Nettirikolliset tyhjensivät Heli Rannan ja hänen lastensa pankkitilit. Nyt hän kertoo, mitä tapahtui, ettei kenenkään tarvitsisi kokea samaa. Apua vaikeaan tilanteeseen hän sai DNA Digiturva -palveluun kuuluvasta Nettipetosvakuutuksesta.
Puhelu, joka muutti kaiken
Heli Ranta oli töissä hoitamassa asiakastaan, kun hän sai puhelimeensa viestin:
Jos olet tekemässä suurta rahansiirtoa ulkomaille, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos et ole, paina numeroa yksi.
– Olin töissä juuri hankalassa tilanteessa ja painoin vain nopeasti ykköstä puhelimestani, Ranta kertoo.
– En ajatellut sen johtavan sen kummempaan – tämähän on tuttu toimintamalli kaikenlaisista asiakaspalvelunumeroistakin.
Tuo numeron painaminen oli kuitenkin painajaisen alku, sillä huijarit onnistuivat erilaisten koodien ja puhelun avulla viemään Helin ja hänen jo aikuisten lastensa pankkitileiltä kaikki rahat ja ottamaan vielä lainaakin Helin nimissä. Helille tulleessa puhelussa hyvää suomea puhuva henkilö esitti olevansa pankin turvapalvelusta, ja Helin puhelimen näytölle ilmestyi koodeja, jotka hänen piti vahvistaa kyberhyökkäyksen torjumiseksi. – Turvapalveluna esittäytynyt nainen kertoi, että tililläni on menossa paha kyberhyökkäys ja meidän täytyy laittaa tilille sulut päälle. Hän osasi luetella lasteni nimet ja yritti saada minut toimimaan mahdollisimman nopeasti. Hän pyysi minua vahvistamaan erilaisia koodeja, joita hän luetteli, Heli kertoo.
Helin epäilykset kuitenkin heräsivät, eikä hän voinut jatkaa puhelua töissä pidempään. Suljettuaan puhelun Heli meni katsomaan pankkipalvelusta tilinsä tilanteen. – Näin, kuinka rahat vain katosivat silmieni edessä. Soitin saman tien omaan pankkiini, Heli kertoo.
Pankin asiakaspalvelun kanssa Heli sai suljettua omat ja lastensa tilit, mutta mitään muita tietoja pankkivirkailija ei ensin suostunut Helille puhelussa kertomaan. – Lopulta sain pankkivirkailijan kertomaan edes sen, oliko tililtä viety rahaa. Hän kertoi, että tilisiirtoja on tapahtunut.
Todellisuus paljastui. Huijauspuhelun avulla Heliltä oli tyhjennetty omat tilit ja kaikkien jo täysi-ikäisten lastenkin tilit, sekä hänen nimissään oli otettu lainaa. – Jopa sellainen tili, josta ei pitäisi pystyä nostoja tekemään, oli tyhjennetty, Ranta kertoo.
Nettipetostapauksiin erikoistunut lakimies Aleksi Niskanen kuvailee Helin tapausta surkeiden sattumusten sarjana. – Petos ei ollut tyypillinen tapa tehdä nettipetos, joka osui todella huonoon hetkeen. Heli ei hyväksynyt omilla verkkopankkitunnuksillaan tai avainlukulistan koodeilla maksutapahtumia tai rahojen siirtämistä turvatilille, vaan huijari on päässyt pankkitietoihin tavalla, josta ei ole paljoa uutisissa puhuttu, tapaukseen tutustunut Niskanen kertoo.
Juristin apu ja läheisten tuki pelasti tilanteen
Niskanen on ollut Rannan apuna selvittämässä tapausta, sillä Rannalla on tietoturvapalvelu DNA Digiturva, johon kuuluu myös Nettipetosvakuutus. Vakuutuksesta saa juridista apua maksutta nettipetoksen sattuessa.
