Älykello, aktiivisuusranneke tai treenisovellus? Teknologia voi auttaa monella tavalla voimaan paremmin

Haluaisitko nukkua paremmin tai treenata tehokkaammin? Ehkä kaipaat kannustusta lenkille lähtemiseen? Sinun kannattaa tutustua hyvinvointia mittaaviin älylaitteisiin ja sovelluksiin. Ne ovat kuin taskukokoinen personal trainer, joka auttaa tekemään terveyden kannalta parempia valintoja arjessa.

Hyvinvoinnin mittaaminen saattaa kuulostaa hifistelyltä, mutta tarkoittaa hyvin arkipäiväisiä asioita. Jos olet käynyt vaa’alla, seurannut juoksulenkkisi kestoa kellosta tai sykettä sykemittarista, olet mitannut hyvinvointiasi.

Se on kuitenkin vasta alkua. Nykyisin erilaiset älylaitteet saavat ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan irti vaikka mitä. Esimerkiksi älyvaaka mittaa paitsi painon myös kehonkoostumuksen. Älykello taas tallentaa treenit, ja aktiivisuusranneke mittaa nukkumista. Laitteet päivittävät tiedot netin kautta automaattisesti kännykän sovellukseen.

Jos et tarvitse tarkkaa dataa ja haluat tutustua hyvinvoinnin mittaamiseen mahdollisimman helposti, yksi vaihtoehto on kokeilla puhelimeen ladattavia erillisiä sovelluksia, jotka toimivat ilman älylaitetta. Sovellukset eivät kuitenkaan mittaa kehon toimintoja kuten sykettä tai energiankulutusta, joten niiden antama tieto on suuntaa-antavaa.

Itsensä mittaaminen on jo monelle arkipäivää. Aktiivisuusranneke tai älykello löytyy joka neljännestä suomalaiskodista ja hyvinvointia mittaava sovellus joka kolmannen puhelimesta, selviää DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen kertoo, kuinka pääset digitaalisessa mittaamisessa alkuun.

Vinkki 1. 

  

Unen mittaaminen motivoi menemään sänkyyn ajoissa

Vaikka aamulla täytyy herätä aikaisin, monesti illalla nukkumaan meno venyy. Seuraavana päivänä univajetta ei välttämättä edes huomaa. 

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen muistuttaa, että pitkällä aikavälillä kerääntynyt univaje kuitenkin haittaa muun muassa keskittymiskykyä, motivaatiota ja lyhytaikaista muistia.

Kun seuraat nukkumistasi digitaalisesti, huomaat, jos yöunet lipsuvat jatkuvasti liian lyhyiksi. Unidata auttaa myös tekemään unen kannalta parempia valintoja pitkin päivää. Voit datan perusteella huomata esimeriksi, että kun treenaat jo päivällä, uni tulee illalla paremmin.

Näin unta mittaavat älylaitteet ja sovellukset toimivat: 

  • Aktiivisuusrannekkeet, älykellot ja -sormukset seuraavat nukkumistasi liikkeen ja sykkeen perusteella. Kun makaat paikallasi, laite tulkitsee sinun nukkuvan ja kun liikut, se katsoo sinun olevan hereillä. Sykkeen perusteella laite mittaa univaiheitasi, syvää ja kevyttä unta.
  • Älypuhelinsovellukset hyödyntävät puhelimen mikrofonia. Liikkumisen ääni, kuten lakanoiden kahina, tarkoittaa, että olet hereillä, mutta esimerkiksi kuorsaaminen kertoo sinun nukkuvan.
  • Älylaitteet ja sovellukset kertovat sinulle muun muassa nukahtamis- ja heräämisaikasi, syvän ja kevyen unen määrän sekä kuinka usein heräsit yössä.
  • Älypuhelinsovelluksissa voi olla myös älykäs herätyskello, joka herättää sinut unisyklin kevyen unen aikana – silloin, kun heräät vapaapäivänä luonnollisestikin. Voit asettaa sovellukseen toivomasi heräämisvälin, esimerkiksi 8–8.30.

Näin pääset alkuun:

  • Millainen laite? Hanki aktiivisuusranneke tai älykello, jossa on unta mittaava ominaisuus. Valitse laite, joka toimii yhdessä puhelimesi käyttöjärjestelmän (iOS tai Android) kanssa. Lataa älypuhelimeesi rannekkeen kanssa käytettävä sovellus puhelimesi sovelluskaupasta. Näin näet tiedot nukkumisestasi kätevästi kännykästäsi.
  • Mikä sovellus? Kokeile esimerkiksi näitä erillisiä sovelluksia, jotka toimivat ilman älylaitetta: Sleep Cycle, Sleep Time+ ja SleepRate. 

