Ihmisen luontainen luovuus, uteliaisuus ja intohimo muuttavat maailmaa joka päivä. Osan muutoksista huomaamme heti, toisten havainnointiin voi kulua turhankin pitkä aika. Muutokset ovat siitä ovelia, että ne ovat usein yhtä aikaa hitaita ja nopeita, samalla haastavia, mutta joskus myös lahjoja.
Tiedämme jo kokemuksesta, että muutoksia tulee, mutta jokainen meistä reagoi niihin eri tavalla tilanteesta riippuen. Ulkopuolelta tuleva iso disruptiivinen muutos on usein ensiksi uhka tai ainakin se on epävarmuutta lisäävä yllätys, johon yksilön luontainen reaktio on pelko tai silmien sulkeminen: nyt ei kykene, palataan tähän, ehkä.
Jopa myönteinen ja helposti hallittava muutos, joka lupaa upeita mahdollisuuksia voi tyssätä pelkoon. Mieleen nousevat painostavat kysymykset. Jotain ehkä pitäisi tehdä, mutta mitä? Voiko tässä epäonnistua?
Pelko on terve ensireaktio muutokseen ja sitä tarvitaan - hetkeksi
Syytä muistuttaa, että pelon tehtävä on hetkeksi pysäyttää arjen tuttu ja turvallinen puurtaminen. Tätä kaikkia aisteja herkistävää ja toimintaan kutsuvaa reaktiota tarvittaisiin enemmän.
Esimerkiksi Digibarometri 2018 -tutkimuksessa Suomi sijoittui kolmanneksi 22 maan joukossa digitaalisuuden hyödyntämisessä. Mutta samaan aikaan tutkimuksen johtopäätös oli, että Suomi on tasaisen hyvä digipuurtaja ja se ei enää tulevaisuudessa riitä. Viesti on aika selvä. Meidän on syytä ryhtyä merkittävästi tavoitteellisemmaksi, jotta digitaalisesta kehityksestä otetaan kaikki mahdollisuudet irti.
Pieni pysäyttävä pelko tarjoaa oivallisen hetken arvioida tilanne ja esittää itselle raa’an rehellisiä kysymyksiä. Ymmärränkö? Haluanko? Osaanko? Pystynkö? Vaatiiko tämä pois oppimista vanhasta ja ihan uusien taitojen hankkimista? Mitä tämä edellyttää minulta nyt?
Vaikka takana on valtavasti kokemusta, tietoa ja työuran tuomaa asemaa, jokainen muutos tai muutosprosessi haastaa omat tiedot ja taidot. Siksi uusiutuminen ja uuden oppiminen on välttämätöntä.
Muutos ja kokeilu ovat hallittavissa olevia asioita
Olen ketterän kehityksen ja kokeilukulttuurin vankkumaton kannattaja. Haluan olla aktiivisesti rakentamassa muutosten avaamiin mahdollisuuksiin rohkeasti tarttuvaa kokeilukulttuuria, jonka vaikutukset näkyvät sekä oman toiminnan ja palvelujen kehittymisenä että parempana asiakaskokemuksena.
Jotta muutoksen pystyy näkemään mahdollisuutena itseensä luottaen, pitää olla perusvalmius liikkua erilaisiin suuntiin. Ketteryydestä vaihtaa suuntaa ja pysähtyä oikeassa rytmissä on tullut välttämätön työelämä- ja kansalaistaito aivan kaikille meistä.
Samaan hengenvetoon muistutan, etteivät kokeilut ja ketteryys tarkoita avointa valtakirjaa sählätä uusia juttuja ilman suunnitelmaa, aikatauluja, määriteltyä toimintatapaa tai maalia.
Johtajan tärkeimpänä tehtävänä on ylläpitää omaa uteliaisuutta, ketteryyttä ja muutoshalua, jotta hän osaa johtaa myös oman organisaationsa muutoshalua, viitoittaa tietä määränpäähän ja muistuttaa maalin paikasta.
Kaikkein ketterimmät ovat niitä, jotka luovat mahdollisuuksia myös muille – avaavat tietä uuteen, inspiroivat, rohkaisevat, yhdistävät, näyttävät tietä, osoittavat maalin. Kaikkein ketterimmät johtavat.
Kuuntele DNA:n uusinta Mitä pitää tietää -podcastia.
