Suomen kasvuyrityskentällä riittää innovaatioita, intoa ja tekemisen meininkiä. Startupien ja kasvuyritysten ekosysteemiä lähietäisyydeltä seurannut Amel Gaily uskoo siihen, että Suomen kasvuyritykset tulevat jatkossakin yltämään maailmanluokan menestykseen. Tie huipulle on paikoin sekä helppokulkuisempi että petollisempi kuin aiemmin.
Finanssialalta kannuksensa hankkinut Gaily toimii hyvinvointiteknologiayritys Cuckoon toimitusjohtajana. Lisäksi Gaily on työskennellyt Suomen enkelisijoittajien verkoston FiBANin palveluksessa, ensin startupit ja sijoittajat yhdistävänä deal flow managerina vuoden ajan ja sen jälkeen neljä vuotta yrityksen toimitusjohtajana.
”FiBAN tarjosi kattavan kuvan koko kasvuyrityskentän ekosysteemistä. Ei siis pelkästään enkelisijoittamisen ja startupien näkökulmasta, vaan laajemmin siitä, mitä Suomessa tapahtuu kasvuyrityskentällä kautta linjan”, Gaily kertoo.
Gailyn näkökulmasta kasvuyrityksen haastavinta aikaa on edelleen alku:
”Kun alkuvaikeuksia ja niiden yli kapuamisia pääsi FiBANilla näkemään lähietäisyydeltä, oppi arvostamaan yrittäjyyttä ihan uudella tavalla. Se, että saa nostettua firmansa liikevaihdon nollasta vaikka 300 000 euroon, on merkittävä saavutus millä tahansa mittapuulla.”
Diversiteetti on yhä tärkeä mutta harvinainen liiketoimintaetu
Sittemmin itsekin yrittäjäksi ryhtynyt Gaily toteaa, että Suomen kasvuyritysten ekosysteemi näyttää tällä hetkellä kaksijakoiselta. Tunnelma kasvuyrittäjien keskuudessa on optimistinen, mutta myönteistä tunnelmaa varjostaa yksi tuttu haittatekijä. Suomen yrityskenttää vaivaavat samat homogeniaan ja yksiulotteiseen henkilöstöprofiiliin kiteytyvät ongelmat kuin aiemmin.
Tosiasia on, että suomalaisiin yrityksiin tarvitaan yhä enemmän naisia, etnisiä vähemmistöjä sekä kulttuuri- ja koulutustaustaltaan erilaisia osaajia. Ilmiö on kasvuyrityskenttää laajempi, mutta näyttäytyy korostetummin innovaatioita ja erottuvuutta painottavalla startupien ja kasvuyritysten temmellyskentällä.
Diversiteetin lisääminen on arvokas sosiaalinen tavoite, mutta sitä tulee tarkastella myös kaupallisen menestyksen takeena: on vaikeaa, ellei mahdotonta, ratkaista ongelmia, joita ei itse tunne pintaa syvemmältä. Kolmivuorotyötä tekevällä sairaanhoitajalla on todennäköisesti Azure-kuplassa työskentelevää datainsinööriä käyttökelpoisempia ideoita sote-alueen ongelmien ratkaisemiseen. Voitokkaimmat tiimit koostuvat erilaisista osaajista, joilta löytyy yksilöllistä, toisistaan ilmeisellä tavalla erottuvaa näkökulmaa.
Kasvu vaatii epäonnistumisten normalisointia
Gailyn mukaan Suomessa vallitsee vahva yhteisöllisyys yrittäjien kesken. Toimijat auttavat mieluusti toisiaan, mutta Suomen rakenteellinen tuki pien- ja kasvuyrittäjille on ongelma. Konkurssin taloudelliset seuraukset voivat jäädä roikkumaan yrittäjän niskaan vuosiksi, ja suomalainen mediakulttuuri rakastaa tappioilla mässäilyä.
”Lööppiotsikoissa kerrotaan, kuinka firma meni nurin ja tappiot olivat karmeat. On hyvä puhua talousasioista kirkassilmäisesti, mutta negatiivisia tuloksia painottava uutisointi auttaa luomaan pelon ja häpeän ilmapiiriä. Epäonnistumisesta pitää tehdä normaalimpaa ja hyväksytympää, sillä usein ne upeimmat onnistumiset tapahtuvat monen mönkään menneen yrityksen jälkeen”, Gaily toteaa.
Myös rahoituksen suhteen eletään jakautuneita aikoja. Isojen rahoituskierrosten summat ovat kasvaneet, mutta aikaisen vaiheen rahoitusta heruu entistä harvemmalle toimijalle. Aikaisen vaiheen sijoittajat vaativat nykyään tarkempia perusteluja sille, millaista arvoa yritys ratkaisuineen on tarjoamassa. Rahaa on siis liikkeellä enemmän, mutta sitä sijoitetaan varovaisemmin.
Kotimaista kehitystä rikastetaan ulkomaisella osaamisella
Suomen kansainvälisellä ulkokuvalla on suuri merkitys rekrytoinnissa, sillä kovimman luokan huippuosaajat voivat valita hyvinkin vapaasti mihin itsensä sijoittavat globaalissa mittakaavassa. Hakukoneiden ja uutisvirran välittämä kuva Suomesta on ensiarvoisen tärkeä, kun tähtäimessä on ulkomaisen työvoiman palkkaaminen suomalaisiin yrityksiin.
”On jokaisen yritysjohtajan ja päättäjän vastuulla, miten Suomi näkyy maailmalla. Osaajien monipuolisuus vaikuttaa myös keskeisesti Suomessa kehitettyjen ratkaisujen ja innovaatioiden laatuun etenkin siitä kulmasta, kuinka hyvin ne on mahdollista skaalata globaaliin mittakaavaan”, Gaily linjaa.
Vaikka eurooppalaisittain valmistettujen tuotteiden ja palvelujen arvo nousee kohisten, Gaily toteaa, että suomalaisilla yrittäjillä on vielä kasvun varaa potentiaalin haltuunoton kanssa.
”Suomalaisen yrityskentän klassinen ongelma on se, että lähdetään alusta asti rakentamaan liian pientä ja vaatimatonta. Neuvoni kasvuyrityksille on, että tähdätkää siihen, että yrityksenne valloittaa koko Euroopan. Siinähän tulee samalla napattua myös Suomen markkinat haltuun”, Gaily päättää pilke silmäkulmassa.
Amel Gailyn kolme kärkineuvoa tulevaisuuden kasvuyrittäjille
- Validoi ideasi. Keskustele potentiaalisten asiakkaiden kanssa ja kartoita markkinat ennen kuin alat rakentaa mitään. Varmista, että ratkomasi ongelma tai tarjoamasi ratkaisu on sellainen, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan.
- Rakenna turvaverkko. Etsi ympärillesi yrityskumppaneita, mentoreita, hallituksen jäseniä ja neuvonantajia. Valjasta turvaverkkosi myös vaalimaan ja valvomaan omaa jaksamistasi.
- Lähde liikkeelle, vaikkei kaikki olisikaan vielä aivan valmista. Jokaisen idean ei tarvitse olla viimeistä piirtoa myöten hiottu ennen kuin sen vedenpitävyyttä lähdetään kokeilemaan. Muista, että epäonnistumiset eivät ole kiviä polulla vaan portaita kohti uusia korkeuksia.
Kasvaako liiketoimintasi vauhdilla, mutta käytännön asiat tulevat jälkijunassa? Lataa DNA:n maksuton kasvuopas ja lue, kuinka varmistat kasvavan yrityksen digivalmiudet!
