Hyvä ei synny yksittäisistä onnenkantamoisista, vaan pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta tekemisestä. Väitän, että tällaisen tekemisen taustalla on kolme tärkeää kokonaisuutta, joita voisi kutsua vaikka johtamisen kolmeksi T:ksi. Nämä T:t ovat Tiimi, Tarina ja Tekemisen tapa. Kirjoitan kevään aikana ajatuksiani näistä kaikista. Tiimistä kirjoitin hetki sitten, nyt on tarinan vuoro.
Meillä ihmisillä on hieno kyky: Pystymme yhdessä kuvittelemaan tulevaisuuden, jota olemme luomassa. Parhaimmillaan tämä luo ympäristön, jossa ihmiset kehittyvät ja menestyvät. Ei siksi, että heille niin sanotaan, vaan siksi, että he haluavat nähdä yhdessä kuvitellun tulevaisuuden toteutuvan. Jos olet joskus ollut osa porukkaa, joka on ponnistellut yhdessä innostavan tavoitteen eteen ja nähnyt asioiden toteutuvan, uskon tuon olleen elämäsi parasta ja inspiroivinta aikaa. Tavoitteiden tason ei tarvitse olla kilpajuoksua kuuhun, vaan yhteistä innostava tulevaisuutta voi rakentaa arkisissa tilanteissa. Vaikkapa omalla työpaikalla.
Innostava tulevaisuus ei synny vain siirtämällä tietoa ihmiseltä toiselle. Tarvitaan jotain enemmän. Itse uskon, että tämä ”jotain” on tarina. Tarina siirtää informaation lisäksi myös tunteita ja mielikuvia. Hyvä tarina ikään kuin piirtyy kuvina mieleemme. Aivomme on viritetty tarinoille, ja hyvä tarina tallentuukin helposti muistiin. Vaikka työelämässä tarinasta tuleekin helposti mieleen vain yrityksen tarina, eli strategia, niin todellisuudessa jokaisella tiimillä, osastolla tai yksikölläkin on oma tarinansa. Jokaisella on myös henkilökohtainen tarina. Uskon, että parempia tarinoita kertomalla voimme luoda ympäristöjä, joissa voimme kaikki loistaa.
Millainen sitten on hyvä tarina? Kuten hyvälle taideteoksellekaan, ei hyvälle tarinallekaan ole valmista kaavaa. On olemassa kuitenkin näkökulmia, joiden kautta tarinaa voi tarkastella.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
5 teesiä: Millainen on hyvä tarina?
- Tarinan tärkein elementti on innostava tavoite. Harva innostuu vain markkinaosuuksista tai myyntimääristä. Innostavan tulevaisuuden rakentamisen täytyy siis lähteä jostain muualta. Kyse ei ole siitä mitä olemme tekemässä, vaan miksi. Esimerkiksi meillä DNA:lla rakennetaan ja myydään laajakaistaliittymiä, mutta oikeasti tärkeää on tulevaisuus, jota rakennamme. Se näkyy siinä, miten nopeat ja laadukkaat yhteydet muuttavat tapaa tehdä työtä, opiskella ja viihtyä. Nopeista yhteyksistä on tullut yksi yhteiskunnan tärkeimmistä peruspilareista. Merkityksen pitää olla aitoa, sillä päälle liimattujen pilvilinnojen tai hömpän läpi näkee helposti. Hyvä tavoite on myös haastava. Helpot tavoitteet eivät kiinnosta ketään, mutta yhtä lailla mahdoton tehtävä tappaa innostuksen.
- Hyvä tarina kerrotaan selkeästi ja kiertelemättä. Yksi työelämän tarinoiden pahimmista vihollisista on strategiapuhe. Strategiapuheessa normaali puhe muutetaan jotenkin hienommaksi korvaamalla konkreettiset asiat abstrakteilla termeillä ja höystämällä niitä kaikenlaisella turhalla. Tavoite ei ole tavoite vaan strateginen tavoite; tärkeä tekeminen ei ole tärkeää tekemistä vaan must-win-battleja; kaikki kuvataan yksinkertaisesti OKR:llä. Kun ei oikein tiedetä mitä tehdä seuraavaksi, päätetään edetä ketterästi eniten asiakasarvoa tuottavaan suuntaan.
Uskon, että innostavat tarinat tarvitsevat toisenlaista kielenkäyttöä. Vaikka se aluksi saattaa tuntua nololta, niin tarinasta kannattaa riisua strategiapuhe. Riisutun kielen myötä tarinasta tulee ymmärrettävämpi ja samalla kyky korostaa tärkeitä asioita paranee. Kun koko tarina ei vilise ylisanoja, voi niitä käyttää aidosti tärkeiden kohtien korostamiseen.
- Hyvä tarina herättää mielikuvia ja tunteita. Se visualisoituu kuulijan päässä. Hyvä esimerkki on työelämän tarinoissa paljon käytetty termi asiakas. Voimme puhua vain asiakkaasta, tai voimme puhua omakotitalossa asuvasta perheenisästä. Jälkimmäinen herättää mielikuvia, ensimmäinen jää mitäänsanomattomaksi. Vasta kun pystymme näkemään asian mielessämme, alkaa tarina elää.
