Saavutettavuus on digitaalista esteettömyyttä. Toisin sanoen tällä tarkoitetaan digipalveluiden käytön tekemistä mahdollisimman helpoksi erilaisille ihmisille. Samalla saavutettavuuteen liittyy myös haasteita, kun tässä onnistuminen vaatii lukuisten ihmisten huomioonottamista.
Myös puhe- ja datayhteyksistä on tullut ihmisille ja yhteiskunnalle välttämättömyyshyödyke: ilman toimivia yhteyksiä on vaikea selviytyä arjesta. Tietoliikennetoimialan tuotteet, palvelut ja ratkaisut voivat kuitenkin näyttäytyä monimutkaisina ja jopa vaikeina ymmärtää.
Digitaaliset haasteet liitetään monesti vanhuksiin, mutta oletko koskaan ajatellut, että myös maahanmuuttajataustaiset henkilöt kohtaavat saavutettavuushaasteita? Yleisimmät heihin kohdistuvat haasteet liittyvät kieli- ja digitaitojen puutteeseen tai näissä koettuun epävarmuuteen. Saavutettavien digipalveluiden puute asettaa haasteita myös heidän kotoutumiselleen, sillä tämä vaikuttaa muun muassa suoraan esimerkiksi heidän työllistymismahdollisuuksiinsa. Näin suuresta joukosta puhuttaessa on kuitenkin huomioitava, että kyseessä on erittäin laaja ihmisryhmä, joiden taustat ja lähtökohdat vaihtelevat hyvin paljon.
Työnhaun korkea muuri
”Pelkkä halu työllistyä ei välttämättä riitä, jos saavutettavuushaasteet toimivat esteinä jo työpaikkaa hakiessa. Kieli- ja digitaitojen lisäksi tätä voivat hankaloittaa myös esimerkiksi pula asianmukaisista digilaitteista tai tarvittavista tunnistautumiskeinoista, kuten verkkopankkitunnuksista. Lisäksi esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten ei aina ole mahdollista saada tukea kotoa, jos myös huoltajien taidot ovat rajalliset”, kertoo DNA:n ja Planin yhteistyöhankkeen koordinaattori Hanna-Leena Saavalainen.
Kuvittele hetkeksi itsesi maahanmuuttajan saappaisiin. Haluaisit kovasti työllistyä, mutta et tunne suomalaisen työnhaun prosessia, kirjoittamattomia sääntöjä ja työnhakuun liittyvää sanastoa. Pienen selvitystyön jälkeen onnistut vihdoin löytämään potentiaalisen työpaikkailmoituksen, mutta tässä käytetty kieli on niin haastavaa, että et kunnolla ymmärrä sitä. Päätät siitä huolimatta rohkaistua ja laittaa hakemuksen, mutta verkkotyökalujen ja -lomakkeiden käyttö tuntuu äärimmäisen haastavalta näistä puuttuvan kokemuksen takia. Lopuksi hakemus vaatii digitaalisen tunnistautumisen, mutta et omista verkkopankkitunnuksia.
Saavutettavuusongelmat saattavat siis asettaa maahanmuuttajat erittäin haavoittuvaiseen asemaan, jolloin riskinä voi pahimmillaan olla syrjäytyminen. Asiaa eivät myöskään helpota muut syrjivät rakenteet niin työelämässä kuin tämän vakiintuneissa toimintatavoissa, jotka liittyvät esimerkiksi hakijan erilaiseen nimeen. Nämä suomalaisen yhteiskunnan vakiintuneet käytännöt muodostavat liian usein liian korkean muurin tämän jäseneksi pääsemisessä.
DNA:laiset mentoroimassa maahanmuuttajanuoria työelämään liittyvissä asioissa
DNA ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi edistävät digitaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta uudessa yhteisessä hankkeessaan. Planin ja DNA:n hankkeen aikana 15–20-vuotiaat maahanmuuttajanuoret tutustuvat DNA:han, ja heille tarjotaan työnhakuoppeja sekä kokemusta ICT-alan töistä. Hankkeen konkreettisia toimintoja ovat nuorille järjestettävät työelämäaiheiset ryhmätapaamiset, joiden osana myös DNA:laiset ovat päässeet tukemaan nuorten työelämäpolkuja mentoroimalla heitä.
Ensimmäiset mentoroinnit pidettiin helmikuussa etäyhteyksillä ja onnistumisen hetkiä koettiin ruudun molemmin puolin. DNA:laiset korostivatkin antamissaan palautteissaan sitä, kuinka opettavaisena mentorointi toimi myös heille itselleen – moni nosti esiin, kuinka he pystyivät ymmärtämään paremmin, miten konkreettisin ja pieninkin toimin voidaan tehdä isoja vaikutuksia yksilötasolla.
Näin DNA:laiset kommentoivat ensimmäisiä mentorointisessioitaan:
”Oli tosi mielenkiintoista ja hienoa nähdä, kuinka motivoituneita nuoret olivat. Moni puhui sitä, että on tärkeää oppia puhumaan suomea ja valtavan hienosti olivat oppineet niinkin lyhyessä ajassa. Kävimme läpi kuvitteellisen työnhakutilanteen kauppaan tai päiväkotiin, jossa minä parini kanssa toimimme työhaastattelijoina. Vaikka itse haastattelutilanteen läpikäyminen olikin tärkeä oppi, uskon, että kaikkein tärkeintä heille oli saada lisää rohkeutta. Odotan innolla ja mielenkiinnolla seuraavaa tapaamista”, kertoo DNA:n palvelupäällikkö Pasi Niemimaa.
”Olen itsekin saanut apua oman uran alkutaipaleella kokeneemmilta ja näin tässä mahdollisuuden jakaa hyvää omalta osaltani edes vähän eteenpäin. Maahanmuuttajille työpaikan hakeminen on varmasti vielä haasteellisempaa, kun kieli ja kulttuuri on vierasta. Yksi harjoitushaastattelukin voi olla osaltaan tärkeä pala tasoittamassa tietä kohti työelämää”, eräs DNA:lainen toteaa antamassaan palautteessaan.
”Todella silmiä avaava kokemus. Nuoret olivat motivoituneita ja kaikki kertoivat, että on tärkeä oppia puhumaan ja ymmärtämään suomea. Osa haastateltavista oli suunnitellut jo omaa urapolkuaan eteenpäinkin ja kyseltiinpä meiltä mm. lähihoitajankin työstä”, kertoo Meeri Karvola, DNA:n asiantuntija.
Digitaidot tulevat korostumaan tulevaisuudessa ja kaikilla organisaatioilla on vastuu kehittää palveluistaan jatkuvasti saavutettavampia. Saavutettavuuden lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että työnantajat etsivät myös jatkuvasti parempia ratkaisuja työelämässä piileviin syrjiviin rakenteisiin ja käytäntöihin. Monimuotoisuus on myös yrityksille kilpailuvaltti. Monimuotoisemmalla työyhteisöllä pystytään parhaimmillaan edistämään yrityksen innovointia, kun esimerkiksi tuotekehityksessä pystytään ymmärtämään paremmin eri taustaisia henkilöitä. Parempi asiakasymmärrys takaa myös menestyvämmän yrityksen.