Ogan Gurel toteaa innovaation olevan mielentila.

Tasapaino pehmeiden ja kovien tieteiden välillä luo innovaatioita

Innovaatio on sana, johon koko teollistumisen yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos kiteytyy. Se tarkoittaa jotakin uutta tai olennaisesti paranneltua tuotetta, prosessia, palvelua tai keksintöä, joka on taloudellisesti hyödyllinen. Monet jahtaavatkin mullistavaa innovaatiota, mutta miten ihmeessä innovaatiot oikein syntyvät?

Ogan Gurel on lääkäri, tutkija, puhuja, kirjailija, mutta ennen kaikkea innovaattori. Uransa aikana hän on kartuttanut kokemusta useilta aloilta aina markkinoinnista lääketieteeseen ja ohjannut niin pieniä kuin suuria yrityksiä innovaatioiden kehittämisessä.

”Innovaatio on mielentila, eikä sen saavuttamiseen ole olemassa nopeita keinoja tai hienoja temppuja. Tärkeintä on ajatella asioita eri kantilta”, Gurel sanoo ja jatkaa kertomalla havainnollistavan anekdootin kouluvuosiltaan.

“Opettaja antoi minulle tehtäväksi pitää esitelmän lempiplaneetastani. Minä puhuin Jupiterista, mutten tarkastellut sitä suurimpana planeettana, vaan epäonnistuneena tähtenä, sillä olin juuri lukenut aiheesta. Asioiden katsominen eri näkökulmista ja halu olla erilainen ovat kai aina olleet osa minua”, Gurel pohtii.

Niin ensimmäinen, toinen kuin kolmas teollinen vallankumous kietoutuivat yhden mullistavan teknologian tai innovaation ympärille: ensin tuli höyrykone, sitten sähkö ja lopulta tietokone. Käsillä oleva neljäs teollinen vallankumous on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä se on tuonut mukanaan muun muassa IoT:n, tekoälyn ja koneoppimisen, jotka hyötyvät monien eri alojen osaamisesta. Käsillä oleva vallankumous ei rakennu yhden teknologian ympärille, vaan sitä määrittää teknologinen konvergenssi eli eri teknologioiden yhteensulautuminen. Yhteen alaan erikoistuminen ei enää tänä päivänä riitä, vaan tarvitaan laajempaa osaamispohjaa.  Mutta mitä tekemistä tällä on innovaatioiden kanssa?

Kaksi kulttuuria ei keskustele keskenään

”Varmin resepti uuden innovaation luomiseen on humanististen tieteiden ja kovien tieteiden tuominen yhteen. Innovaatiot kaipaavat taakseen koulutusta, jossa yhdistyvät taide ja tiede. Tarvitsemme yhteistyötä niin luonnontieteilijöiden, humanistien, teknologian kuin taiteenkin kesken, mutta usein koulutusjärjestelmät eivät edesauta vuorovaikutusta näiden alojen välillä. Konvergenssin puute synnyttää kaksi erilaista, toisistaan erillistä kulttuuria”, Gurel selittää.

Kahden kulttuurin käsite viittaa kuuluisaan brittiläisen C.P. Snow’n luentoon vuodelta 1959. Snow näki, että luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä vallitsi syvä kuilu, eikä aloilla siksi ollut dialogia. Keskusteluyhteyden ja vuorovaikutuksen puuttuminen on johtanut alojen kasvavaan eriytymiseen. Ilmiön vaikutukset ovat nähtävissä yhä tänä päivänä. Ilman poikkitieteellistä vuorovaikutusta ei synny uusia maailmaa mullistavia ideoita.

”Maailman kohtaama koronapandemia on jossakin määrin juuri tämän ongelman summa. Meillä on tiedevastaisia johtajia sekä tiedeyhteisö, joka on selvästi ollut kyvytön puhumaan kansalaisille. Kuten C.P. Snow totesi, kaksi kulttuuria ei keskustele keskenään”, Gurel sanoo.

Mutta miten tämä tilanne ratkaistaan? Gurelin mukaan tarvitaan koulutusta, jossa nämä tieteen kaksi puolta todella yhdistyvät. Hänen mukaansa ongelman ydin ei ole siinä, etteivätkö luonnontieteilijät voisi jo nyt opiskella kursseja humanististen tieteiden puolelta – tai toisin päin. Ongelmana pikemminkin on, ettei kahden kulttuurin aidosti yhdistäviä kursseja tai koulutusaloja ole tarjolla. Gurelin mukaan massiivisia ja monimutkaisia ongelmia kuten ilmastonmuutosta ei voida ratkaista, jos luonnontieteilijät ja humanistit eivät ymmärrä toisiaan ja rakenna siltoja tieteenalojen välille.  Näiden siltojen avulla mahdollistettaisiin myös uusien, koko yhteiskuntaa parantavien innovaatioiden luominen.

 

Sukella teknologiamurroksen syvään päätyyn kanssamme. Tutustu pian maailmasi mullistaviin teknologiatrendeihin, kuuntele kansainvälisten huippuasiantuntijoiden ennustuksia tulevaisuudesta ja pysy kartalla työn uusista muodoista.

Avainsanat:

Digitalisaatio Muuttuva työ Työkulttuuri Innovaatio Teknologiatrendit
 

Lue lisää uudesta työstä

11/2021 Jaana-Liisa Malin

Fiksumpi tapa tehdä työtä ei synny itsestään 

Pitkät työpäivät monta rautaa tulessa eivät ole pelkästään vuoden lopulle ominaista aikaa, vaan monesti jatkuva olotila vuoden ympäri.
DNA:lla Jussi Tolvasta on ihastuttanut yrittäjämäinen ote, joka läpäisee koko organisaation.
11/2021 DNA Business

DNA:n tuore toimitusjohtaja Jussi Tolvanen: "Operaattoriala on teknologian muutosten ytimessä" 

Uudessa organisaatiossa Tolvasta on ihastuttanut yrittäjämäinen ote, joka läpäisee koko organisaation.
11/2021 DNA Business

Askarruttaako IoT? DNA on yhdistänyt voimansa Telenorin kanssa ja nyt osaamista riittää 

DNA on vastikään yhdistänyt voimansa kansainvälisen Telenorin kanssa.
11/2021 DNA Business

2G, 3G, 4G, 5G – mitä väliä IoT:ssa?

Monen sorttisten IoT-laitteiden anturidata on jo kauan siirtynyt 2G-verkoissa.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.