Nämä älylaitteet mittaavat mm. unta ja sykettä puolestasi:

Vinkki 2. 

  

Aktiivisuusranneke kannustaa ylös, ulos ja lenkille

Jokainen tietää, että päivän aikana olisi hyvä kerryttää mahdollisimman paljon askeleita. Aina ei kuitenkaan huvita nousta portaita tai kävellä kauppaan. Töissä unohtuu nousta välillä jaloittelemaan. 

Liikkuminen on mielekkäämpää, kun asetat itsellesi päivittäisen tavoiteaskelmäärän älykelloon tai aktiivisuusrannekkeeseen. Saatat innostua nousemaan bussista muutamaa pysäkkiväliä aiemmin ja kävelemään töissä kauimmaiseen kahvihuoneeseen. Aktiivisuusranneke voi myös muistuttaa, jos olet istunut liian kauan.

Näin askeleita mittaavat laitteet ja sovellukset toimivat:

  • Älykellot ja aktiivisuusrannekkeet mittaavat askeleita kiihtyvyysmittarin avulla. Myös arkiaktiivisuus, kuten siivous tai haravointi, lisäävät askelia. Lisäksi jotkut laitteet osaavat mitata muunkin liikunnan kuin askeleisiin perustuvan, esimerkiksi uinnin.
  • Askelmittarisovellukset käyttävät puhelimen kiihtyvyysanturia askeleiden mittaamiseen. Muista, että puhelin laskee askeleita vain silloin, kun kannat sitä mukanasi.

Näin pääset alkuun:

  • Millainen laite? Lähes kaikki aktiivisuusrannekkeet ja älykellot mittaavat askeleita. Näet ottamasi askeleet kätevästi suoraan ranteesta. Jos kuitenkin tahdot seurata askeleita puhelimestasi, lataa laitteen kanssa toimiva sovellus puhelimesi sovelluskaupasta.
  • Mikä sovellus? Kokeile esimerkiksi näitä erillisiä sovelluksia, jotka toimivat ilman älylaitetta: Runtastic Steps ja StepsApp. 
Vinkki 3. 

  

Kun käyt ylikierroksilla, älylaite kehottaa rentoutumaan

Töissä tahti on tiukka, kotiin tullessa pitäisi heittää lapset harrastuksiin, viedä koira eläinlääkäriin ja auto katsastukseen. Ja siihen päälle vielä oma tennistunti. Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa stressi on jokaiselle tuttua. 

”Pieni stressi kuuluu elämään, mutta jos stressitaso on jatkuvasti liian korkealla, se ei ole hyväksi terveydelle”, Teppo Valtonen toteaa.

Jos et itse huomaa hidastaa tahtia, stressitasoa seuraava älykello tai aktiivisuusranneke huomauttaa, milloin käyt ylikierroksilla. Pidemmällä aikavälillä stressin mittaaminen voi kertoa esimerkiksi, että olet jatkuvasti kuormittunut, mikä muistuttaa järjestämään aikaa myös rentoutumiselle.

Näin stressiä mittaavat laitteet toimivat: 

  • Digitaaliset laitteet tarkkailevat stressitasoja sykevälivaihtelua mittaamalla. Kun sydämesi lyö tasaiseen tahtiin, kello tulkitsee, että elimistö on stressitilassa.
  • Jotkin älykellot ehdottavat sinulle lyhytkestoista ohjattua hengitysharjoitusta, kun olet stressaantunut.

Näin pääset alkuun:

  • Millainen laite? Valitse älykello tai aktiivisuusranneke, jossa on stressiä mittaava ominaisuus. Jos haluat panostaa rentoutumiseen, hanki malli, joka hälyttää stressitasojen noustessa ja jossa on ohjattu hengitysharjoitus.
  • Mikä sovellus? Kokeile rentoutumiseen esimerkiksi näitä erillisiä sovelluksia, jotka toimivat ilman älylaitetta: Headspace, Calm ja Insight Timer.

Näillä aktiivisuusrannekkeilla ja älykelloilla mittaat myös stressitasosi:

Vinkki 4. 

  

Saat treenistä enemmän irti älykellon avulla

Pitäisikö tänään pitää lepopäivä vai lähteä kunnon hikilenkille? Olitpa aktiiviliikkuja tai satunnainen treenaaja, saatat kaivata vinkkejä fiksumpaan treenaamiseen. 

Älykello voi auttaa. Osassa malleista voit esimerkiksi suunnitella treenisi etukäteen, ja kello antaa sinulle ohjeita – kannustaa esimerkiksi kiristämään tahtia – urheilusuorituksen aikana.

