä maskuliinisuudesta.
DNA Busineksen Uuden työn ääniä -podcastin viimeisimmällä Kuuleeko Pohjola? -tuotantokaudella haastattelimme eri alojen ammattilaisia Pohjoismaista ja Virosta. Halusimme selvittää, miltä Pohjolan työ- ja yrityskulttuurit näyttävät näissä maissa työskentelevien silmin. Samalla selvitimme, mitä kuuluisa pohjoismainen johtajuus on käytännössä.
Kommunikaation tärkeys näkyy työelämässä monin tavoin
Kööpenhaminassa asuva toimittaja-tietokirjailija Annukka Oksanen kuvailee matalan tanskalaisen hierarkian yllättäneen jopa suomalaisen.
“Olen käynyt paljon tanskalaisissa firmoissa työni takia ja tehnyt niistä juttuja. Varsinkin alussa tuli yllätyksenä se, että tanskalaisissa firmoissa kukaan ei ikinä kysy [haastattelua varten] pomoltaan, saako puhua”, kertoo Oksanen.
“Johtajan on pystyttävä pystyä perustelemaan alaisilleen, miksi jokin asia pitää tehdä. Käskemällä ei onnistu yhtään mikään”, Oksanen jatkaa.
Samoilla linjoilla on myös podcastissa vieraillut Suomen Tanskan-suurlähettiläs Vesa Vasara.
“[Tanskassa] pitää osata kommunikoida. Niin kuin Saksassa sanotaan, ei saa olla kaatunut suulleen, eli täytyy osata puhua”, täydentää Vasara.
Maailman talousfoorumin vuoden 2018 raportin mukaan Tanskassa työhierarkia olikin kaikista vertailussa mukana olleista maista loivin. Kärkikymmenikköön sijoittuivat myös Ruotsi, Norja ja Suomi.
Kommunikoinnin tärkeyttä korosti myös podcastissa vieraillut Business Finlandin Norjan toimiston vanhempi neuvonantaja Katja Eriksen.
“Henkilö tittelin takana on tosi tärkeä ja se, että näkee vähän vaivaa tutustua. Ei tarvitse olla sydänystävä, mutta pitää muistaa kysyä, olitko mökillä viikonloppuna ja miten meni. Tällainen on myös sähköposteissa ok.”
Joustavuus on pehmeän johtajuuden tunnusmerkki
Pohjoismaissa johtajan tulee olla joustava, mikä tarkoittaa kykyä ymmärtää työntekijöiden elämää myös työn ulkopuolella.
“Ruotsalaisuudessa ja johtajuudessa näkyy inhimillinen aspekti. Se oli avain, jonka takia jäin Ruotsiin. Täällä on todella paljon joustoa eri elämänvaiheiden mukaan. Ihmisellä itsellään on aika paljon päätösvaltaa, kun puhutaan vanhempainvapaista tai siitä, kuinka paljon haluaa tehdä töitä. Tekeekö esimerkiksi 100, 50 vai 33 prosenttia”, naurahtaa Solitan Skandinavian johtaja Petronella Posti.
Ruotsin työkulttuuria käsittelevän jakson toinen vieras, Business Finlandin neuvonantaja Vilma Rissanen, kertoo joustavuuden näkyneen maassa jo pidemmän aikaa esimerkiksi etätyön yleisyytenä.
“Etätyö ei ole mikään uusi juttu täällä, eikä [kulunut etätyövuosi] ole aiheuttanut suuria ongelmia. Kokemukseni mukaan monessa yrityksessä ollaan myös joustavia työntekijän näkökannalta, jos on esimerkiksi hoidettavia asioita privaattielämässä. Kaikesta voi keskustella. Fleksibiliteetti on yksi ruotsalaisen yrityskulttuurin kulmakiviä”, Rissanen tiivistää.
CTA: Haluatko oppia lisää pohjoismaisesta johtajuudesta? Ota kuunteluun Kuuleeko Pohjola? -podcast!
