Suomessa teleala on investoinut viestintäverkkoihin yli 5 miljardia euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nämä investoinnit yhdistettynä järkevään taajuuspolitiikkaan ja hyvin toimivaan kilpailtuun markkinaan ovat mahdollistaneet sen, että Suomessa tietoliikenneyhteydet ovat kansainvälisesti katsottuna erittäin edullisia.
Edulliset hinnat ja hyvä palvelulaatu ovat mahdollistaneet digipalvelujen erittäin laajan käytön. Laaja käyttö on omalta osaltaan mahdollistanut sen, että Suomessa suurella osalla kansaa on hyvät digitaaliset perustaidot (76 prosentilla väestöstä, EU:n keskiarvo on 57 prosenttia). Lisäksi seuraus tästä kaikesta on ollut se, että Suomessa käytetään mobiilidataa yli kaksinkertaisesti EU:n keskiarvoon verrattuna, DNA:n verkossa eniten maailmassa!
Vuonna 2020 Suomi astuu isosti 5G-aikakaudelle. 5G:n välittömät hyödyt ovat yhteysnopeuksien kasvu entisestään, palvelulaadun yleinen parantuminen ja nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuuden parantuminen – erityisesti tämä koskee koteja ja yrityksiä, joissa on käytössä vanhaa xDSL-teknologiaa.
Pelkästään ensi vuonna yksityinen teletoimiala investoinee viestintäverkkoihin Suomessa yli 700 miljoonaa euroa.
Valtaosa tästä kuluu 5G- ja valokuitupohjaisen verkkoinfran rakentamiseen. Tämä on muuten aika valtava summa – yli kaksi kertaa enemmän kuin valtion investoinnit kaikkiin tie-, rata- ja vesiväylähankkeisiin yhteensä (valtion 2020 talousarvio väyläverkon kehittämiseen on 351 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Hyvät, kaikkialle ulottuvat tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen edellytys, jotta saamme ratkottua yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita 2020-luvulla esimerkiksi terveydenhuollon ja ilmastomuutoksen osalta:
- Terveydenhuollossa tullaan yhä laajemmin hyödyntämään etäpalveluja ja reaaliaikaista seurantaa, ja teknologian avulla vapautetaan resursseja muusta työstä arvokkaaseen potilastyöhön.
- Liikenteen päästöt pienenevät nopeasti, kun vähennämme turhan autoilun ja lentomatkustamisen määrää. Tämän osalta keskeisessä roolissa ovat hyvien tietoliikenneyhteyksien mahdollistama etätyö, videoneuvottelut ja IoT:n avulla yhä paremmin optimoidut logistiikkaketjut. Me DNA:lla olemme muutamassa vuodessa onnistuneet vähentämään yhtiön työmatkaliikkumisen päästöjä noin 49 prosenttia. Jaamme oppejamme tästä asiakkaillemme ja myös laajemmin esimerkiksi uusille Telenor-kollegoillemme Thaimaassa ja Bangladeshissa.
- Rakennusten lämmittäminen on Suomessa suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Turhan ja vääräaikaisen lämmittämisen vähentämisellä voimme nopeasti vähentää kymmeniä prosentteja turhasta energiankulutuksesta ja sen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Vaikka teknologiat lämmityksen optimointiin ovat olemassa, niin niiden käyttöönotto taloyhtiöissä on liian vaivalloista ja hidasta. Siksi lanseerasimme syksyllä Wattinen-älylämmityspalvelun taloyhtiöille. Palvelu on saanut erinomaisen vastaanoton. Asettamamme erittäin haasteellinen tavoite parantaa yli 100 000 kotitalouden asumismukavuutta ja samalla säästää yli 25 miljoonan männyn vuosittain sitoma hiilidioksidimäärä vuoteen 2022 mennessä tuntuu täysin mahdolliselta.
Esineiden internet, IoT, laajentuu uusille alueille, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lisääntyvää etäohjausta, etähallintaa, ohjelmointia ja automaatiota. IoT:n avulla esimerkiksi vähittäiskaupan ja valmistavan teollisuuden resurssi- ja energiatehokkuutta sekä kilpailukykyä tullaan parantamaan merkittävästi.
Suomi nousi kärkeen tämän vuoden EU:n DESI-digitalisaatiovertailussa. DESI-indeksi vertailee EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä. Uskon, että meillä on 2020-luvulla erittäin hyvät edellytykset säilyttää kärkipaikkamme ja toimia maailmalla selvästi kokoamme suurempana esimerkkinä, kun ratkomme tulevaisuuden haasteita.
Oikein hyvää joulua ja kaukokatseista uutta vuotta 2020!
