Esineiden internetin mahdollisuudet ovat suomalaisissa firmoissa siirtymässä kovaa vauhtia sanoista tekoihin. Se on hienoa, tosin toimiva käytäntö vielä hakee muotoaan.
Usein IoT:n ympärille yrityksessä perustetaan muusta organisaatiosta erillinen center of excellence tai testilaboratorio. Erillisyys johtaa helposti siihen, että kehitystoiminta ei saa muun organisaation tukea ja toisaalta muu organisaatio ei saa kipinää ja tekemisen meininkiä startup-hengestä.
Kun kehitystoiminnan kannalta valmis konsepti aikanaan viedään liiketoimintajohdolle esiteltäväksi, nousevat ensimmäisen kerran esiin kaupalliset kysymykset, kuten: miten tämä hinnoitellaan?
Jos liiketoimintajohto ei osallistu, riskinä on, että keskitytään tekemään prototyyppiä, joka ei kohtaa yrityksen kyvykkyyksiä ja vahvuuksia.
Asioiden internetiin päteekin vanha sanonta ”something new something old”. Paljon on uutta, mutta hippunen on myös ihan vanhaa perusliiketoiminnan lainalaisuutta.
Jotta asioiden internetistä saadaan kasvua, olennaista on hypen ja hehkutuksen keskellä muistaa alusta lähtien muutama perusjuttu:
- Ota kehityshankkeisiin mukaan liiketoimintajohto, joka sitouttaa koko organisaation. Kehitystä ei voi tehdä erillään liiketoiminallisista tavoitteista. Lisäksi IoT:n avulla lähdetään usein ratkaisemaan jotain käytännön ongelmaa, jolloin idea voi periaatteessa tulla keneltä vain. Osallistavat ja innovatiiviset organisaatiot ovat tulevaisuuden menestyjiä, joten ideointiin on hyvä saada palautetta laajalti.
- Varmista konseptin skaalautuvuus. Liiketoiminnallisten tavoitteiden lisäksi on tärkeää, että kehitystoiminnassa huomioidaan muun organisaation suorituskyky ja osaaminen. Muuten riskinä on, että tuote prosesseineen ei istu organisaatioon aiheuttaen ”not invented here”-vastareaktion.
- Mieti arvolupaus asiakkaalle. Mitä tuotteistuksella haetaan? Mikä on se asiakaskokemus, joka kantaa? Perusasioiden miettiminen, kuten kenen on tarkoitus ostaa ja miksi, auttaa haarukoimaan hanketta realistisiin mittoihin.
- Laadi go-to-market-strategia hahmottamaan muun muassa sitä, mihin markkinoiden mahdollisuuteen konsepti vastaa ja mitkä ovat erottautumistekijät suhteessa jo olemassa olevaan tarjontaan. Jos tuotteistuksen annetaan karata kovin pitkälle ilman tätä pohdintaa, voi olla, että haluttu VAU-efekti lanseerauksessa jää kokematta.
- Hahmottele hinnoittelumalli. Yksityiskohtaiseen hinnoitteluun voi toki perehtyä myöhemmin, mutta jo alussa on hyvä ymmärtää, rakennetaanko tuotteistus esimerkiksi kuukausihinnan vai käyttömaksun mukaan. IoT-ympäristössä tämä on erityisen tärkeää, sillä asiakkaille on tarjottava ratkaisua, jonka osia haetaan kumppaniverkosta. On olennaista jo kumppaniverkostoa rakentaessa valita kumppanit, joiden kanssa kuluja voidaan hallita linjassa valitun hinnoittelumallin kanssa.
Esineiden internetiin pätee sanonta, että on isompi riski asettaa tavoite liian matalalle ja saavuttaa se kuin liian korkealle ja olla saavuttamatta. Kun listatut asiat pitää mielessä heti alusta, on paljon varmempi olo keskittyä miettimään teknisiä yksityiskohtia ja speksaamaan antureita.
Lue myös Miksi IoT ei ole vielä kunnolla lyönyt läpi– ja miksi NB-IoT muuttaa kaiken? >
