Tekoälyn liiketoiminnalliset hyödyt ovat ilmeiset. Se seuloo suurista datamassoista tehokkaasti ja reaaliajassa yritykselle olennaisia trendejä, asiakaskäyttäytymisiä ja mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Miksi sitten merkittävä osa tekoälyhankkeista ei koskaan päädy tuottamaan kasvua?
Itse uskon sen johtuvan meistä itsestämme, ihan tavallisista ihmisistä. Tekoäly ei skaalaudu ilman ihmistä, ja juuri siinä on monien organisaatioiden tekoälystrategian haaste. Pääsääntöisesti yritysten hallitukset ja johtoryhmät näkevät tekoälyssä merkittävän potentiaalin, ja uskovat sen aidosti voivan parantaa operatiivista tehokkuutta, kilpailukykyä tai asiakaskokemusta. Lisäksi monesta yrityksestä löytyy yksittäisiä innostuneita asiantuntijoita ja kehittäjiä, jotka kokeilevat rohkeasti uusia työkaluja ja löytävät niistä konkreettisia hyötyjä työhönsä ja arkeensa.
Haaste syntyy näiden ryhmien väliin jäävästä hiljaisesta enemmistöstä – keskijohdosta, asiantuntijoista ja operatiivisista tiimeistä, joiden arkeen tekoälyn pitäisi juurtua. Ilman heidän sitoutumistaan tekoälyhankkeet jäävät helposti kokeiluiksi tai irrallisiksi projekteiksi, jotka eivät skaalaudu koko organisaation tasolle. Arki jatkuu kuten ennenkin.
Kuinka yksittäisistä piloteista siirrytään hallittuun kehittämiseen, jossa parhaat käytännöt tunnistetaan ja levitetään koko organisaatioon?
Miten tekoäly tehdään relevantiksi ihan kaikille, ei vain innostuneille yksilöille tai strategiselle johdolle?
- Konkretia. Tekoälyn ei pitäisi näyttäytyä abstraktina tulevaisuuden teknologiana, vaan joukkona käytännön työkaluja, jotka helpottavat työntekoa. Esimerkiksi asiakaspalveluratkaisuissa tämä näkyy hyvin: tekoäly on parhaimmillaan osa päivittäisiä prosesseja, jotka auttavat asiakaspalvelijoita onnistumaan työssään paremmin. Asiantuntijan työaikaa vapautuu entistä vaativampaan työhön, vasteajat lyhenevät ja palvelun laatu yhdenmukaistuu. Kun hyödyt näkyvät arjessa, myös käyttö laajenee luonnollisesti.
- Kansantajuistaminen. Organisaatioissa tarvitaan systemaattista läpinäkyvyyttä ja esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan soveltaa eri rooleissa. Tämä tarkoittaa roolikohtaisia lähestymistapoja: myynnille, asiakaspalvelulle, kehitykselle ja johdolle löytyy jo nyt hyviä näkökulmia ja käyttötapauksia.
- Kulttuuri. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii kokeilukulttuuria, jossa epäonnistumiset sallitaan ja oppiminen on jatkuvaa. Keskijohdolla on tässä ratkaiseva rooli: heidän tehtävänsä on viedä strategia käytäntöön ja varmistaa, että tiimeillä on aikaa, tukea ja motivaatiota ottaa uusia työkaluja käyttöön.
Lisäksi olisi hyvä luoda selkeä malli siitä, miten tekoälyhankkeita johdetaan ja skaalataan, eli kuinka yksittäisistä piloteista siirrytään hallittuun kehittämiseen, jossa parhaat käytännöt tunnistetaan ja levitetään koko organisaatioon.
Tekoäly tulee olemaan keskeinen osa yritysten toimintaa tulevaisuudessa, ellei se ole sitä jo nyt. Se ei ole vain teknologinen kehitysaskel, vaan strateginen mahdollistaja, joka vaikuttaa koko liiketoimintaan. Yritykset, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä tehokkaasti, voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua.
Tekoäly ei ole enää mikään pienen porukan projekti. Yritysten tulisi rakentaa strategiansa siten, että tekoäly tukee sekä kasvua että turvallisuutta. Tämä edellyttää jatkuvaa oppimista, yhteistyötä ja investointeja oikeisiin ratkaisuihin.
Kollegani Kaapro Kanto ruoti hiljattain kirjoituksessaan, millaisia tekoälyyn perustuvia kasvun mahdollisuuksia tuleva 6G-verkko tarjoaa eri toimialoille. Olemme Kaapron kanssa myös Teknologiateollisuuden Teknopäivillä 19.5. puhumassa siitä, miten tekoäly ja tietoturva yhdessä muuttavat asiakaskokemusta, kyberturvaa ja yritysten kasvumahdollisuuksia. Toivottavasti nähdään siellä!
