Itselleen ja muille myötätuntoinen pärjää työelämässä paremmin

Mindfulness ja työelämä eivät ainakaan vielä muutama vuosi sitten sopineet samaan lauseeseen, mutta ajat muuttuvat. Nyt mindfulnessistä puhutaan paljon ja mielestäni aivan syystäkin. Mindfulness on nimittäin erinomainen keino lisätä yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Tällä hetkellä vedän esimerkiksi DNA:laisille mindfulness-kurssia, jossa pyrimme löytämään toimivia työkaluja arkeen ja työhön.

Yksinkertaisimmillaan mindfulness on hyväksyvää tietoista läsnäoloa, joka tarkoittaa keskittymistä yhteen asiaan tai vaikkapa yhteen aistiin kerrallaan. Mindfulnessin hyötyjä on tutkittu maailmalla jo vuosikymmeniä. Tällä hetkellä tiedetään, että mindfulness auttaa muun muassa masennuksen, stressin ja kroonisen kivun hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Verrattuna sairauden hoitoon se on myös erittäin kustannustehokasta. Kursseilla opetellaan keskittymisen lisäksi myös uudenlaista, hyväksyvää ja myötätuntoista suhtautumista elämään, ajatuksiin ja tunteisiin. Myötätunto onkin itselleni juuri se rakkain osa mindfulnessiä.

Sisäinen kriitikko ei motivoi meitä parempiin suorituksiin. Miten saisimme myötätuntoa vahvistettua myös työelämässä?

Hyvä työnantaja ymmärtää, ettei työtä tee kone, vaan syvästi sosiaalinen ja tunteva ihminen. Kaipuu tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja kohdatuksi elää meissä kaikissa. Arjessa myötätunto tarkoittaa sitä, että oma ja toisen ihmisen tunnetila huomataan, sille annetaan tilaa, kysytään ja kuunnellaan. Rakentavaa kritiikkiä myös tarvitaan, mutta avoin, kannustava ja lämmin ilmapiiri ruokkii luovuutta ja yhdessä tekemistä huomattavasti enemmän. Uusi työelämä rakentuu mielestäni ennen kaikkea juuri myötätuntoiselle vuorovaikutukselle.

Myötätunto = parempi bisnes?

Myötätunto on yritykselle myös mahdollisuus bisnekseen. Tekesin rahoittama Myötätunnon mullistava voima–tutkimushanke pyrkii selvittämään, mikä merkitys myötätunnolla on yritysten ja yhteisöjen kilpailukyvyn edistäjänä.

Hankkeen vetäjä, Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi kiteyttää asian näin:  “Olemme samoja ihmisiä niin työssä kuin vapaalla. Ihminen on innovatiivisempi myötätunnon ilmapiirissä ja sitoutuneempi työhön, jonka kokee merkittäväksi.”

Kun olemme samalla aaltopituudella toisten kanssa, ratkaisemme ongelmia luovemmin ja opimme helpommin.

Pessi sanoo, että myötätunto vaikuttaa myös yritysten ja asiakkaiden suhteeseen. Ostamme mieluummin kauppiailta, jotka kohtaavat meidät ihmisinä eivätkä lompakkoina.

Onneksi myötätunto ja rakastava asenne ovat taitoja, eivät lahjoja, jotka saadaan syntymässä tai sitten ei. Nämä tarvitsevat ehkä hieman harjoitusta ja toistoa tarttuakseen, mutta ovat meidän kaikkien ulottuvilla.

----------

Microsoft, DNA ja Työterveyslaitos järjestävät Kansallisen etätyöpäivän tänä vuonna 8.10.2015. Sitä ennen kutsumme kaikki suomalaiset uudistamaan työtä ja kertomaan meille mitä on fiksumpi työ. Jaa omat fiksumman työn esimerkkisi Twitterissä hashtagilla #fiksumpityö

Avainsanat:

hyvinvointi Blogi