Huomisen arkipäivää – nämä teknologiatrendit tulevat korostumaan entisestään

Teknologia on jo helpottanut elämäämme monella eri tavalla, ja niin se tulee tekemään jatkossakin.

Nopeasti ajateltuna viime vuosien teknologiakehittymistä ei välttämättä huomaa, mutta otetaanpa vähän takapakkia – viime vuosikymmenen alussa 4G oli vasta jalkautumassa maailmalle, vain murto-osa tallennetusta tiedosta oli pilvessä, Instagram oli vasta lanseerattu, uusin puhelin oli iPhone 4 ja mp3-soittimet toimivat vielä rautaisen kovia vempaimina musiikinkuunteluun, kun puhelimen muistikapasiteetti ja akku eivät usein vielä riittäneet musiikintoistoon. Teknologiakehitys on siis tehnyt arjestamme huomaamatta helpompaa. Listaamme seuraavaksi muutaman teknologiatrendin, jotka tulevat luultavasti korostumaan entisestään ihmisten arkisessa käytössä seuraavien vuosien aikana.

Tekoäly

Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun tekoälykäsite tuntui menevän samaan sanalaariin ydinfysiikan ja tähtitieteen kanssa. Nyt siitä on kuitenkin tullut erottamaton osa jokapäiväistä elämäämme ja samalla aikamme suurimpia teknologiamullistuksia. Käytännössä tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä tai oppimista.

Tekoäly mahdollistaa jo nyt paljon sellaisia asioita, joita pidämme itsestäänselvyytenä arjessamme. Tiesitkö, että esimerkiksi älypuhelimesi hyödyntää tekoälyä jo pelkästään puhelinsoiton laadun varmistamisessa tai parempien kuvien ottamisessa. Olitpa sitten millainen teknologian käyttäjä tahansa, on tekoäly tehnyt arjestasi huomattavasti mutkattomampaa. Verkkoteknologian nopea kehitys, erityisesti 5G, mahdollistaa tekoälyn vielä nopeamman kehityksen tulevaisuudessa, minkä vuoksi sen merkitys tulee korostumaan entisestään. 

Koneoppimisesta apua tietoturvaan

Huijausviestien keinot ja määrät ovat olleet viime vuosien aikana hurjassa kasvussa. Yhtenä huijauskonstina ovat toimineet puhelinhuijaukset, jossa uhri saa lyhyen soiton epätavallisesta numerosta. Takaisinsoitetuista puheluista saatetaan periä suuria palvelumaksuja, jotka käyttäjä joutuu maksamaan.

Asiakkaidensa suojelemiseksi operaattorit tekevät paljon työtä huijauspuheluiden torjumiseksi – esimerkiksi vain vuoden 2020 joulukuussa DNA esti yli 700 000 ulkomailta tullutta huijauspuhelua. Yhtenä työkaluna ovat toimineet koneoppimisen tekniikat. Tämä on tekoälyn osa-alue, jossa ohjelmiston toiminta kehittyy jatkuvasti määritellyn pohjatiedon ja käyttäjän toiminnan perusteella. Koneoppimisessa koneelle ei siis ole annettu suoria toimintamenetelmiä jokaista tilannetta varten, vaan se pyrkii jatkuvasti oppimaan pystyäkseen tekemään entistä parempia ratkaisuja. Teknologia toimii entistä paremmin myös huijauspuheluiden ja muiden huijausyritysten tunnistamisessa, kun se oppii tunnistamaan näitä koko ajan paremmin. Koneoppimisen potentiaali on siis tunnistettu myös tietoturvallisuusalalla, jonka vuoksi markkinoille tulee vyörymään paljon koneoppimiseen pohjautuvia tietoturvaratkaisuja.

Lisätty todellisuus

Muistatko, kuinka muutama vuosi sitten koko maailma hullaantui Pokemon Go -puhelinpelistä? Pelissä pelaaja tarkastelee oikeaa maailmaa puhelimen näytön läpi ja voi pyydystää ja kouluttaa virtuaalisia Pokemon-hahmoja, jotka ilmestyvät puhelimen näytölle pelaajan liikkuessa eri paikoissa. Tämä on hyvä esimerkki lisätystä todellisuudesta, jossa todellinen ja virtuaalinen maailma yhdistyvät. Lisätty todellisuus, eli augmented reality (AR) viittaa siis näkymään, jossa näytön kautta katseltavaan kuvaan on lisätty tietokoneella tuotettua tekniikkaa.

Lisättyä todellisuutta hyödynnetään esimerkiksi jo paljon sosiaalisen median kameran maskeissa ja suodattimissa. Tämän lisäksi monet yritykset hyödyntävät lisättyä todellisuutta omissa palveluissaan – esimerkiksi IKEA on käyttänyt tehokkaasti lisättyä todellisuutta useiden vuosien ajan Place-sovelluksessaan, jossa asiakas on voinut sijoittaa kalusteita puhelimen näytöllä suoraan huoneeseensa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon enemmän lisättyä todellisuutta tullaan hyödyntämään palveluntarjoajien verkkoalustoilla.

Virtuaalitodellisuudesta apua etätyöskentelyyn 

Virtuaalitodellisuudella (Virtual Reality, VR), tarkoitetaan täysin keinotekoisesti, virtuaalisesti toteutettua ympäristöä, jota käyttäjä tarkastelee virtuaalilasien läpi. Tälle saattaa olla erityisen paljon potentiaalia tulevaisuuden työelämässä nyt, kun pandemia on osoittanut, että toimistolla työskentely ei ole aina välttämätöntä. Nykytekniikan ja nopeiden nettinopeuksien avulla työtehtävät voi yhä useammin suorittaa kotoa käsin, jonka mahdollisuuksia virtualisointityökalut voivat myös laajentaa. Tästä hyvä esimerkki on Ericsson, joka aloitti hyödyntämään VR-laseja työntekijöidensä palavereissa pandemia-aikana.

