Terapeutti tulee kotisohvalle – näin etäterapia toimii

Nopeat verkkoyhteydet mullistavat muun muassa sen, miten ja missä saamme hoitoa. Esimerkiksi etäterapia tuo terapeutin vaikka viereen kotisohvalle – ja hoitotulokset ovat rohkaisevia.

Etäpsykoterapia on videopuhelun avulla tapahtuvaa terapiaa. Se on tutkimusten mukaan yhtä tehokasta masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa kuin kasvokkain tapahtuva terapia. Verkon yli toteutettavan hoidon suurin hyöty on se, että palvelu on yhä useamman saatavilla.

Psykoterapeutti, psykologi, tietokirjailija ja virtuaaliseen vuorovaikutukseen perehtynyt kouluttaja Satu Pihlaja iloitsee etäyhteyden luomista hoitomahdollisuuksista. Pihlaja tietää, että vaikeista ja nolottavista elämäntilanteista on helpompi puhua etäkontaktissa.

– Itselläni oli asiakas, joka oli kovin hillitty vastaanotolla tavatessamme. Videoyhteyden päässä hän itki. Koin tämän hyvänä asiana. Hän pystyi ilmaisemaan tunteitaan paremmin.

Saatavilla kaikkialla

Iltalehden ja DNA:n kyselytutkimuksen mukaan nopeiden verkkoyhteyksien ansiosta parantuneet terveydenhoidon palvelut ovat yksi teknologisen kehityksen positiivista puolista.

Suomen kaltaisissa teollistuneissa länsimaissa jopa 15 prosenttia kansalaisista kärsii psyykkisistä oireista ja mielenterveyden häiriöistä.

– Terapian saavutettavuus on pitkään ollut Suomessa haasteena. Suurissa kaupungeissa on terapeutteja, mutta maaseudulla ja haja-asutusalueella heitä ei vain ole. Etäterapiassa asiakas säästää matkaan käytetyn ajan ja kustannukset, Pihlaja kuvailee.

– Tämä on esimerkiksi Pohjois-Suomessa merkittävä asia, Helsingissä asuva Pihlaja sanoo ja iloitsee, että voi tarjota psykoterapiaa myös etänä sitä kaipaaville.

Etäpsykoterapiaa toteutetaan paljon myös Kainuussa, Itä-Suomessa, Pohjanmaalla ja saaristoalueilla.

Ensitapaaminen kasvotusten

Terapian alussa Pihlaja sopii asiakkaan kanssa työskentelytavoista. On hyvä, jos asiakas ja terapeutti voivat kohdata ensin kasvotusten. Sen jälkeen kontakti syntyy Pihlajan kokemuksen mukaan helposti videoyhteydelläkin.

– Kohtaaminen videoyhteydellä on jollain tapaa vähemmän intensiivinen, mutta taas toisella tapaa voimakkaampi, koska asiakas on avoimempi ja aktiivisempi, hän kertoo.

Tutkimustulokset vahvistavat, että asiakas tekee keskimääräistä enemmän aloitteita etäterapiassa kuin kasvokkain.

– Terapeuttina toivon, että asiakas on aktiivinen omissa asioissaan. Terapeutti ei voi aina tietää, mistä olisi olennaista puhua, Pihlaja kertoo.

Tietoturva etusijalla

Terapeutin tottuneisuus videoyhteyksiin ja kommunikointiin kirjoittamalla helpottavat työn sujuvuutta.

– Etäpsykoterapiaan on pitänyt totutella ja harjoitella, mutta se on palkitsevaa, Pihlaja sanoo.

Hänen kokemuksensa mukaan keskusteleminen on monella tapaa hyvin samanlaista videopuhelussa ja kasvokkain.

– Kontakti hoidettavan ja terapeutin välillä onnistuu hyvin. Puheenvuorojen ottamiseen kiinnitän enemmän huomiota. Katsekontakti hoidettavan ja terapeutin välillä on erilainen riippuen siitä, missä kulmassa kamera on.

Joskus Pihlaja piirtää asiakkaiden kanssa. Sekin on erilaista etänä.

Pihlajan työskentelyssä tärkeää on hyvä nettiyhteys ja tietoturvallinen järjestelmä. Ne takaavat tehokkaan työskentelyn.

Pihlajan rooli palveluntarjoajana on myös huolehtia toimivasta virtuaaliympäristöstä. Yhteyksien salaaminen ja potilastietojen turvallinen säilytys kuuluvat työhön.

– On hyvä varmistaa myös asiakkaalta, että tietoturva on kunnossa ja että hoidettava on yksin huoneessa videopuhelun aikana. Tietysti itsekin pitää huolehtia, että on yksin huoneessa, josta terapiaa tekee.

Satu Pihlaja valmistautuu antamaan terapiaa verkon yli työhuoneellaan Kompissa Helsingissä.

