Esineiden internetissä törmätään usein kahteen perustavanlaatuiseen ongelmaan. Uudenlainen IoT-hallinta korjaa niistä molemmat, ja voi tuoda kaupanpäällisiksi erittäin merkittäviä säästöjä.
Kymmeniä tuhansia näyttöjä operoivalla yrityksellä oli ratkaistavana hankala haaste. ZetaDisplay on toimittanut esimerkiksi tiedottamiseen ja mainontaan käytettäviä näyttöjä liikkeisiin, kauppakeskuksiin ja yrityksiin. Satoihin näistä näytöistä toimitetaan sisältö matkapuhelinverkon kautta.
Mobiililiittymissä törmättiin kuitenkin ongelmaan. Yleensä näyttöihin riittää muutamia euroja kuussa maksava dataliittymä. Mutta välillä näyttöön pitää lähettää esimerkiksi poikkeuksellisen suuria videotiedostoja. Silloin ylimääräiset datamaksut voivat nousta satoihin euroihin. Jos näyttöihin toisaalta hankittaisiin järeämmät liittymät, jouduttaisiin maksamaan melkoisia rahasummia dataliikenteestä, jota ei käytetä.
Tämä on ollut suoranainen este mobiiliyhteyksien käytölle, kertoi ZetaDisplayn toimitusjohtaja Jens Helin esityksessään DNA:n IoT-tilaisuudessa maaliskuussa. Nyt ongelmaan on viimein löytynyt toimiva ratkaisu – uudenlainen IoT-hallintajärjestelmä, joka säätää liittymien tyyppiä automaattisesti.
Idea on yksinkertainen. Kuukauden alussa näyttöjen dataliittymät aloittavat toimintansa edullisimmalla liittymätyypillä. Jos dataraja tulee vastaan, liittymä nostetaan automaattisesti seuraavaan kapasiteettiluokkaan. Tämä tehdään niin monta kertaa kuin on tarve.
Kuukauden päättyessä kaikki liittymät palautuvat taas edullisimpaan liittymätyyppiin – eli liittymien datakustannus on aina halvin mahdollinen. Helin kertoi, että ZetaDisplay voi nyt alkaa levittää mobiiliyhteyksiä nykyistä paljon useampiin näyttöihin.
Jopa 70–90 prosentin säästöjä
ZetaDisplay käyttää maailmanlaajuista Cisco Jasper Control Center -alustaa, jolla hallitaan jo yli 75 miljoonaa IoT-laitetta. Suomeen järjestelmä tuli huhtikuussa osana DNA:n Connectivity IoT -palvelua.
Datakustannusten vähentäminen on yksi alustan suurimpia etuja, kertoo Ciscon Daan de Wijs, joka työskentelee teleoperaattoreiden kanssa Jasper-yhteistyöhankkeissa.
IoT-laitteet voivat käyttää paljon dataa pelkästään siksi, että jokin ohjelmistopäivitys ei ole mennyt kerralla läpi, hän muistuttaa.
Jotkin alustan käyttäjät ovat saavuttaneet jopa 70–90 prosentin säästöjä IoT-laitteiden yhteyskuluissa.
De Wijs kertoo, että hallinta mahdollistaa myös uudenlaisten palvelujen rakentamisen. Jos IoT-mobiililiittymä esimerkiksi siirtyy toiseen maahan, asiakkaalle voidaan tarjota automaattisesti tuohon maahan liittyviä palveluita.
Huoltokäyntien poistuminen tuo isoja säästöjä
IoT-ratkaisuihin liittyy myös toinen merkittävä haaste. Jos IoT-laitteeseen tulee vika, voi olla vaikea tietää, onko syy nettiyhteydessä, asetuksissa, itse laitteessa vai jossain muualla. Perinteisesti paikalle on pitänyt lähettää asentaja, mistä syntyy yleensä kolminumeroinen hintalappu. Tai koko laite on jouduttu lähettämään tukeen tarkastettavaksi.
IoT-hallinta pitkälti poistaa tämän ongelman. Etäyhteydellä voidaan nähdä suurin osa niistä asioista, jotka asentaja saisi selville paikan päällä. Vian syy selviää usein heti, ja ongelma voidaan monesti myös ratkaista etäyhteyden avulla. Tämä voi tuoda tuntuvia säästöjä ja nostaa lisäksi IoT-ratkaisujen laatua.
Tietoturva on kolmas IoT-hallinnan alue, jota asiakkaat pitävät erityisen tärkeänä, kertoo De Wijs. "Hallinnassa voi esimerkiksi määritellä, että vain tietyt laitteet voivat käyttää tiettyjä SIM-kortteja. Jos kortti varastetaan, muut eivät voi käyttää sitä."
IoT-laitemäärät ovat ennusteiden mukaan kovassa kasvussa. De Wijs kertoo, että kun laitemäärä kasvaa satoihin tai tuhansiin, kunnollinen hallinta on yleensä välttämätöntä IoT-järjestelmän tehokkaalle operoinnille. Lisäksi hallintajärjestelmän tuottamat tiedot auttavat kehittämään IoT-palveluita paremmiksi.
Lue myös Ciscon Kalle Wårdin haastattelu IoT:n tilasta Pohjoismaissa tai tutustu DNA Connectivity IoT -palveluun.
