Kun maailma muuttuu yhä nopeammin, organisaatioiden on pakko katsoa eteenpäin. Yritykset tarvitsevat menestyäkseen mielikuvitusta, uskallusta ja kykyä kysyä vaikeita kysymyksiä. Miten tulkita trendejä ja heikkoja signaaleja niin, että liiketoimintakin hyötyy?
Ennakointi on erinomainen tapa hahmottaa, mitkä asiat ovat muutoksessa nyt ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kysyimme Elina Hiltuselta, pitkän linjan tulevaisuudentutkijalta, tietokirjailijalta ja yrittäjältä, miten yritykset voivat tehdä ennakointia ja miksi se on tärkeää.
”Jos yritys haluaa olla olemassa tulevaisuudessa, sen täytyy tehdä ennakointia. Yritysten täytyy olla laajasti kartalla siitä, mitä maailmassa tapahtuu – pelkkä oman toimialan tarkastelu ei riitä, vaan tarvitaan 360-perspektiiviä”, Hiltunen vinkkaa.
Ennakointi ei ole vain megatrendien tarkastelua – skenaariotyöskentely on strateginen työkalu
Mikään toimiala ei ole stabiili tai immuuni maailman muutoksille. Mutta miten voi ennakoida jotain, mitä ei vielä ole olemassa?
”Ennakointi ei ole vain faktojen keruuta. Siinä yhdistyvät sekä faktat että mielikuvitus. Ilman mielikuvitusta ennakointi jää kiinni nykyhetkeen”, Hiltunen taustoittaa.
Hiltusen mukaan monet organisaatiot tekevät virheen nojautuessaan liiaksi pelkkiin megatrendeihin:
”Usein ajatellaan, että megatrendit ovat tulevaisuutta. Tosiasiassa ne ovat kuitenkin vahvasti kiinni tässä ajanhetkessä: ne vaikuttavat jo arkeemme ja yritysten toimintaan.”
Ennakoinnin perusajatus on, että tunnistat aiemmin tulevat tapahtumat, jotta voit varautua ja reagoida niihin nopeammin, kun ne käyvät toteen. Ennakoinnista keskeistä on skenaariotyöskentely, jossa tarkastellaan vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia.
”Jos ennakointia ei tehdä, se on kuin auton ajamista pelkästään peruutuspeiliin tuijottaen. On nähtävä, mitä edessä häämöttää – ja joskus myös se, mitä ei vielä näy”, Hiltunen sanoo.
Yrityksen strategian pitää olla joustava, jotta muutosten edessä uskalletaan toimia. Jonkun pitäisi aina uskaltaa kyseenalaistaa, mitä tehdään, jos tulevaisuus meneekin toiseen suuntaan. Organisaatioiden sokea piste saattaa olla muutoksille sokeutuminen. Usein on helppo tehdä sitä, mitä ennenkin on tehty.
”Välillä siitä on apua, että joku organisaation ulkopuolelta tulee esittämään vaikeat kysymykset. Eli esimerkiksi sen, että oletteko miettineet, jos liiketoiminnallenne ei ole enää tulevaisuudessa pohjaa.”
Heikot signaalit: outoa tänään, valtavirtaa huomenna
Ghanalaisen insinöörin kuulokkeet, jotka kääntävät äänen reaaliajassa 40 kielelle, japanilaisen metron hiljentymistila ja Helsingin lentoaseman mehiläistarhat. Nämä keksinnöt saattavat tuntua merkityksettömiltä, mutta ne voivat olla ensimmäisiä merkkejä suurista yhteiskunnallisista muutoksista.
”Heikot signaalit ovat kuin hiljaista tietoa. Ne eivät vielä huuda, mutta viestivät muutoksesta. Organisaatioissa pitäisi olla järjestelmiä, joihin tällaisia signaaleja kerätään ja analysoidaan aktiivisesti”, Hiltunen pohtii.
Tekoälyn kehittyminen itsessään on täynnä signaaleja. Esimerkiksi deepfake-teknologian avulla tehty valheellinen video valtionpäämiehestä ei ole enää science fictionia – se on jo todellisuutta.
Science fictionin ajatellaan usein kuuluvan viihteen maailmaan. Kuitenkin armeijat ja puolustusvoimat monissa maissa, kuten vaikkapa Yhdysvalloissa ja Ranskassa, käyttävät tieteiskirjallisuutta vakavasti otettavana skenaariotyökaluna.
”Esimerkiksi droonit esiintyivät ensin tieteiskirjallisuudessa ennen kuin ne tulivat sotanäyttämölle. Tieteiskirjailijat eivät ennusta tulevaisuutta, mutta heidän teoksensa voivat antaa inspiraatiota tuotekehitykseen”, Hiltunen kertoo.
Teknologian kehitys on sekä mahdollisuus että riski
Tulevaisuuden työelämässä digitalisaation rooli väistämättä kasvaa entisestään. Jo nyt lähes kaikki työ vaatii digitaalisia taitoja, ja tekoälytyökalut ovat jalkautuneet organisaatioihin.
”Aiemmin puhuttiin niin, että ’joku menee nettiin’, mutta enää niin ei sanota. Pian ei myöskään kysytä, osaako käyttää tekoälyä, vaan se on uusi perustaito”, Hiltunen arvioi.
Tulevaisuudessa tekoäly on enemmän kuin vain tehokas työkalu. Samalla kun se lisää nopeutta ja luovuutta, se myös valehtelee ja oppii väärästä tiedosta, jos sille annettu data on vinoutunutta.
”Tekoäly ei myönnä, ettei se tiedä. Se voi tuottaa vakuuttavan näköistä harhaa, ja sitä seuraavat mallit oppivat tästä edelleen, mistä syntyy lumipalloefekti. Tulevaisuuden tärkein kysymys ei ole, käytetäänkö tekoälyä, vaan kuka sitä opettaa ja käyttää – ja millaisin pelisäännöin.”
Samaan aikaan digitaalinen riippuvuus lisää riskejä. Yritykset, julkinen sektori ja yksilöt ovat yhä haavoittuvaisempia kyberhyökkäyksille, joissa tekoälyä käytetään sekä hyökkääjänä että puolustajana.
”Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa tekoälyavusteista kyberturvaa. Ohjuksia ei voi torjua jousipyssyllä. On siis käytettävä samoja välineitä kuin hyökkääjäkin.”
Kiinnostuitko ennakoinnista ja skenaariotyöskentelystä? Entä miten tekoäly muuttaa kyberpuolustusta? Lue AI SOC: Uuden ajan tekoälykäs tietoturva -aamiaistilaisuuden annista koostamamme artikkeli!