Helppo yhteydenotto

Työterveysasema Heltti toimii pääasiassa verkossa. Aseman työterveyspsykologi Tanja Lappi näkee, että mitä useampia tapoja asiakkaalla on olla kontaktissa terveydenhoitoon, sen matalampi on kynnys ensimmäiseen yhteydenottoon. Se taas auttaa varhaisessa puuttumisessa.

Psyykkisten ongelmien ensiarviota varten työterveysasema Heltissä kerätään chatissa ja puhelimessa tietoa oireista, kestosta ja siitä, kuinka oireita on hoidettu. Puolet asiakkaista tekee ensimmäisen yhteydenottonsa chatissa.

– Oireiden sanallistaminen kirjoittamalla voi olla helpompaa, kun on kyse mielenterveyteen liittyvistä asioista. Ihmiset osaavat nykyisin enenevissä määrin kiinnittää huomiota kognitiivisiin häiriöihin.

– Usein kyse on työssä jaksamisesta, mielialan vaihteluun liittyvistä asioista ja työkyvyn ylläpidosta, Lappi kertoo.

Tulevaisuudessa robottipsykologi?

Psykiatrisista hoidoista kehitetään teknologia-avusteisia. Se tarkoittaa, että esimerkiksi virtuaalitodellisuus, avatar-terapia ja robottipsykologi tulevat olemaan hoitojen tulevaisuutta. Virtuaalitodellisuusteknologiaa voidaan esimerkiksi käyttää altistushoitojen toteuttamiseen. Altistushoidossa luodaan potilaan kokema ahdistava tilanne virtuaaliympäristöön. Tilanteeseen lisätään asteittain ahdistusta aiheuttavia ärsykkeitä. Hoidon tavoitteena on hiljalleen oppia pois ärsykkeen herättämästä ahdistuksesta.

Avatar-terapia voi puolestaan olla ääniharhoista kärsivien potilaiden tulevaisuuden hoitomuotoja. Terapiassa potilas ja terapeutti luovat tietokoneohjelmiston avulla yhdessä kuvallisen hahmon, jolle mallinnetaan potilaan kuulemat aistiharhat. Tämän jälkeen terapeutti poistuu huoneesta ja puhuu potilaalle teknisten laitteiden avulla avatarin äänellä. Potilas siedättää näin itseään äänille ja terapeutti valmentaa potilasta aistiharhojen sietämisessä sekä niiden hallinnassa.

Helsinkiläinen yritys Achievely kehittää parhaillaan chatbot-pohjaista robottipsykologia, joka neuvoo käyttäjää hengitysharjoituksista, tuo uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisuutta ajatuksiin sekä normalisoi mielen sisältöjä. Tällaiset ratkaisut tulevat tarjoamaan matalan kynnyksen palveluja.

Viiveetön verkko on jo valmiina

Kaikki tämä saattaa kuulostaa tieteiselokuvalta, mutta on arvioiden mukaan totta nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan. Tulevaisuudessa käytämme enenevissä määrin digitaalisia ratkaisuja mielen hyvinvoinnin tukena. Hyvän ja helpon käyttökokemuksen vuoksi on tärkeää, että verkkoyhteydet ovat kunnossa.

Iltalehden ja DNA:n kyselytutkimuksessa selvitettiin kokemuksia nykyisistä terveydenhuollon verkkopalveluista. Vastausten mukaan palvelut koetaan jo nyt sujuvina.

DNA:n Business Manager Ville Hapuoja kertoo, että esimerkiksi DNA tarjoaa kapasiteetiltaan riittävän suuren ja pieniviiveisen internetyhteyden.

– Sen vuoksi verkkoa hyödyntävät palvelut toimivat sujuvasti.

DNA:n nopeat internetyhteydet ja 5G takaavat teknologia-avusteisten palveluiden laadun ja salamannopean tiedonsiirron.

– Kaikki parannukset istuvat hyvin virtuaaliteknologian tarpeisiin. Tänä vuonna 5G-verkkojen käyttöönoton myötä tarvittavat palvelut saadaan entistä varmemmin toimimaan myös mobiiliverkon kautta, sanoo Hapuoja.

– Valtaosa verkossa olevissa yritysten palveluista toimii julkisessa pilvessä. Haluamme DNA:lla varmistaa, että pilvipalveluissa käytetään parhaiten soveltuvaa yhteyttä, joka on tehokas ja tietoturvallinen. Turvaamme pilvipalvelut, työaseman ja internetyhteyden laadukkailla palomuureilla ja tietoturvaratkaisuilla, Hapuoja kertoo.

 

Artikkeliin on haastateltu myös HUS:n psykologi Kasperi Mikkosta ja aineistona käytetty Kelan Etäkuntoutus-loppuraportin Jan-Henry Stenbergin kirjoitusta etäpsykoterapiasta sekä Elias Roihuvuon Pro gradua Virtuaalitodellisuus altistushoidon tukena.

Kiinnostuitko 5G-verkosta? Lue lisää DNA:n sivuilta

Avainsanat:

Teknologiaa ja yhteyksiä

Kommentit

Ole ensimmäinen, joka kommentoi tätä juttua!