Vähemmän työtunteja, enemmän tulosta – toimisiko meilläkin?

Luin hiljattain kiinnostavan artikkelin Microsoftin Japanin toimipisteestä, jossa kokeiltiin kuukauden ajan neljäpäiväistä työviikkoa. Tuloksien kerrottiin olleen erinomaisia: vaikka viikoittainen työaika lyheni päivällä, nousi tuottavuus peräti 40 prosenttia.

Japanissa lomia on toki vähemmän kuin Suomessa ja työtahti todella kova. Voisiko sama malli silti toimia meilläkin? Tämähän herätti paljon keskustelua viimeksi kesällä, kun liikenne- ja viestintäministeri Marin nosti aiheen esille. Asia onkin selkeästi herkkä ja herättää paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Uskon, että jokainen työnantaja on valmis siirtymään nelipäiväiseen työviikkoon, jos pystymme konkreettisesti osoittamaan tuloksien paranevan. Perinteisesti on kuitenkin koettu, että työn tuottavuus heikkenee, kun työhön käytetty aika vähenee.

On kuitenkin selvää, ettei parasta tulosta voi saavuttaa jatkuvalla kiireellä ja stressillä. Pysyvästi liian suuri työmäärä aiheuttaa sen, että meistä tulee suorittajia ja työn tuottavuus laskee, vaikka saatamme uskoa toisin.

Etenkin luovassa työssä mielen pitää saada lepotaukoja, jotta hyvät ideat syntyvät. Yksi hyvä luova idea voi tehdä sadat suorittamiseen käytetyt työtunnit tyhjiksi. Jos Johannes Gutenbergillä ei olisi ollut aikaa pysähtyä keksimään kirjapainoa, tehtäisiin kirjatkin kenties edelleen käsin – ja kuinka tämäkin innovaatio on vaikuttanut ihmiskuntaamme.

Vaikka luovuus tarvitsee tilaa, vaativat kuitenkin monet muut työt samanaikaisesti tekijäänsä, toisinaan liiankin tiukassa aikataulussa. Nykyajan työelämä usein on jatkuvaa tasapainoilua kiireen ja rauhoittumisen välillä.

Työntekijä tietää parhaiten

Tosiasia on, että levolle ja palautumiselle pitää jäädä riittävästi aikaa. Jotta lepo olisi mahdollista, on työtehtävien oltava ajallisesti hoidettavissa työpäivien aikana. Toki tulee jaksoja, jolloin töitä on todella paljon, mutta vastavuoroisesti työtehtäviä pitää välillä olla vähemmän, ettei loputtoman työvuoren kiipeämisestä seuraa uupuminen.

Saattaa olla, että emme ole vielä valmiita radikaaliin työajan lyhentämiseen, mutta voimme parantaa työelämää myös muilla keinoin ja pyrkiä osoittamaan niiden vaikutus yhtiön menestykseen. Yksi keskeinen keino on antaa vastuuta työntekijälle. Kun ihmiset saavat itse päättää, milloin työnsä tekevät ja mikä paikka on elämäntilanteeseen kulloinkin sopivin, nostaa tämä selvästi henkilöstön motivaatiota. Tällöin emme kyttää vaan luotamme – se on oikea tapa kestävän yrityskulttuurin rakentamiseksi. Yksittäisiä ongelmatilanteita tulee vääjäämättä vastaan, mutta ei yksittäisten ihmisten vastuunpaosta kannata koko organisaatiota rangaista.

Itselleni on täysin sama, tekeekö tiimini jäsen tänään 4 tuntia ja huomenna 12 tuntia, kunhan asetetut tavoitteet saavutetaan. Toki samaan aikaan täytyy varmistaa henkilöiden jaksaminen. Periaatteessahan tämä malli mahdollistaa siirtymisen enemmän kohti neljäpäiväistä viikkoa työtunteja vähentämättä, jos henkilö näin itse haluaa ja työtilanne mahdollistaa - ihan vain omien valintojen kautta.

Työ on vain osa elämää. Mitä paremmin jaksamme ja hallitsemme työelämän ja vapaa-ajan yhdistämisen, sitä enemmän pystymme antamaan molemmille puolille.

DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi 2019 Great Place To Work -instituutin tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Lisäksi DNA sijoittui Euroopan parhaiden työnantajien joukossa hienosti sijalle 13 suurten yritysten sarjassa.

Avainsanat:

digitalisaatio hyvinvointi mutkaton työ DNAlaiset uusi työ Töitä ja oppimista

Tuoreimmat artikkelit ja blogit

11/2022 Ville Halonen

DNA oli mukana maailman suurimmassa etä-TET-jaksossa – linjoilla yli 6 000 uteliasta nuorta

DNA oli mukana palvelualojen TET-päivässä torstaina, 24. marraskuuta.
11/2022 Heidi Havastila

Verkkorikollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa – kuka tahansa voi joutua sen uhriksi

10/2022 Milja Köpsi | Vierasblogi

Eikö naisia muka kiinnosta teknologia, kysyy Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä DNA:n vierasblogissa

Teknologiaan ja koodaamiseen liittyy valtava määrä sukupuolistereotypioita sekä ennakkoluuloja.
10/2022 Miia Taanila

Hädän hetkellä ymmärsin, että kollegoistani olikin tullut minulle ystäviä – miten se tapahtui?

Työyhteisön oikeat kasvot ja työkulttuuri paljastuvat hädän hetkellä.