DNA:n teettämästä Koululaistutkimuksesta selviää, että noin 60 prosenttia vanhemmista kaipaa vinkkejä lapsensa puhelimen käyttöön. Neuvoja kaivataan erityisesti älylaitteiden yhteisten pelisääntöjen ja rajoitusten asettamiseen. SOS-Lapsikylän ehkäisevän digityön päällikkö Johanna Virtanen ja DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko antavat vinkkejä, miten rajoittaa ruutuaikaa ja varmistaa puhelimen turvallinen käyttö.
Vanhempien mielestä 5–12-vuotiaille lapsille sopiva ruutuajan määrä olisi 1–2 tuntia päivässä, mikä on myös THL:n suositus ruutuajasta alakouluikäisille lapsille. Koululaistutkimuksesta selviää, että todellisuudessa 5–12-vuotiaista lapsista kolmasosa käyttää puhelinta 1–2 tuntia päivässä ja lähes puolet 2–4 tuntia päivässä. Puhelimella käytetty aika onkin perheissä kuuma peruna, josta keskustellaan ja riidellään säännöllisesti.
Puhelimen käyttöaikaa rajoittaa 52 prosenttia vanhemmista, ja kolmasosa lapsista ja nuorista haluaa itsekin rajoittaa omaa ruutuaikaansa. Mutta miten tehdä yhdessä lapsen kanssa sopivat rajanvedot puhelimen käytölle ilman, että asiasta tulee riitaa? Lyhykäisyydessään paras vinkki on keskustella lapsen kanssa ja kuunnella häntä.
”Lapsella täytyy olla mahdollisuus kertoa omat ajatuksensa puhelimen käyttöön liittyen, vaikka päätös onkin aikuisen vastuulla. Riitaa asiasta voi tulla eikä sitä kannata pelätä tai yrittää estää. On tärkeää, että lapsi saa näyttää kaikki tunteensa ja ne otetaan vastaan. Saa harmittaa, jos rajanveto ei ole lapsen toiveiden mukainen, mutta vanhemmalla on erityinen vastuu huolehtia lapsesta”, SOS-Lapsikylän Johanna Virtanen sanoo.
Suurin osa vanhemmista on kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee puhelimellaan ja sitä kautta pysyy kärryillä, noudatetaanko yhdessä sovittuja pelisääntöjä.
”Se, että osoittaa vilpitöntä kiinnostusta sitä kohtaan, mitä lapsi laitteella tekee, on tärkeää ja pitää keskusteluyhteyden auki. Kenelle tahansa on tärkeää, että voi kokea olevansa luottamuksen arvoinen ja toisaalta, että omat kiinnostuksen kohteet ovat muidenkin mielestä tärkeitä”, Virtanen kertoo.
On olemassa helppokäyttöisiä palveluja, joiden avulla lapsen ruutuaikaa voi hallinnoida.
"Esimerkiksi DNA Digiturvan Perhesäännöt-toiminnolla puhelimenkäytölle voi asettaa aikarajoja. Vanhempi voi määritellä sovelluksesta nukkumaanmenoajan sekä ilta- ja yöaikaisen käytön rajat koulupäivinä ja viikonloppuisin", DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko kertoo.
Haitallisten sivustojen ja sovellusten estäminen yleistynyt
Suomalaiset lapset saavat oman älypuhelimen suhteellisen nuorina. Koululaistutkimuksen mukaan lähes kaikilla 7-vuotiailla on oma puhelin, ja 80 prosentilla 5–6-vuotiaista. Omaa puhelinta myös käytetään hyvin itsenäisesti jo pienestä pitäen, onhan yksi syy puhelimen hankinnalle lapsen reviirin laajeneminen.
”Itsenäinen puhelimen käyttö tuo uhkia ja mahdollisuuksia. Lapsilla on vielä rajallinen kyky ymmärtää ja tulkita löytämäänsä tietoa verkosta, mikä voi aiheuttaa hämmennystä ja vääriä käsityksiä. Toisaalta vertaisten eli muiden lasten ja kavereiden kanssa kommunikaatio voi rajallisilla taidoilla tuottaa väärinymmärrystä ja eripuraa. Lisäksi kaikilla lasten kohtaamilla aikuisilla ei ole hyvät aikeet verkossakaan”, Virtanen sanoo.
Vanhemmista 64 prosenttia pitää haitallisia sivustoja tai kontakteja riskinä lapsen puhelimenkäytössä. Kiellettyjen tai sallittujen sovellusten ja nettisivujen määrittely puhelimessa onkin yleistynyt viime vuosina. Tänä vuonna 59 prosenttia vanhemmista kertoi tekevänsä näin, neljä vuotta sitten määrittelyt oli tehnyt 41 prosenttia vastaajista. Haitallisen sisällön blokkaamisen lisäksi turvallisuusuhkista kannattaa lapsen kanssa keskustella samalla, kun juttelee hänen kanssaan älylaitteiden käyttöön liittyvästä turvallisuudesta ja turvataidoista.
