Luotettava nettiyhteys on kotikonttorin edellytys – kodin nettiyhteyttä voi vauhdittaa monin tavoin

Suomalaiset kokevat etätyöt helpotuksena, selviää DNA:n teettämästä Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta. Iso osa etätyöntekijöistä on jo palannut joko kokonaan tai osittain toimistolle, mutta reilu kolmasosa niistä, jotka voivat tehdä etätöitä, aikoo pandemian jälkeen etäillä enemmän kuin aikaisemmin. Kotona työskentelevän on myös voitava luottaa siihen, että nettiyhteys toimii varmasti. Lue alta vinkit kodin nettiyhteyden parantamiseen.

Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen mukaan reilu puolet suomalaisista voi tehdä etätöitä, ja etätyöt koetaankin pääsääntöisesti positiivisena asiana. 61 prosenttia niistä, joilla on mahdollisuus etätöihin, kokee, että etätyöt ovat lisänneet vapaa-aikaa ja neljäsosalla perhesuhteet ovat parantuneet etätöiden ansiosta. Lisäksi helpotus ja helppous ovat tunteita, joita liitetään yleisimmin etätöihin. Vain pieni joukko raportoi kokevansa negatiivisia tunteita etätöiden takia.

Koronapandemia ja Ukrainan kriisi ovat myös lisänneet ihmisten uutisnälkää. Puolet tutkimukseen vastanneista kertoo lisänneensä uutisten seuraamista maailmantilanteen vuoksi. Uutisseurannan lisäksi nopean ja toimintavarman netin arvostus on kasvanut. 41 prosenttia vastaajista koki, että hyvän nettiyhteyden arvostus on kasvanut joko jonkin verran tai merkittävästi. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista netti toimiikin luotettavasti, mutta neljäsosa oli myös kokenut haasteita yhteyden kanssa. Mitä siis tehdä, jos nettiyhteys takkuaa?

Nettiyhteyttä voi parantaa pienillä teoilla

Kotioloissa netin toimivuutta voi vauhdittaa itse hyvin pienillä asioilla. Ensiapuna voi kokeilla laitteiden sammuttamista hetkeksi ennen uudelleenkäynnistämistä. 37 prosenttia Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen vastaajista on myös sammuttanut ja uudelleenkäynnistänyt modeemin aika ajoin.

Modeemin sijainnilla on myös iso merkitys netin toimintaan, mutta ainoastaan reilu neljännes tutkimuksen vastaajista ilmoittaa sijoittaneensa modeeminsa siten, että modeemin muodostaman langattoman kotiverkon eli wifin signaali yltää kaikkiin nettiä käyttäviin laitteisiin. Modeemia ei kannatakaan sijoittaa sohvan taakse lattialle tai suljettuun kaappiin. Modeemi tulisi sijoittaa mahdollisimman keskeiselle paikalle, vaikkei se sisustuksellisesti olisikaan optimaalisin ratkaisu. Nykyisin kuitenkin myös modeemit ovat jo muotoilultaan hyvin sisustukseenkin sopivia. Joskus myös paksut seinät ja metallirakenteet saattavat heikentää signaalia.

Ajantasaiset laitteet ja ohjelmistot vauhdittavat nettiä

Jos helpot ensiapuniksit eivät vauhdita nettiä, kannattaa tarkistaa häiriötiedotteista onko omalla alueella hetkellisiä haasteita yhteyden kanssa. Tiedotteesta selviää häiriön syy, ja sen arvioitu kesto. Jos häiriötä ei ole, seuraavaksi kannattaa tarkistaa, että kaikissa laitteissa on viimeisimmät ohjelmistoversiot.

Jos yhteys yhä tökkii säännöllisesti, voi modeemin vaihtaminen olla paikallaan. Nettiyhteys ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla vanhassa laitteessa. On myös hyvä varmistaa, että liittymän nopeus on riittävä omiin tarpeisiin, sillä nettitarpeetkin vaihtuvat elämäntilanteiden muuttuessa.

Jos verkossa olevia laitteita ja netinkäyttäjiä on aiempaa enemmän, tai asunnossasi on useampia kerroksia tai paljon neliöitä, wifi-verkon laajentimesta, eli Mesh-laitteesta voi olla hyötyä. Se jakaa langattoman verkon useille laitteille ja käyttäjille ja saa kodin sisäverkon ulottumaan jokaiseen huoneeseen ja kerrokseen.

DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimus

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaaliset elämäntavat -tutkimus tehtiin online-paneelissa 4.–12.5.2022. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä niiden käytön muutoksia. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2017 alkaen. Tutustu DNA Digitaaliset elämäntavat -tutkimukseen täällä.

Avainsanat:

Töitä ja oppimista Muita aiheita Nettiä ja nopeutta

Tuoreimmat artikkelit ja blogit

11/2022 Ville Halonen

DNA oli mukana maailman suurimmassa etä-TET-jaksossa – linjoilla yli 6 000 uteliasta nuorta

DNA oli mukana palvelualojen TET-päivässä torstaina, 24. marraskuuta.
11/2022 Heidi Havastila

Verkkorikollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa – kuka tahansa voi joutua sen uhriksi

10/2022 Milja Köpsi | Vierasblogi

Eikö naisia muka kiinnosta teknologia, kysyy Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä DNA:n vierasblogissa

Teknologiaan ja koodaamiseen liittyy valtava määrä sukupuolistereotypioita sekä ennakkoluuloja.
10/2022 Miia Taanila

Hädän hetkellä ymmärsin, että kollegoistani olikin tullut minulle ystäviä – miten se tapahtui?

Työyhteisön oikeat kasvot ja työkulttuuri paljastuvat hädän hetkellä.