Suomi ja Skandinavia ovat esineiden internetin tärkeimpiä kehityskeskuksia koko maailmassa, kertoo Ciscon Kalle Wård. Pohjoismaissa kehitetään fiksuja IoT-ratkaisuja erityisesti kolmella alueella.
"Pohjoismaat on digitalisaation ja IoT-tekniikan kehityksen keskus. Täällä on aivan ihmeellinen IoT-markkina, sanoo Ciscon Kalle Wård.
Hän seuraa kehitystä aitiopaikalta. Wård oli yksi IoT-hallintaa kehittävän Jasper-yhtiön perustajista. Yhtiö myytiin pari vuotta sitten verkkotekniikkajätti Ciscolle, ja nyt Wård johtaa Cisco IoT:tä EMEAR-alueella. Cisco Jasper-alustalla hallitaan tällä hetkellä yli 75 miljoonaa IoT-laitetta ympäri maailman.
Pohjoismaiden tilanne on Wårdin mukaan aivan poikkeuksellinen.
"Täällä on yli 15 miljoonaa aktiivista SIM-korttia IoT-laitteissa. Seuraavan neljän vuoden aikana tähän odotetaan 147 prosentin kasvua", hän kertoo. Pohjoismaissa saattaa siis pian olla lähes 40 miljoonaa mobiiliverkkoon kytkettyä IoT-laitetta.
Tilanteeseen on Wårdin mukaan useita syitä. Pohjoismaat ovat teknisesti edistyneitä, ja alueella on Nokian ja Ericssonin ansiosta paljon telealan osaamista.
Pohjoismaissa on myös paljon yrityksiä, jotka kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Menestystä ja kilpailuetua haetaan uusista innovaatioista, ja älykkäät IoT-ratkaisut ovat siihen tärkeä keino. Wårdin mukaan IoT-ratkaisut keskittyvät Pohjoismaissa erityisesti kolmelle alueelle.
Uudenlaisia verkotettuja tuotteita
Esineiden internetin merkittävin painopiste Pohjolassa on älykkäissä teollisuuden ja teollisuustuotteiden ratkaisuissa.
Wårdin mukaan suomalainen Kone on yksi edelläkävijöistä. Yhtiön kaikki uudet hissit on varustettu SIM-korteilla, joiden kautta välitetään tietoa hissien kunnosta ja käytöstä. Kone hyödyntää IoT-tekniikkaa esimerkiksi ennakoivassa huollossa, ja sillä parannetaan myös turvallisuutta. Hätätilanteessa hissistä saa yhteyden valvomoon napin painalluksella.
Samantyyppisiä IoT-ratkaisuja on otettu käyttöön lukuisissa pohjoismaisissa yrityksissä, kertoo Wård. Esimerkiksi ABB verkottaa yhtiön valmistamat teollisuusrobotit. Yksi hyödyistä on tuotekehityksen vauhdittuminen. Roboteilta saadun datan avulla pyritään ymmärtämään paremmin niiden käyttöä ja toimintaa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää nopeasti uusien robottien valmistuksessa.
"IoT-ratkaisujen suurimpia hyötyjä on mahdollisuus siirtyä tuotemyynnistä enemmän palvelumyyntiin. Se luo yrityksille uudenlaisia tulolähteitä", sanoo Wård. IoT-tekniikalla voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttöön perustuvia laskutusmalleja.
Kaupungeista tulee älykkäämpiä
Toinen IoT-ratkaisujen ydinalue on älykkäät kaupungit. Wård kertoo, että Pohjoismaissa on otettu käyttöön esimerkiksi fiksuja valaistusjärjestelmiä, joissa valotehoa säädetään ympäristön olosuhteiden mukaan.
Monissa kaupungeissa IoT-ratkaisuja hyödynnetään myös liikenteen ohjauksessa ja joukkoliikenteessä. Matkustajat voivat esimerkiksi nähdä reaaliajassa, milloin bussi tai raitiovaunu tulee pysäkille. Tällaisten järjestelmien tavoitteena on tehostaa toimintaa ja samalla parantaa palvelua.
Wårdin mukaan kolmas IoT:n kärkialue on autoteollisuus. Tällä alueella vetureita ovat Volvo ja Scania Ruotsissa. Esimerkiksi Volvo asentaa mobiiliverkkoyhteydet kaikkiin uusiin autoihin. Viihde- ja navigointijärjestelmien lisäksi niitä käytetään mm. turvallisuuden parantamiseen. Jos auto joutuu onnettomuuteen, sen sisältä saa puheyhteyden Volvon hätäkeskukseen. Hätäkeskus voi tarvittaessa myös paikantaa auton ja hälyttää apua itsenäisesti.
IoT-tekniikan käyttö kasvaa kovaa vauhtia ympäri maailman, ja samalla kasvaa tarve IoT-laitteiden tehokkaalle hallinnalle. Wård kertoo, että Ciscon Jasper Control Center -alustaan kytketään noin kaksi miljoonaa uutta IoT-laitetta joka kuukausi. Jasper-alusta tuli huhtikuussa saataville myös Suomeen osana DNA:n Connectivity IoT -palvelua.
Tutustu DNA:n Connctivity IoT-palveluun.
