Koronatilanne siirsi valtaosan suomalaisista etätöihin, ja monille yrityksille tilanne oli uusi. DNA pystyi siirtämään henkilöstönsä melko vaivattomasti kokoaikaiseen etätyöhön, koska etätyö oli jo valmiiksi kiinteä osa kulttuuria. Tästä huolimatta tilanne vaati poikkeuksellisia ratkaisuja. Tuleeko etätyöstä nyt uusi normaali?
”Olemme havainneet, että etätöitä voivat tehdä lähes kaikki, kunhan työ ei luonteensa puolesta vaadi läsnäoloa. Tällaisia ovat myymälätyöt ja esimerkiksi osa verkon hallintakeskuksen töistä. Näihinkin olemme kuitenkin lisänneet joustoja jo ennen koronaa, nyt entistäkin enemmän”, DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen kertoo.
Hallinto ja turvallisuus -osaston johtaja Vesa Vuoti vahvistaa, että aivan kaikkia tehtäviä ei voida tehdä etänä edes koronakriisin aikana. Yhtäkään DNA:n toimistoa ei kriisikevään aikana suljettu kokonaan, mutta isoimpiin tiloihin on tehty käyttörajoituksia, jotta käytössä olevia rajattuja alueita on helpompi tehosiivota.
”Kun toimistoihin lopulta laajemmin palataan, se tullaan tekemään mahdollisimman turvallisesti. Kaikki eivät voi palata kerralla, eikä palaamisen kanssa pidetä kiirettä. Kokonaisuus suunnitellaan tarkasti asiantuntijoiden avustuksella, ja tärkein prioriteetti on henkilöstön turvallisuus”, Vuoti kertoo.
”Perinteisten työpisteiden määrä toimistolla tulee pienenemään ja tiloista entistäkin suurempi osa tulee olemaan yhteiskäyttötiloja." – Vesa Vuoti
Onkin todennäköistä, että kriisin jälkeen menee pitkään, ennen kuin toimistotilojen käyttöaste nousee aiemmalle tasolleen – jos nousee. Vuoti uskoo, että etätöiden määrä tulee jäämään merkittävästi aiempaa korkeammalle tasolle akuutin kriisin päätyttyäkin niissä yrityksissä, joissa se on mahdollista. Tämä johtuu siitä, että kriisin myötä etätyön on havaittu olevan toimiva työskentelytapa myös aiemmin etätöitä vältelleissä yrityksissä.
Samalla työntekijät säästävät merkittävästi aikaa työmatkoissa ja ovat vähemmän sidottuja työpaikkansa fyysiseen sijaintiin. Esimerkiksi Yle uutisoikin huhtikuun lopussa, että sadat tuhannet suomaiset haluavat jäädä etätöihin myös koronatilanteen helpotettua.
”Perinteisten työpisteiden määrä toimistolla tulee pienenemään ja tiloista entistäkin suurempi osa tulee olemaan kokous-, ideointi- tai muita yhteiskäyttötiloja. Neuvotteluhuoneiden tekniikan merkitys kasvaa, jotta kollegat saadaan virtuaalisesti mukaan. Pidemmän päälle toimistojen neliömäärät tulevat pienenemään. Videokuvaa ei enää pelätä, vaan se on oletusarvoisesti päällä. Etätyöpalaverikäytännöt ylipäänsä paranevat”, Vuoti listaa.
Riskeihin varauduttava – fyysisen kohtaamisen tarve säilyy
Toukokuun alussa, eli liki kaksi kuukautta kestäneen liki sataprosenttisen etätyöskentelyn jälkeen, henkilöstö on DNA:lla voinut edelleen pääasiassa hyvin. DNA:lla arvioidaan ongelmien kärjistyvän, mikäli poikkeustilanne jatkuisi hyvin pitkään. Elämänhallintaan liittyvät ongelmat, esimerkiksi yksinäisyys ja lapsiperhearjen yhdistäminen työntekoon, saattavat nousta pintaan, jos töitä ei voi koskaan siirtyä tekemään kodin ulkopuolelle. Myös liiallista alkoholinkäyttöä voi esiintyä. Nyt näyttää onneksi kuitenkin siltä, että Suomea ollaan vähitellen avaamassa kesää kohti ja tilanne hieman helpottaa.
Etätyöhön liittyvien ongelmien ehkäisyssä keskeisin rooli on esimiehellä. Jokaisen esimiehen tulee tuntea perin pohjin oma tiiminsä ja sen jäsenet työskentelytapoineen. Vuorovaikutuksen johdon, esimiesten ja tiimien välillä täytyy olla sujuvaa ja säännöllistä. Jotta tämä kaikki hoituisi, tulee siis esimiehillekin tarjota valmennusta ja tukea. Jokaisella työntekijällä täytyy olla kirkkaana yhdessä asetetut lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Niiden toteutumista seurataan, ja mahdollisiin ongelmiin tartutaan heti.
”Koronaviruskriisi muuttaa yritysten käytäntöjä pysyvästi. DNA:lla olemme valmistautuneet tähän aloittamalla uuden kehitysvaiheen, joka kulkee nimellä mutkaton työ 2.0. Ajatuksena on jatkuva oppiminen”, Rissanen kertoo.
Mutkaton työ tarkoittaa DNA:lla ajasta ja paikasta riippumatonta työmallia. 2.0-vaiheen pohja-ajatus taas tuntuu lähes itsestään selvältä jatkumolta: kun työelämä muuttuu, ihmisten tulee kehittyä mukana. Tässä työnantaja asettuu tärkeään rooliin auttajana, tukijana ja mahdollistajana. Mutta tarkoittaako pysyvä muutos sitä, että jatkossa teemme aiempaakin enemmän etätöitä ja näemme toisiamme vain virtuaalisesti? Ei tarkoita, Rissanen sanoo.
”DNA:lla uskotaan, että koronan jälkeenkin yksi pysyy: ihmisen fyysisten kohtaamisten tarve tulee säilymään.”