Juristin apu onkin osoittautunut arvokkaaksi, sillä perustietojen saaminen pankilta on ollut todella vaikeaa, saati korvausten. Rikoksen uhria ei ole kohdeltu hyvin. – Pankin puolelta tuli ensin aika uskomattomiakin väitteitä, kuten että omat lapseni olisivat ryöstäneet minut. Se tuntui todella pahalta – varsinkin kun myös lapset olivat tässä rikoksen uhrina, Ranta kertoo. – Kyllä nettipetoksen uhriksi joutuneen asema Suomessa on erittäin heikolla tasolla eikä tukea saa juurikaan viranomaisilta tai pankilta, useita tapauksia nähnyt Niskanen toteaa.
Juristin avulla Ranta on saanut pankilta takaisin noin puolet menetetyistä rahoistaan. Se on vaatinut lukuisia tietopyyntöjä ja kirjelmiä, reklamaatioita ja puheluja. Prosessi jatkuu edelleen neljän kuukauden jälkeen, kun takaisin yritetään saada ulkomaille siirrettyjä rahoja yhdessä viranomaisten kanssa. – En voi sanoin kuvata, kuinka tärkeää tämä lakimiehen apu on ollut. Aleksi on ollut aarre ja kulkenut rinnalla tässä tapauksessa. Olen voinut kysyä häneltä apua ihan kaikessa, Heli Ranta kertoo.
Ranta on myös kärsinyt merkittävistä terveysongelmista nettipetoksen jälkeen, sillä tapahtuma on ollut niin rankka. Ranta haluaakin kiittää kaikkia läheisiään tuesta vaikeana aikana.
– Onneksi perhe ja ystävät ovat olleet tukenani. Ne, jotka tekevät näitä nettipetoksia, eivät ymmärrä, miten iso asia tämä on uhrille taloudellisen menetyksen lisäksi, Ranta huokaa.
Huijaukset kehittyvät – avoimuus suojaa muita
Rannan tapaus osoittaa, että nettirikolliset keksivät jatkuvasti nokkelampia tapoja tehdä huijauksia, ja niitä on yhä vaikeampi tunnistaa oikeista puheluista. Kun Ranta on avoimesti puhunut tapauksista tuttavilleen, useita henkilöitä on välttänyt samanlaiseen huijaukseen joutumisen. Siksi hän kannustaakin puhumaan näistä tapauksista avoimesti. – Tällainen huijaus voi tapahtua meistä ihan kenelle vain, eikä sitä tarvitse hävetä, jos näin käy. Onneksi on palveluita, kuten DNA Digiturvan Nettipetosvakuutus, josta saa apua – lämmöllä suosittelen, Ranta sanoo. – Nettipetoksen uhrin oikeusturva on tällä hetkellä Suomessa todella heikko ja näkemäni tapaukset osoittavat, että tällainen voi käydä oikeasti ihan kenelle vain, Niskanen sanoo.
Juristin vinkit huijauspuhelun varalle:
- Jos epäilet puhelua huijaukseksi, katkaise se heti. Voit aina soittaa takaisin päin numeroon, jonka löydät palveluntarjoajan tai pankin omilta verkkosivuilta, ja varmistaa puhelun oikeellisuuden. Älä kuitenkaan soita takaisin samaan numeroon!
- Jos epäilet nettipetosta, ole aina ensimmäiseksi yhteydessä omaan pankkiisi. Saatat ehtiä estää joitakin tilisiirtoja, ennen kaikkea saat suljettua korttisi ja estettyä esimerkiksi luottojen nostamisen. Tee rikosilmoitus tämän jälkeen.
- Jos sinua pyydetään puhelun aikana vahvistamaan jotakin koodeja, sulje puhelu välittömästi.
- Puhelu voi tulla suomalaisesta tai ulkomaalaisesta puhelinnumerosta. On tärkeää varmistaa, että kysymyksessä on soittajan virallinen puhelinnumero esimerkiksi soittajan nettisivuilta.
