”Reunalaskennalla on mahdollista kohentaa palveluiden laatua ja saatavuutta siellä, missä yhteydet ovat usein heikompia”, Oulun yliopiston apulaisprofessori Erkki Harjula kertoo. Harjulan taustalla CSC:n supertietokone LUMI.

Terveydenhuoltokin hyötyy reunalaskennasta – parempaa hoitoa haja-asutusalueille

Suomi on iso ja harvaan asuttu maa, jonka terveydenhuollossa riittää savottaa. Yllättävää vetoapua niin rahan kuin ajankin säästötalkoisiin voi tuoda datan käsittelyn siirtäminen lähemmäs käyttäjää, eli reunalaskenta. Kun tieto liikkuu viiveettä ja minimimatkan, pärjätään vähemmillä laitteilla, ja terveydenhuollolle äärimmäisen tärkeä tietoturvakin paranee.  

Reunalaskenta on IT-alalla toimiville tuttu, yleistyvä teknologia. Millaisia mullistuksia se on nyt tuomassa terveydenhuoltoon? Kysyimme tätä Oulun yliopiston apulaisprofessori Erkki Harjulalta ja nuorempi apulaisprofessori Lauri Lovénilta. 

Reunalaskenta, tai reunapilvijatkumo, mitä termiä Harjula ja Lovén mieluummin käyttävät, tarkoittaa laskentatehon ja datan käsittelyn siirtämistä lähemmäksi käyttäjää. Se vähentää viivettä tiedonsiirrossa ja parantaa tietoturvan tasoa.  

”Tämä on erityisen tärkeää terveydenhuollossa, jossa millisekunnit voivat ratkaista potilaan kohtalon, ja henkilötietojen suojan on oltava erityisen tiukka”, Lovén kertoo. 


 

Haja-asutusalueilla, kuten Lapissa tai muilla harvaan asutuilla alueilla Suomessa, reunalaskennan hyödyntäminen voi merkittävästi parantaa ja nopeuttaa terveydenhuollon palveluita.  

"Reunalaskennalla on mahdollista kohentaa palveluiden laatua ja saatavuutta siellä, missä yhteydet ovat usein heikompia. Se muun muassa tukee etädiagnostiikkaa ja -hoitoa sekä mahdollistaa muita uudentyyppisiä palveluita”, Harjula sanoo.  

Reunapilvijatkumo älykellosta leikkaussaliin 

Reunalaskenta mahdollistaa älylaitteiden aiempaa tarkemman toiminnan. Älykellot ja muut kannettavat laitteet keräävät terveystietoja, jotka analysoidaan lokaalisti. Etämonitoroinnin ansiosta poikkeamiin, kuten sydänongelmiin tai diabeteksen äkillisiin muutoksiin, voidaan reagoida välittömästi.  

Myös laitehankinnoista voi teknologian turvin nipistää. Harjula kertoo esimerkiksi Oulun yliopistossa käynnissä olevasta Business Finlandin rahoittamasta Tomohead-hankkeesta, joka keskittyy radiologisen kuvantamisen laskentaan. Nykytilanteessa jokaisen tietokonetomografiaskannerin (CT-skanneri) vieressä on kuvan rekonstruktiotietokone, jossa pyörii monimutkaisia algoritmeja, jotta kuvasta saadaan korkealaatuinen.  

”Reunapilvijatkumolla voidaan synnyttää esimerkiksi paikallinen reunalaskentaklusteri, joka palvelee useampaankin CT-skanneria ja niiden laskentaresurssipyyntöjä erillisten tietokoneiden sijaan. Kustannussäästöjä syntyy, kun tarvitaan vähemmän kalliita laitteita, sillä esimerkiksi kuormituspiikkien, kuten yhdenaikaisten CT-skannausten, tapauksessa laskentaa voidaan reunapilvijatkumon ansiosta siirtää joustavasti ylemmille kerroksille.”  

Harjula kertoo myös EU-rahoitteisesta Hola 5G -hankkeesta, jossa Oulun yliopistolliseen sairaalaan on toteutettu yksityinen 5G-verkko ja kartoitettu jatketun todellisuuden käytön hyödynnettävyyttä kirurgiassa. Leikkaussaleissa reunapilvijatkumoa hyödyntämällä voidaan tulevaisuudessa toteuttaa vaativia jatketun todellisuuden sovelluksia, jotka tukevat kirurgeja toimenpiteiden aikana. Tänä päivänä leikkaussaleissa on useita näyttöjä, joista kirurgi voi seurata leikkausta.   

Laajennetun todellisuuden laseilla ja reunalaskentaa hyödyntämällä voidaan päästä eroon erilaisista kaapeloinneista sekä osasta tilaa vieviä näyttöjä. Samalla on mahdollista luoda virtuaalinen 3D-malli leikattavasta kohteesta. Tämä voi esimerkiksi tarjota kirurgille paremmat mahdollisuudet väistellä kriittisiä hermoja ja verisuonia, ja näin ollen vähentää leikkauksen komplikaatioita.  