”Kaikkeen emme voi lasta valmistaa, mutta tärkeintä on se, että lapsi osaa ja uskaltaa kääntyä kaikessa kohtaamassaan oman turvallisen aikuisen puoleen. Yksi konkreettinen ohje on esimerkiksi se, että tuntemattomilla aikuisilla ei pitäisi olla asiaa lapsille verkossakaan. Lasta kannattaa kannustaa ottamaan tällaiset tilanteet aina oman läheisen aikuisen kanssa puheeksi”, Virtanen sanoo.
"Vanhempana saattaa olla haastavaa tasapainoilla sen kanssa, kuinka paljon lapsen puhelimen käyttöön tulisi puuttua. Lapsen näkökulmasta tietoturvaratkaisujen suuri etu on siinä, että nämä pystyvät puuttumaan haitalliselle sisällölle altistumiseen ennakoiden. Esimerkiksi hiljattain lanseeraamamme Selausturva-palvelu voi tuoda lisäturvaa tähän huoleen", Aavikko kertoo.
Selausturva on liittymän lisäpalvelu, joka mahdollistaa turvallisen selaamisen verkossa blokkaamalla haitalliset sivustot, joiden kautta voi päätyä tietojenkalastelun tai haittaohjelmien uhriksi. DNA Selausturvassa on kaksi suodatustasoa, tietoturvauhille sekä tietoturvauhille ja haitallisille sisällöille.
“Palvelun avulla lapsilta pystytään estämään sivustoja, jotka sisältävät esimerkiksi päihteitä, aikuisviihdettä tai väkivaltasisältöjä”, Aavikko jatkaa.
DNA:n mobiiliverkossa toimiva palvelu ei edellytä erillistä sovellusta ja sen lataamista puhelimeen. Kun palvelu on kytketty päälle, se tarjoaa ennakoivan turvan kaikilla selaimilla surffatessa.
Lisää Selausturva-lisäpalvelusta
Haluaisitko lapsellesi kokonaisvaltaisemman tietoturvapalvelun? Tutustu myös DNA Digiturva -palveluun.
Miten estää tuntemattomien lähestymiset verkossa tai somessa?
Myös kuvien ja henkilötietojen julkaisemiseen liittyvistä riskeistä on hyvä jutella lasten kanssa. Heillä ei ole vielä ymmärrystä niiden julkaisemiseen liittyvistä kauaskantoisista vaikutuksista.
”On hyvä puhua siitä, että kerran verkossa julkaistua ei voi enää poistaa ja levikki voi olla tosi laaja. Siksi on hyvä pyytää aikuisen apua, kun punnitsee julkaisemista. Toisaalta on hyvä myös muistuttaa siitä, että kaikille tapahtuu arviointivirheitä, jotta lapsi uskaltaa ottaa puheeksi, jos on toiminut yhteisesti sovitun vastaisesti”, Virtanen toteaa.
“Lisäksi yksi hyvä ennaltaehkäisevä keino on muuttaa sometilin yksityisasetuksia esimerkiksi niin, että vain käyttäjän omat ystävät voivat nähdä tämän tekemiä päivityksiä tai lähettää heille viestejä”, Aavikko sanoo.
Kun lapsi törmää hänen silmilleen sopimattomaan sisältöön
Ennakkoon varautumisesta huolimatta lapsen silmille saattaa netissä tai somessa lävähtää K18-materiaalia. Kun pelisäännöistä, tietoturvasta ja puhelimen käyttöön liittyvistä riskeistä on juteltu jo ennakkoon, luo se lapselle tunteen, että hänen on turvallista kertoa luottamuksellisesti verkossa kokemistaan asioista – myös huonoista, hämmentävistä ja mieltä järkyttäneistä. Aikuisen tehtävä on silloin kuunnella ja antaa lapsen kertoa omassa tahdissa siitä, mitä on nähnyt tai kuullut verkossa.
”Aikuisen rauhallisuus on tärkeää, vaikka omien tunteiden kurissa pitäminen voi tuntua haastavalta. Se ei ole koskaan lapsen syy, jos hän kohtaa epäsopivaa materiaalia. Poliisille kannattaa tehdä nettivinkki, jos kyseessä on mahdollisesti rikoskynnyksen ylittävää materiaalia tai teko, jotta voidaan vaikuttaa siihen, että joku muu lapsi ei päädy samaan tilanteeseen”, Virtanen toteaa.
DNA:n koululaistutkimus
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama koululaistutkimus toteutettiin online-paneelissa 2.–13. helmikuuta 2023. Tutkimukseen vastasi tuhat 5–16-vuotiaiden lasten vanhempaa. Vuosittain tehtävässä tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät puhelinta sekä mitkä tekijät vaikuttavat sen hankintaan ja käyttöön. Tutkimus on tehty jo yli kymmenen vuoden ajan.
Pääset tutustumaan vuoden 2023 koululaistutkimukseen täältä.
