Etätyö on ollut vakiintuneena käytäntönä monissa yrityksissä pitkään, mutta äkisti eskaloitunut koronatilanne muutti tutun hybridityön sääntöjä kertaheitolla. Nyt myös etätyön edelläkävijöidenkin on kyettävä ottamaan kuluneesta vuodesta opikseen, sillä työelämämme ei enää palaa ennalleen.
Tulevaisuudessa yhä suurempi osa asiantuntijoista tekee työnsä osin tai täysin etänä. Parhaimmillaan hybridityö kasvattaa hyvinvointia, mutta sitä tukevien työtapojen ja kulttuurin on syytä olla kunnossa. Lisääntyneeseen etätyöhön liittyy myös riskejä.
Etätyön suunnittelua ja suorittamista ei voi jättää yksin työntekijän harteille.
“Jos etätyö on sitä, että istutaan Teams-palavereissa tunnista ja päivästä toiseen ilman taukoja, ei ole ihmekään, että hyvinvointi alkaa heikentyä. Me olemme rakentaneet joustavia työtapoja jo kymmenen vuotta, mutta paljon uutta opittavaa tuli koronapandemian myötä meillekin eteen”, kertoo DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen.
Vaikka etätyö tapahtuukin työkavereista ja esimiehistä irrallaan, ei sen suunnittelua ja suorittamista voi jättää yksin työntekijän harteille. Toimiva tapa työskennellä vaatii yhteispeliä ja panostusta myös työnantajalta.
Hyvin toteutettuna joustava työ parantaa elämänlaatua
Joustava työ, kuten etätyö ja erilaiset hybridimallit, tuo arkeen liikkumavaraa, joka aiemmin ei ehkä ollut mahdollista. Kun työpaikasta ja kenties työn tekemisen aikaraameistakin päästään vapaiksi, on mahdollista sovittaa arkea saumattomammin yhteen omien ja perheen menojen mukaan. Itsestään joustavan työn edut eivät kuitenkaan synny.
"Loppupeleissä puhutaan aika perusasioista. Yritys luo kehykset toiminnalle, mutta jokaisella tiimillä tulisi olla vapaus suunnitella omaa yhteistyötään juuri heille sopivaksi. On aika yksilöllistä, että kuinka usein kokouksia kaivataan, ja toki niissäkin täytyy sitten eri tavalla osata varmistaa, että myös hiljaiset pääsevät ääneen”, Rissanen sanoo.
Poikkeusoloissa esihenkilöiden rooli sparraajana korostuu. Ei holhota, mutta tuetaan yksilöä eteenpäin.
Kokouskäytäntöjen uudelleenmuotoilu voi auttaa pelastamaan asiantuntijan videopuhelukiipelistä, sillä kokousten ei ole mikään pakko kestää tuntia tai puolikastakaan. Jo muutaman minuutin nipistäminen auttaa varmistamaan, ettei työ ole pelkkää puhelusta toiseen siirtymistä, ja että tauot tulee pidettyä ajallaan.
“Näistäkin asioista on ihan hyvä työnantajan välillä muistutella. Etätyö edellyttää vahvaa itseohjautuvuutta, mutta kaikki eivät tietenkään ole sellaisia luonnostaan. Varsinkin näin poikkeusoloissa esihenkilöiden rooli alaistensa sparraajana ja valmentajana korostuu. Ei lähdetä holhoamaan, mutta tuetaan yksilöä eteenpäin”, Marko Rissanen jatkaa.
Etätyö ei ole kaikille helppoa. Vaikeistakin asioista on kuitenkin tärkeä puhua, ja siksi avoin vuorovaikutus on äärimmäisen oleellista.
Työntekijältä Rissanen toivoo avointa vuorovaikutusta, sillä tilanne haastaa meitä kaikkia eri tavalla. Kun vaikeistakin asioista voi puhua suoraan esihenkilölle tai henkilöstöhallinnolle, voidaan työn joustavuutta rakentaa juuri omiin yksilöllisiin tarpeisiin istuvaksi.
“Täytyy muistaa, ettei etätyö ole kaikille helppoa ja esimerkiksi satunnainen toimiston hyödyntäminen voi olla monelle tarpeen, jotta työt saa keskittyneesti tehtyä. Työnantajalla voi olla myös rooli yksityiselämän puolella. Esimerkiksi meillä on henkilöstölle tarjolla aika laajat hyvinvointia tukevat palvelut, joihin sisältyy muun muassa parisuhdeterapiaa”, Rissanen muistuttaa.
Nyt luodaan pohjaa työn tulevaisuudelle
Toimivien ja hyvinvointia edistävien etätyökäytäntöjen luominen kannattaa, sillä tulevaisuudessa teemme työtämme yhä enemmän jostain muualta kuin konttorilta käsin. Tämä tuo muutoksia myös toimitiloihin.
“On itsestään selvää, että etätyö lisääntyy entisestään ja se vaikuttaa väistämättä toimistotilan käyttöön ja tilan tarpeeseen. DNA:n osalta neliöt saattavat säilyä entisellään, mutta työtiloja suunnitellaan enemmän tukemaan yhteisöllistä työskentelyä, jossa osa on läsnä virtuaalisesti,” Marko Rissanen sanoo.
Jostain syystä osa yrityksistä ei halua ymmärtää etä- ja hybridityön tuomia mahdollisuuksia ja vaikutuksia henkilöstön tyytyväisyyteen.
Viestinnän rooli kasvaa, sillä tiedon on kuljettava etäisiinkin kolkkiin yhtä lailla kuin toimistolle. Myös työvälineillä ja kanavilla on paikkansa kaksisuuntaisen viestinnän tukemisessa, jolloin niitä on suunniteltava eri tavalla kuin kenties aiemmin.
“Huolenani on, ettei osa yrityksistä halua ymmärtää etä- ja hybridityön mahdollisuuksia ja vaikutuksia henkilöstön tyytyväisyyteen. Siellä ehkä odotetaan, että tilanteen normalisoiduttua voidaan palata vanhaan aikaan ja vanhoihin menetelmiin,” Rissanen pohtii.
Etätyö lisää tutkitusti tehokkuutta ja tyytyväisyyttä omaan työhön. Joustavan työn mahdollistaminen saattaakin jatkossa olla kilpailuvaltti, joten viimeistään nyt hyvien menetelmien kehittämiseen kannattaa laittaa paukkuja.
Hybridipalaverit ovat oiva osa joustavaa työntekoa, mutta ne on myös helppo sabotoida huolimattomalla toiminnalla. Lue viisi vinkkiä siihen, kuinka järjestät kaikkia osallistujia parhaiten palvelevan hybridikokouksen!
