Terveydenhuollossa tietoliikenneverkot muodostavat perustan monille kriittisille toiminnoille, joista osa liittyy suoraan potilasturvallisuuteen. Kun tieto liikkuu reaaliaikaisesti järjestelmien, laitteiden ja ammattilaisten välillä, hoitopäätökset voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja hoitoketjut pysyvät sujuvina. Jos yhteydet katkeavat, vaikutukset näkyvät nopeasti.
Terveydenhuollossa digitalisaatio näkyy monin eri tavoin. Etävastaanotot ja videoyhteydet ovat jo arkipäivää, ja mobiilikirjaaminen mahdollistaa potilastietojen kirjaamisen suoraan hoitotilanteessa mukana kulkevilla päätelaitteilla.
”Verkkoyhteyksien osalta ne toiminnot ovat kriittisimpiä, joissa potilasturvallisuus ja hoidon jatkuvuus ovat suoraan riippuvaisia reaaliaikaisesta tiedonsiirrosta”, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen infra- ja loppukäyttäjäpalveluista vastaava tuotepäällikkö Gert Broder.
Verkkokatko näkyy nopeasti potilastyössä
Sairaalassa tietoliikenneverkko yhdistää suuren määrän järjestelmiä ja laitteita. Potilastietojärjestelmät, kuvantamistutkimusten kuvat ja laboratoriotulokset liikkuvat verkon välityksellä eri yksiköihin.
”Röntgen- ja magneettikuvat siirtyvät diagnostiikkaan digitaalisesti, ja tutkimustulokset kulkevat järjestelmien rajapintojen kautta hoitohenkilöstön käyttöön. Myös potilaan tilaa seuraavat monitorit, leikkaussalien laitteet sekä hälytys- ja viestintäjärjestelmät, kuten hoitajakutsut, ovat usein verkkoon kytkettyjä”, Broder tarkentaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen infra- ja loppukäyttäjäpalveluista vastaava tuotepäällikkö Gert Broder.
Verkko ulottuu myös sairaalan tukipalveluihin ja hallinnollisiin prosesseihin. Lääkkeiden ja välineiden logistiikka, potilaskuljetusten ohjaus, ajanvaraukset ja potilassiirrot perustuvat pitkälti digitaalisiin järjestelmiin. Jos verkkoyhteydet katkeavat, vaikutukset näkyvät nopeasti koko sairaalan arjessa: hoitohenkilöstö ei pääse käsiksi potilastietoihin, diagnostiset prosessit hidastuvat ja osa laitteista voi siirtyä rajoitettuun toimintatilaan.
Toimintavarmuus syntyy teknologian ja prosessien yhdistelmästä
Sairaalaverkkojen toimintavarmuus perustuu useisiin toisiaan täydentäviin kerroksiin. Teknisellä tasolla tärkeä periaate on redundanssi: kriittisiä laitteita, yhteyksiä ja reitityksiä kahdennetaan, jotta yksittäinen vika ei kaada koko järjestelmää. Tarvittaessa liikenne voidaan ohjata automaattisesti vaihtoehtoisille reiteille esimerkiksi laiterikon yhteydessä.
Teknologian rinnalla toimintavarmuus rakentuu myös prosesseista. Verkkojen tilaa seurataan aktiivisesti, ja poikkeamiin pyritään reagoimaan nopeasti – ympärivuorokautisesti.
”Prosessien merkitys korostuu erityisesti monitoimittajaympäristössä, jossa useat toimijat vastaavat infrastruktuurin eri osista. Jokaisen toimijan tulee tietää oma roolinsa ja vastuunsa myös poikkeustilanteessa. Toisaalta monitoimittajaympäristöstä on myös hyötyä, kun riskit voidaan hajauttaa eikä vahvoja toimittajalukkoja synny”, Broder pohtii.
Säännölliset päivitykset, haavoittuvuuksien korjaaminen sekä varajärjestelmien ja palautumis- ja jatkuvuussuunnitelmien testaus kuuluvat arkeen. Terveydenhuollossa vaatimustaso on korkea myös yhteiskunnallisen varautumisen näkökulmasta.
”Huoltovarmuuskeskus edellyttää meiltä tiettyä tasoa. Toimintavarmuuden täytyy olla kunnossa ja varautumista harjoitellaan säännöllisesti, jotta tiedetään, miten erilaisissa häiriötilanteissa toimitaan. Laajoilla hyvinvointialueilla mittakaava lisää haastetta: verkko kattaa usein satoja toimipisteitä pääsairaaloista terveyskeskuksiin ja muihin palvelupisteisiin”, Broder kertoo.
Hyvinvointialueiden verkkoihin kohdistuvat uhat ovat tuttuja monilta muilta toimialoilta, mutta niiden vaikutukset voivat olla suurempia. Tietoturvan keskeinen kehityssuunta on niin sanottu zero trust -malli, jossa verkkoon pääsy perustuu vahvaan tunnistamiseen ja tarkasti rajattuihin käyttöoikeuksiin.
”Kyberhyökkäykset ovat yksi selkeä riskialue. Kiristyshaittaohjelmat, tietomurrot ja palvelunestohyökkäykset ovat asioita, joihin varaudumme jatkuvasti. Teknisiä häiriöitä voivat puolestaan aiheuttaa laiterikot, kaapelointiviat tai sähkönsyötön katkokset. Myös fyysiset riskit, kuten vesivahingot, tulipalot tai rakennustyöt, voivat haitata yhteyksiä”, Broder tietää.
Tulevaisuus rakentuu verkkojen varaan
Tulevaisuudessa terveydenhuollon verkoissa korostuvat älykkyyden lisääntyminen, kasvava laitemäärä ja entistä tiukemmat tietoturvavaatimukset.
”Etämonitorointi tulee yleistymään. Potilaiden tilaa voidaan seurata yhä enemmän kotona erilaisten IoT-laitteiden avulla, mikä tuo hoidon lähemmäs arkea ja vähentää tarvetta fyysisille käynneille. Vaikka tätä tehdään jo nyt, kasvupotentiaali on merkittävä”, Broder pohtii.
Samalla ensihoito kehittyy. Älyambulanssit mahdollistavat entistä sujuvamman reaaliaikaisen tiedonsiirron sairaalan ja kentän välillä, mikä parantaa hoitoketjun toimivuutta jo matkalla hoitopaikkaan.
”Myös tekoälyn rooli kasvaa erityisesti diagnostiikassa, jossa käsitellään suuria datamääriä ja verkolta vaaditaan sekä suurta kapasiteettia että matalia viiveitä. Kun yhä useampi hoitolaite on kytkettynä verkkoon, yksityiset 5G- ja 6G-verkot mahdollistavat entistä matalaviiveisemmän langattoman viestinnän”, Broder listaa tulevaisuuden kehitysaskelia.
Yksi asia on kuitenkin jo nyt selvä: mitä enemmän terveydenhuolto digitalisoituu, sitä kriittisemmäksi verkkojen rooli muuttuu.
”Kun arjessa perusasiat toimivat, niitä ei välttämättä huomaa. Mutta jos verkko ei toimi, sen kyllä huomaa heti”, Broder kiteyttää.
DNA rakentaa ratkaisut resilienssi edellä. Varmennetut yhteydet, vahva tietoturva ja pohjoismainen infrastruktuuri takaavat, että toiminta jatkuu myös häiriötilanteissa. Lue lisää!