Tavallinen TV-katselu syrjäytymässä kokonaan? 

Vielä hetki sitten TV-ohjelmalähetykset, kuten Frendit ja Salatut elämät hallitsivat sosiaalisia rutiinejamme ja kahvipöytäkeskustelujamme. Tästä on tultu siihen, että suoratoistopalvelut ovat saapuneet olohuoneisiimme, kuitenkin vielä vain täydentäen vankkaa TV-lähetys- ja kaapeli-TV-tarjontaa. Suoratoistopalveluiden katselu on kuitenkin jatkuvasti yleistynyt, kun palveluntarjoajia on tullut hurja määrä lisää viime vuosien aikana – Netflixin lisäksi HBO, Disney+, Paramount+ ja muut tarjoavat alustoissaan huippulaadukkaita sisältöjä, joita voi katsoa juuri itselleen sopivimpaan aikaan. Seuraavien vuosien aikana tullaan luultavasti näkemään entistä kovempaa suoratoistojättiläisten välistä kilpailua, joka tulee samalla tarjoamaan kuluttajille myös entistä parempaa sisältöä.

e-SIM-ominaisuus lähtemässä lentoon 

Sähköinen SIM-kortit, eli eSIM:it ovat yhä yleisempiä sekä kuluttajaelektroniikassa että yrityksiin liittyvässä esineiden internetissä. Käyttäjät pystyvät aktivoimaan ja muuttamaan liittymiään sähköisesti ilman, että heidän tarvitsisi odottaa uutta SIM-korttia. Tämä on näkynyt myös älykellojen nousevassa kysynnässä – eSIM-ominaisuudella varustetut älykellot ovat olleet yhä kysytympiä, kun ominaisuuden avulla laitteeseen on saanut oman liittymän. Tämä on tuonut asiakkaiden arkeen lisää vapautta, kun pelkän älykellon avulla on esimerkiksi lenkkipoluille lähtiessään silti voinut soittaa ja vastaanottaa puheluita, lähettää ja vastaanottaa viestejä sekä kuunnella musiikkia tai äänikirjoja. DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan jo joka kolmannella suomalaisella on käytössään älykello tai aktiivisuusranneke. 

Unen ja hyvinvoinnin seuraaminen 

Aktiivisuutta ja hyvinvointia mittaavat laitteet ovat ryhtyneet panostamaan yhä enemmän myös unenseurantaan. Vaikka aktiivisuuslaitteet mittaavatkin usein jo myös unta, on näiden mittaustarkkuus ja laatu saattanut vaihdella suuresti. Markkinoille on hiljattain saapumassa useita hyvinvointilaitteita, jotka eivät mittaa pelkästään pulssia ja liikettä, vaan myös esimerkiksi veren happipitoisuutta ja jopa aivojen aktiviteettia. Uusien ominaisuuksien avulla voimme odottaa, että älylaitteet tulevat seuraamaan huomattavasti paremmin myös untamme.

5G-verkon hyödyntäminen

Jos vuosikymmen sitten nopea nettinopeus oli vain suurten kaupunkien lähtökohta, on se nyt saatavilla lähes kaikkialla. Tämän on mahdollistanut 5G, kun esimerkiksi DNA:n 5G-peiton alueella asuu jo yli 50 prosenttia Suomen asukkaista. Talon ulkoseinään kiinnitettävät 5G-seinämokkulat ratkaisevat monen kodin ja yrityksen yhteysongelmat alueilla, joille kuituverkko ei yllä. 5G tulee mahdollistamaan myös muiden teknologiainnovaatioiden kehittymisen, kun riittävän luotettava ja nopea verkkoyhteys ei toimi enää esteenä potentiaaliselle kehitykselle.

 

 

Avainsanat:

Muita aiheita Teknologiaa ja tekoälyä

Kommentit

Ole ensimmäinen, joka kommentoi tätä juttua!

Tuoreimmat artikkelit ja blogit

1/2022 Artikkelien toimitus

10 vinkkiä, joilla puhelimen akku kestää pitempään

Suuri näyttö, nettiä ja sijaintia käyttävät sovellukset sekä 3D-grafiikkaa hyödyntävät pelit saattavat imeä akun tyhjäksi tunneissa
1/2022 Ville Halonen

DNA:n toimitusjohtaja: ”Perusteeton luottamuspula johtaa tarpeettomaan valvontaan” – työskentely DNA:lla on nyt vapaampaa kuin koskaan

Tapa tehdä töitä paikasta ja ajasta riippumatta on ollut yksi DNA:n menestystarinoista jo 10 vuoden ajan, siis vuodesta 2012 lähtien.
1/2022 Artikkelien toimitus

Sovellus, joka kantaa esimerkiksi sarjat, leffat ja urheilun mukanaan – katso milloin ja missä haluat

1/2022 Artikkelien toimitus

Netti taloyhtiöön – mitä, miksi, miten?

Taloyhtiönetti nousee monessa taloyhtiössä kevään yhtiökokouksen puheenaiheeksi. Päätöksenteko vaatii tietoa. Miksi netti taloyhtiösopimuksella on hyvä asia, mitä se merkitsee ja miten se hankitaan?