”Suomalainen Varjo tekee todella korkealaatuisia AR/VR/XR-laseja, joita voi hyödyntää tässä”, Lovén täydentää. 

Reunalaskenta on sijoitus tulevaisuuteen  

Reunalaskennan kehitys on jatkuvaa, ja tulevaisuudessa teknologia mahdollistaa entistä monipuolisemmat ja integroidummat terveydenhuollon palvelut haja-asutusalueilla. Investoimalla reunalaskentaan organisaatiot eivät ainoastaan paranna potilasturvallisuutta ja palveluiden laatua, vaan myös tehostavat toimintaansa ja vähentävät kuluja pitkällä tähtäimellä.   

Investoimalla nyt on mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja heti ja tulevaisuudessa. Vaan kuinka nopeasti reunalaskennan suurimmat lupaukset toteutuvat?  

”Terveydenhuollon puolella teknologia ei ole niinkään este sille, mikä muutaman vuoden päästä on mahdollista. Hitautta aiheuttaa pikemminkin se, miten me saamme luvat erilaisten asioiden käyttöön. Tämä kytkeytyy kansalliseen ja EU:n lainsäädäntöön. EU on näissä asioissa aika konservatiivinen verrattuna esimerkiksi USA:han tai Kiinaan. Aikaennusteiden tekeminen on siksi vaikeaa”, Harjula summaa.  

Luotettavuutta ja tehokkuutta – reunalaskennan käytännön hyödyt  

1. Reaaliaikaiset terveyspalvelut: Esimerkiksi etädiagnostiikka ja -seuranta mahdollistavat potilaiden tilan jatkuvan monitoroinnin reaaliajassa tapahtumapaikalta alkaen – kuljetuksen ja sairaalan kautta kotiutumiseen asti. Tämä parantaa hoidon nopeutta ja tehokkuutta.  

2. Parempi tietoturva ja yksityisyydensuoja: Koska dataa käsitellään lokaalisti, sen siirron tarve pilveen poistuu. Tämä parantaa potilastietojen suojaa.  

3. Kustannustehokkuus: Reunalaskenta vähentää datansiirtotarpeita ja mahdollistaa laskentaresurssien tehokkaamman käytön. Näin säästetään terveydenhuollon kustannuksia, jotka voivat olla merkittävä osa kaikista kuluista etenkin laajoilla haja-asutusalueilla. 

 

Miten reunalaskenta, yksityisverkot ja autonomiset droonit liittyvät toisiinsa? Lue lisää: Millaisia keinoja moderni teknologia tarjoaa liiketoimintasi turvaksi?

 

Artikkeli päivitetty 7.7.2025. Alunperin artikkeli on julkaistu 5.7.2024.

Avainsanat:

Verkko Digitalisaatio Teknologia Tietoturva Pilvipalvelut

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
Mies, jolla on musta lippalakki ja villapaita, puhuu mikrofoniin studiossa, jossa on vaaleanpunainen valaistus ja verhot.
9/2026 DNA Yrityksille

Kyberrosvoista tuli tekoälyn myötä tehokkaampia – Joona Hoikkala: ”Puolustuksella on käytössään samat työkalut”

Artikkeli
Nainen vihreässä bleiserissä käyttää älypuhelintaan ulkona modernin rakennuksen edessä.
9/2026 DNA Yrityksille

Hyökkääjä iskee, kun kukaan ei ole valvomassa – MDR-palvelu suojaa pk-yrityksiä

Artikkeli
Henkilö katselee futuristista kaupunkimaisemaa, jossa on lentäviä kulkuneuvoja ja moderneja rakennuksia.
9/2026 DNA Yrityksille

Kävivätkö ennustuksemme toteen? DNA Teknologiatrendit 2026 -raportin visiot puntarissa

Artikkeli
EU-lippuja liehumassa vienosti tuulessa alakulmasta kuvattuna.
8/2026 DNA Yrityksille

AI Act kiristää tekoälyn pelisääntöjä – nämä asiat yrityksen pitää nyt huomioida

Artikkeli
Henkilö maksaa ulkona älykellolla, toinen henkilö pitää maksulaitetta kädessään.
8/2026 DNA Yrityksille

5.5G tuo valokuidun varmuuden mobiiliverkkoon – näin teollisuus ja tapahtumat hyötyvät

Teknologiatrendit 2026

Vuosi 2026 on käytännönläheisten innovaatioiden, vanhojen toimintamallien uudistamisen sekä inhimillisen kanssakäymisen aikaa. Suurin murros saatetaan kokea ihmisen ja koneen välisen symbioosin saralla, sillä tekoälytyökalujen kehittyessä myös digi-inhimillisen vuorovaikutuksen lait kirjoitetaan uusiksi – kuljettaen ihmiskuntaa kohti uuden älyn aikakautta.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.