Kello voi kertoa myös, paljonko aikaa kehosi tarvitsee palautuakseen treenistä ja millaisessa treenivedossa kroppasi on. Älykkäimmät mallit ottavat huomioon, jos elimistösi on kuormittunut stressaavan työpäivän tai lyhyiden yöunien jälkeen.

Näin suoritusta ja palautumista mittaavat laitteet toimivat:

  • Älykellot kertovat urheilusuorituksestasi esimerkiksi paljonko kaloreita kulutit ja millä sykealueella treenasit. Ne hyödyntävät GPS:ää ja piirtävät lenkkireitistäsi jälkikäteen kartan puhelinsovellukseen.
  • Useat mallit ovat vedenkestäviä, joten voit mitata niillä myös uintitreeniäsi.
  • Ennen treeniä valitse älykellosta urheilulajisi. Tavallisesti valittavissa on kymmeniä eri vaihtoehtoja hiihdosta uintiin. Jotkin mallit tunnistavat lajin automaattisesti.
  • Älykellon avulla voi myös soittaa, lähettää viestejä, lukea sovellusten ilmoituksia ja kuunnella musiikkia langattomasti Bluetooth-kuulokkeiden kautta. Joissakin älykellomalleissa on myös lähimaksuominaisuus. Niinpä voit jättää puhelimen kotiin, kun lähdet lenkille tai salille.

Näin pääset alkuun:

  • Millainen laite? Älykelloissa on varaa valita. Hanki malli, jossa on sinulle tärkeät ominaisuudet, esimerkiksi mahdollisuus kuunnella musiikkia ja suunnitella treenejä.
  • Mikä sovellus? Kokeile esimerkiksi näitä GPS:n avulla lenkkeilyä mittaavia sovelluksia, jotka toimivat ilman älylaitetta: SportsTracker ja Zombie Run. 
     

Mitä itsensä mittaamiselta voi odottaa tulevaisuudessa?

Erilaisten hyvinvointia mittaavien sensoreiden laatu ja tarkkuus kehittyvät kovaa vauhtia, ja jo viiden vuoden kuluttua itsensä mittaaminen on todennäköisesti ottanut ison harppauksen, Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen visioi.

Älykellot ja aktiivisuusrannekkeet mittaavat vielä toistaiseksi isoja, selkeitä signaaleja, kuten sydämen sykettä tai kiihtyvyyttä. Tulevaisuudessa ne voivat kuitenkin lukea jo paljon heikompiakin signaaleja, kuten aivosähkökäyriä. Joidenkin vuosien kuluttua itsensä mittaaminen saattaa olla jo tätä:

  • Nenälläsi ehkä keikkuvat silmälasit, jotka mittaavat stressitasojasi suoraan aivoista.
  • Terveydentilaan liittyvät tiedot saattavat siirtyä suoraan lääkärille: esimerkiksi kun mittaat kotona nukkumista, verenpainetta tai kehonkoostumusta, tulokset päivittyvät automaattisesti lääkärisi tietokantaan ja hän voi huomioida sen hoidossasi.
  • Älykellot, aktiivisuusrannekkeet ja älypuhelinsovellukset oppivat paremmiksi personal trainereiksi. Esimerkiksi Aaptiv-kuntoilusovellukseen on nyt jo kehitetty digitaalinen henkilökohtainen valmentaja, joka oppii tuntemaan sinua koko ajan paremmin aiempiin treeneihisi perustuen. Tekoälyn avulla se muokkaa kunto-ohjelmaasi juuri sinulle sopivaksi.
  • Tulevaisuudessa ravitsemustilaa voidaan mitata paljon nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi D-vitamiinikapselissa saattaa olla sisällä anturi, joka mittaa, kuinka hyvin vitamiini imeytyy elimistöön.
  • Itsensä mittaamiselle omistautuneita biohakkereita on luultavasti yhä enemmän. Biohakkeri haluaa tietää hyvinvoinnistaan syvällisesti: pelkkä vaa’an ja kellon antama tieto ei riitä, vaan hän saattaa käydä vaikka DNA-testeissä tai verikokeissa. Datan biohakkeri hyödyntää määrätietoisesti tavoitteidensa mukaan, esimerkiksi saavuttaakseen maksimaalisen suorituskyvyn, optimaalisen vireystilan tai välttyäkseen perinnöllisiltä sairauksilta.

Ensimmäiset sykemittarit kehitettiin 1980-luvulla, ja 40 vuodessa on tultu pitkä matka niistä älylaitteisiin ja hyvinvointisovelluksiin. Mitenköhän pitkälle itsensä mittaamisen teknologia kehittyy seuraavassa 40 vuodessa?