Johtamisen uusi normaali: 5 oivallusta, jotka olisi pitänyt toteuttaa jo aiemmin

Viime kuukausina on nähty, että vanhakin koira digitalisoi, kun on pakko. Tosiasiassa me kaikki tiesimme oikein hyvin, että monet nyt tehdyistä asioista olisi kannattanut tehdä jo paljon aikaisemmin.

Onnistuimme supernopeassa digi- ja etätyösiirtymässä näinkin hyvin siksi, että olimme perillä asioista ja tiesimme miten pitää toimia. Emme siksi, että olisimme toimineet oikein ja viisaasti jo alun perin.

Koronakriisi osoitti, kuinka vaarallista on antaa asioiden olla, vaikka tietää, että paremminkin voisi tehdä.

Olimme kyllä tunnollisesti lukeneet ne pakolliset uuden työn bisnesraamatut, joissa maalataan digitaalista tulevaisuutta monesta eri kulmasta. Olimme kuunnelleet lenkillä ja työmatkalla podcasteja Piilaakson edelläkävijöistä. Olimme perillä sekä nuorison viestintäkulttuurista että internetin ihmeellisistä mahdollisuuksista.

Samaan aikaan taisimme olla vähän sokaistuneita historiallisesta menestyksestämme: uudet ja fiksuiksi tiedetyt asiat eivät vain nousseet prioriteeteiksi. Nyt nousivat, ja se kannatti. Itse olen oivaltanut muun muassa nämä asiat:

1. Nimikirjoitukseen ei tarvita kynää ja paperia

Olen jo vuosia kummastellut, miksi nimikirjoituksia vielä tehdään kynällä paperille. Etenkin loma-aikoina prokuristien etsimiseen kuluu aivan turhaa aikaa ja vaivaa. Miksi ihmeessä asialle ei ole jo aikaisemmin tehty jotain, vaikka toimivia ratkaisuja on yllin kyllin?

Mobiilitunnisteet, digitaaliset allekirjoitukset ja turhien hyväksyntärutiinien poistaminen olisi tietenkin pitänyt hoitaa kuntoon jo iät ajat sitten. No nyt ne ovat kunnossa meilläkin – ja vähän hävettää, että vasta nyt. Osaaminen ja työkaluthan löytyivät peräti omasta takaa: asiakkaillemmehan olimme tietenkin tehneet näitä ratkaisuja menestyksellä jo vuosia.

2. 20 minuuttia on uusi puoli tuntia

Kasvotusten pidettävä palaveri alkaa usein 5-10 minuuttia myöhässä, ja seuraavaa palaveria kohti sännätään kahviautomaatin kautta 5 minuuttia ennen päättymisaikaa. Tänä Teams-aikana kuitenkin onnistumme hyvin pitämään jopa kolme tai neljäkin laadukasta kohtaamista tunnissa.

Useimmat kunnolla valmistellut asiat saa hyvin etenemään 20 minuutin palaverin aikana. Jos ei saa, tilanne yleensä vain pahenee seuraavien 10 minuutin aikana.

Palaverien lyhentäminen on vanha ja hyvä neuvo, josta tuli nyt viimeinkin käytäntö. Samalla korostuu, kuinka tärkeää palavereihin on valmistautua hyvin. Ja taas vähän hävettää. Miten paljon olemmekaan aikaisemmin tuhlanneet toistemme arvokasta aikaa huonolla valmistautumisella ja liian pitkillä aikavarauksilla?

3. Kahviautomaatilla on kivaa, mutta vain vähän oikeasti hyviä ideoita

Moni meistä on kohdannut pelkoja siitä, että innovatiivisuus kuolee, kun satunnaiset kohtaamiset työpaikalla vähenevät. Väitettä perustellaan sillä, että kahviautomaatilla kehtaa jakaa huonojakin ideoita, mutta kynnys on korkeampi kirjoittaa idea mailiin tai kertoa se Teamsissa.

Väitän, että pelko on perätön: innovatiivisuus ei todellakaan kuollut. Sen sijaan ideat kohdistuvat nyt suoremmin omaan työntekoon ja arjen prosessien parantamiseen.

Jos kesäloman korvalla jäikin väliin joku satunnainen sparraus mökin aurinkopaneelien asennusvinkeistä, niin tulipahan pakon edessä soitettua sille kaverille, joka ihan oikeasti tietää asiasta.

4. Kielitaidon merkitys korostuu verkkopalavereissa

Etäpalaverissa kielitaito on vielä tärkeämpää kuin fyysisessä tapaamisessa, kun epäselvää ilmaisua on hankalampaa paikata ilmeillä ja eleillä. Meillä DNA:lla kansainvälisen yhteistyön määrä on kasvanut huimasti, kun olemme tuoneet Suomenkin markkinoille pohjoismaisen Nordic Connect -kotiverkon, vahvat globaalit roaming-sopimukset sekä monta muuta Telenor-omistuksen myötä vahvistunutta tarjontaa.

Yhteinen tekeminen onnistuu parhaiten silloin, kun osallistujat ovat kielitaidon osalta mahdollisimman samalla viivalla. Meille tämä on tarkoittanut käytännössä esimerkiksi sen oivaltamista, että suomalaisen ei kannata taipua kokoustamaan norjalaisten ja tanskalaisten kanssa ruotsiksi, vaikka ruotsin kieli olisi hyvinkin hallussa. Heidän pyhä lupauksensa puhua ruotsia ei nimittäin usein kestä päivänvaloa.

5. Vähän lisää unta tuo valtavasti lisää virtaa

Henkilökohtaisin havaintoni koronakriisin ajalta on pidempien unien valtava vaikutus. Päivittäisten työmatkojen poistumisen ja ulkomaanmatkojen poisjäännin myötä olen saanut nukkua keskimäärin 20 minuuttia pidemmät unet. On ihmeellistä, miten paljon tämä pieni lisä on vaikuttanut.

Pidempien unien myötä vointini on aivan loistava, ja olen jaksanut myös kuntoilla selvästi enemmän. Vaikka kaikki muu palaisi ennalleen, vähintään tämän haluan mukaani siihen tulevaan uuteen normaaliin.

Kaikissa kriiseissä on jotakin hyvää. Meillä DNA:lla moni asia tehostui koronakriisin myötä, ja moneen tärkeään asiaan on nyt aikaa selvästi aiempaa enemmän.

En ole ollenkaan varma, että palaamisesta takaisin normaaliin kannattaa edes puhua. Ikuisena optimistina näen, että koronakriisin karmeus opetti ja pakotti monta sellaista asiaa, jota meidän olisi pitänyt osaamisemme puolesta tehdä jo aikoja sitten. Näitä oppeja ei kannata unohtaa: uusi normaali voi olla monilta osin paljon entistä ehompi.

 

Kriisin kohdatessa avainasemassa on resilienssi eli muutoskyvykkyys: kuinka valmis organisaatio on tekemään tarvittavia muutoksia nopeasti. Lue lisää siitä, miten muutoskykyä vahvistetaan!

Avainsanat:

Muuttuva työ Johtaminen
 

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.