Esiintymistaito on yritysten johdolle yhä tärkeämpi avu. Siihen liittyy kuitenkin turhaa mystiikkaa. Peter Nyman setvii esiintymiseen liittyviä harhaluuloja ja antaa käytännön neuvoja parempaan esiintymiseen.
Myytti 1: Toiset vain ovat luontaisia esiintyjiä
Suomessa on pitkään vaalittu ajatusta siitä, että esiintyminen on synnynnäinen taito. Taustalla väijyy näkemys, jossa kyvykkyys esiintyä nähdään annettuna ominaisuutena, ja siihen on ihmisen tyytyminen. ”Lahjattomat harjoittelee”, sanotaan. Nyman ampuu näkemyksen heti lähdössä alas.
”Vertaisin johtajan julkista esiintymistä näyttelijän työhön. Hyvä näyttelijä saa roolinsa elämään niin, ettei se tunnu opetellulta. Taustalla on kuitenkin pitkä koulutus. Osa ihmisistä toki pystyy vetämään roolin – tai esityksen – intuitiolla, mutta esiintyjä ei välttämättä itsekään tiedä, miksi joku asia toimii. Silloin esiintyminen perustuu tuuriin”, Nyman sanoo.
Asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivat ikäluokat eivät ole suomalaisessa koulussa juuri esiintymisoppia saaneet, ja siksi meihin on saattanut juurtua näkemys siitä, että esiintymistä ei voi tai kannata harjoitella. Nyman toteaa, että taitoja voi kuitenkin hioa niin valmennusten avulla kuin itseopiskellen.
”Myös ihminen, joka kokee olevansa esiintyjänä lahjaton, voi oppia hyväksi esiintyjäksi. Ei ehkä maailman parhaaksi, mutta hyväksi. Sitä varten pitää kasvattaa rohkeutta ja uskoa itseensä.”
Miten se tapahtuu?
”Paras oppi on se, joka yhdistää kaikkia uskontoja ja filosofisia suuntauksia: tunne itsesi. Esiintyminen on aika paljasta omana itsenään olemista. Voit opiskella ja oppia teoreettisia asioita ja tekniikoita, mutta et pysty löytämään yhteyttä yleisöön, jos et osaa lukea itseäsi, Nyman toteaa.
Kokeile: Osallistu esiintymisvalmennuksiin tai koulutuksiin. Ammattilaiset voivat tarjota arvokasta palautetta ja opastusta esiintymistaitojen parantamiseksi.
Myytti 2: Fakta se on, joka toimii
Toimitusjohtaja nousee henkilöstön eteen, laittaa lukulasit nenälleen ja lukee paperilta, miten viimeisin kvartaali kehittyi. Kysymyksiä voi esittää lopuksi. Esitys saa kohteliaat taputukset, jonka jälkeen viestintäjohtaja esittää yhden ennalta valmistellun kysymyksen. Henkilöstö on hiljaa. Hyvinhän se meni – vai menikö?
”Varoitus meille insinöörikansana: ei riitä, että kerron faktat ja sillä siisti. Tutkitusti viesti menee paremmin läpi, jos se menee sydämeen eikä aivoihin. Faktalla ei myydä. Esiintyjän tulisi miettiä, mikä on oma tunnetila ja asenne. Näytänkö siltä, että haluan olla yleisön edessä ja antaa heille jotain. Tässä voi käyttää myös retoriikan keinoja. Ajatuksia herätellään mieli- ja kielikuvilla, metaforan tasolla. Oman persoonan laittaminen peliin kannattaa.”
”Esiintymisessä on itse asiassa paljon riskejä, jos se keskittyy vain faktoihin. Hyvin monessa tilanteessa varsinainen substanssi on vähemmän merkityksellinen kuin miltä kuulostat ja näytät”, Nyman sanoo.
Ei myöskään ole turhamaista kiinnittää huomiota ulkoiseen olemukseen. Päinvastoin mietitty ulkoasu on yleisön huomioimista ja voi vahvistaa viestiä hyvällä tavalla.
Kokeile: Kokoontukaa kollegoiden tai tiimisi kanssa harjoittelemaan esiintymistä ja antakaa toisillenne palautetta. Tai harjoittele esiintymistä kameran edessä ennen varsinaisia tilanteita. Voit esimerkiksi kertoa lyhyitä tarinoita tai esitellä asioita kuin olisit oikeassa tilanteessa.
Myytti 3: Hyvä esiintyjä vetää kunnon show’n
Taidokkaat puhujat imaisevat huomion puoleensa ja pitävät kiinnostusta yllä koko esiintymisen ajan. Mutta sitä varten ei tarvita ylimääräisiä temppuja.
”Hyvä esiintyjä osaa lukea yleisöään, ja esiintyy odotusarvon mukaisesti. Hän tietää, kenelle on puhumassa, ja mikä heille on oleellista. Esitystekniikka ja retoriikka tulee siihen päälle.”
Esiintyjä edustaa yleensä aina myös muita kuin itseään. Esimerkiksi yritysjohtaja ilmentää samalla koko organisaatiota, ja esityksen täytyy olla linjassa yrityksen strategian ja kulttuurin kanssa. Hyvä esitys vahvistaa organisaation imagoa ja myös sisäistä koheesiota.
On myös toimitusjohtajia, joilla on paljon karismaa ja loistavat esiintymisen lahjat. Onko se aina pelkästään hyvä asia?
”Organisaatiot voivat olla karismaattisia siksi, että yksi hahmo on voimakas. Mutta yhteen ihmiseen ankkuroitumisessa on riskinsä, eikä yrityksen vetovoimaa pidä rakentaa sen ympärille. Koko organisaation on oltava vahva ja tasa-arvoinen, jotta se on toimiva.”
Kokeile: Käytä näyttelijöiden tapaa harjoitella erilaisia rooleja ja tilanteita. Voit esittää erilaisia tilanteita, kuten kokouksia, esityksiä tai neuvotteluja. Tämä auttaa sinua valmistautumaan erilaisiin tilanteisiin ja kehittämään spontaania reagointikykyä.
Bonusvinkki: Hyvä esiintyminen on al dente
Esiintymistä voi parantaa, ja siitä voi viilata häiritseviä elementtejä pois. Perfektionismiin taipuvaiset ovat valmiita työstämään esiintymisen virheettömäksi. Mutta jääkö se silloin mieleen?
”Mikään ei saa olla liian täydellistä! Esiintymisessä täytyy olla jokin särö, ettei se ole kliinistä. Anna yleisölle esiintyminen, joka on al dente – siinä on pureskeltavaa.”
Peter Nyman pyörittää omaa viestintäalan yritystä, jossa asiakastyö on keskeisessä roolissa. Toimivat yhteydet ovat sujuvan asiakastyön edellytys. Lue Peterin kokemuksista DNA:n asiakkaana!