- Hyvä tarina on jaettu. Hyvän tarinan mittarin onkin se, kuinka se elää myös muiden kuin vetäjän tai johtoryhmän päässä. Jaettu tarina ja sen mahdollistama laaja vallan jakaminen on paras tapa saada asioita tapahtumaan nopeasti. Jos tarina ei ole jaettu, eivät ihmiset osaa tehdä valintoja itse. Yksi parhaista tavoista tehdä tarinasta yhteinen on rakentaa se yhdessä. Kukapa ei haluaisi mieluummin rakentaa itse suunnittelemaansa tulevaisuutta sellaista, joka määrätään johdon kirkkaista saleista.
Tarina on usein helpompi rakentaa pienellä porukalla. Oman tiimin kanssa asiat nähdään usein yhteisellä tavalla ja tähän yhteiseen maisemaan on helppo rakentaa yhteinen tarina. Mutta jos oikeasti haluat saada tarinan lentoon, kannattaa piiriä laajentaa mahdollisimman paljon. Hyvä tarinan mittari onkin se, kuinka laaja porukka kokee sen omakseen.
Kun tarina on kasassa, niin paras tapa sen jakamiseen on sen kertominen. Itse uskon toiston voimaan. Tarinaa pitää kertoa niin monta kertaa, että kertojaa alkaa jo itseään hirvittää. Hyvällä, yksinkertaisella ja tiiviillä tarinalla voi aloittaa tilaisuuden kuin tilaisuuden. Parhaimmillaan toisto en synny siitä, että vetäjä kertoo tarinaa, vaan siitä, että muutkin tiimiläiset alkavat kertoa samaa tarinaa. Toistoon syntyy siis kertojen lisäksi leveyttä. Toisto toimii vain tarinan ollessa riittävän yksinkertainen.
- Hyvä tarina johtaa aina tekemiseen. Työelämä on täynnä tarinoita, jotka elävät vain kalvoilla. Uskon, että onnistumisen ratkaisee kyky viedä tarina PowerPointista oikeaan elämään. Tarina ja tekeminen esiintyvät parhaimmillaan aina yhdessä. Kun kerrot tarinaa, kerro myös mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuulijalla täytyy olla myös motiivi toimia. Tarina antaa tähän tukea. Siksi tarina kannattaa kerrata aina, kun suunnittelette tekemistä.
Vaikka tarinan kuvaa innostavaa tulevaisuutta, niin tekemistä ei voi lähteä rakentamaan siitä, missä haluaisimme olla tai missä kuvittelemme olevamme. Hyvä tarina auttaa ymmärtämään sen, missä todella olemme – ja mihin olemme menossa. Nykyhetkeä täytyy katsoa rohkeasti silmiin sillä emme halua tuijottaa haavekuvaa vaan tunnistaa myös kipukohdat ja puutteet.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Uusi tarina seisoo menneiden kertomusten harteilla
Jotta voi kunnolla ymmärtää minne on menossa, täytyy ymmärtää mistä on tulossa. Työpaikoilla kerrottavat tarinat yrityksen huippuhetkistä, ojanpohjista tai henkilöistä urotekojen takana ovat pohja, jonka päälle tulevaisuuden tarinat rakentuvat. Tarinat tarjoavat myös ikkunan yrityksen ajatuksiin: Mille menestys rakentuu, mitä ovat yritykselle tyypillisiä tiukkojen paikkojen ratkaisuja ja ketä ovat he, joiden suuntaan näissä tilanteissa käännytään katsomaan.
Tarinat luovat myös tunnelmaa. Tarinat onnistumisen juhlinnasta ja yhdessä koetuista seikkailuista yrityksen kiitosristeilyllä henkilöstölle ovat hyvin rakennettuina loistava tapa luoda positiivista fiilistä. Vaikka hyvät tarinat syntyvät ja siirtyvät eteenpäin kuin itsestään, uskon että yrityksen johdolla on keskeinen rooli tarinoiden valitsijana, kertojana ja uusien synnyttäjänä –, ja tätä kautta tunnelman ja kulttuurin luojana.
Riisutun kielen myötä tarinasta tulee ymmärrettävämpi ja samalla kyky korostaa tärkeitä asioita paranee. Kun koko tarina ei vilise ylisanoja, voi niitä käyttää aidosti tärkeiden kohtien korostamiseen.
Välillä on hyvä pysähtyä miettimään menneiden tarinoiden ajatuksia. Vaikka ne ovat palvelleet hyvin tähän asti, mitkä niistä palvelevat matkalla eteenpäin. Tuleeko yrityksen kasvu edelleen samoista tuotteista, jotka ovat luoneet kasvua aikaisemmin? Onko hinta jatkossakin tärkein kriteeri, jonka perusteella asiakkaat valitsevat kuka heille palveluita toimittaa? Menneisyyden sotatarinoissa urotekoja tekevät lähinnä miehet, nykypäivän tarinoissa näin ei enää ole.
Yrityksen ja ihmisen kyvyttömyys ratkaista haasteita muuttuvassa ympäristössä liittyykin usein juuri vanhoista tarinoista iskostuneisiin menneen ajan ajatusmalleihin. Siksi on tärkeää, että kerromme jatkuvasti uusia, hyviä ja vaikuttavia tarinoita. Näin luomme ympäristön, jossa kaikki voivat loistaa.
