Pelaamista ei tarvitse pelätä

Fortnite, NHL ja Counter-Strike. Overwatch, FIFA 20 ja Rainbow Six. Vähän lätkää ja pallopelejä – ja…mitäköhän vielä? Nimet ovat tuttuja, mutta kuinka moni vanhemmista lopulta tietää lasten peliharrastuksesta nimiä enempää?

Ei huolta – suurin osa meistä vanhemmista tietää. Silti huoli siitä, millainen pelisisältö omalle lapselle sopii, on ymmärrettävä ja kasvavissa määrin ajankohtainen. Pelaamista ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Muiden harrastusten tavoin pelaaminen tarjoaa mahdollisuuksia viihtymiseen, lisää sosiaalista kanssakäymistä, rentouttaa ja kehittääkin – loogiseen ajatteluun, luovuuteen ja digitaitoihin. Tässä jutussa esitellään muutama näkökulma pelaamiseen. Samoista aiheista kannattaa jutella myös kotona, yhdessä lasten kanssa.

Pelien ikärajoista on hyvä pitää kiinni

Suomessa pelien ikärajoja valvoo Euroopan kattava PEGI-järjestelmä (Pan European Game Information). Tämän ansiosta kaupoista myytävissä peleissä ilmoitetaan minimi-ikärajat selvästi: 3, 7, 12, 16 ja 18. Ikärajojen lisäksi pelien kansiin on merkitty, jos peli sisältää esim. väkivaltaa. Useimmat pelien verkkokaupat ilmoittavat ikärajat ja merkinnät myös omilla verkkosivuillaan. Suomen lain mukaan vuodesta 2012 alkaen ikärajat ovat olleet sitovia.

Ikärajoissa voidaan kuitenkin käyttää kolmen vuoden joustoa, jos lapsi pelaa peliä oman vanhempansa tai muun täysi-ikäisen seurassa. 18-ikäraja on kuitenkin ehdoton ja se tarkoittaa, että kyseiset pelit soveltuvat vain täysi-ikäiselle. Tästä ei siis tarvitse kotona edes neuvotella!

Yhteiset pelisäännöt auttavat arjessa

Merkintöjä seuraamalla saa hyvin tietoonsa pelien perusfaktat, mutta päätökset ja pelivalinnat kannattaa tehdä aina lapsen ehdoilla. Tärkeintä on miettiä, mikä peli sopii omalle lapselle; hänen ikävaiheeseensa, luonteeseensa tai kiinnostuksen kohteisiinsa. Kaverien valinnat ohjaavat voimakkaasti, mutta silloinkin kannattaa miettiä, mikä sopii meille ja minkälaiset säännöt meillä pelaamiseen luodaan. Jos suosikkipeli silti arveluttaa, kannattaa etsiä lisätietoja netistä: videoita, kuvakaappauksia pelistä, arvosteluja ja keskusteluja.

Tuttujen vanhempien kanssa kannattaa myös vaihtaa ajatuksia – usein samaa pohdintaa käydään kavereiden kodeissa. Säännöistä on myös mukavampaa sopia, jos samalla kaavalla mennään myös naapurissa. Yhteistyö ja yhteiset sopimukset ovat tässäkin asiassa usein kieltoja tehokkaampia. Miettikää yhdessä paitsi rajoja myös sitä, mikä on sallittua ja suositeltavaa. Pelaamisen on tarkoitus olla kivaa ja kehittävää – kotona kannattaa luoda toimivat raamit myös hauskanpidolle!

Pelit – totta vai tarua?

Monet pelit ovat tarinallisesti ja taiteellisesti moniulotteisia teoksia, joissa tarinaa kuljetetaan eri tyylikeinoin. Niin kuin saduissakin, peleissä on omat sankarinsa ja häviäjänsä, hyvikset ja pahikset. Vaikka pelit voivat joskus tuntua esimerkiksi väkivaltaisilta, löytyy pinnan alta usein myös tarinallinen taso. Räiskintää ja muita tehokeinoja käytetäänkin usein, kun kerrotaan sankaruudesta, selviytymisestä tai yhteiskunnan epäkohdista. Tyylilaji imaisee mukaansa – ja tuntuu todelta. Toden ja tarun, mielikuvituksen ja realiteettien eroista kannattaakin jutella säännöllisesti – ihan samaan tapaan kuin on ollut tapana kysyä: ”Mistä se elokuva kertoi, oliko se pelottava?” tai ”Oliko hyvä kirja?”. Kannattaa myös kysyä: ”Miksi pelaat juuri tätä peliä?”. Tämä auttaa ymmärtämään pelin imua ja viehätystä – tai lapsen motiiveja ylipäätään. Lapsi ilahtuu varmasti, jos hänen suosikkipelinsä kiinnostaa myös vanhempia. Nappaa tästä hyvä aihe seuraavaan ruokapöytäkeskusteluun!

Vastuu hyvistä tavoista ja pelikaverista

Kiusaaminen on pelimaailmassa yhtä kiellettyä kuin pelien ulkopuolellakin. Hyvät käytöstavat pätevät myös peleissä ja digimaailmassa, poikkeuksetta. Jos jotain pelin tiimellyksessä kuitenkin sattuu, on oleellista, että lapsi voi keskustella pelaamisesta avoimesti vanhempiensa kanssa ja huonoon käytökseen puututaan heti. Tarvittaessa pelien viestikanavat voi hiljentää, jos pelikaverilla hyvät tavat unohtuvat ja sopia säännöistä myöhemmin pelin ulkopuolella.

Keskusteluyhteys kannattaa pitää auki, jotta lapsi kykenisi puhumaan vanhemmilleen myös silloin, kun jokin pelaamisessa painaa mieltä. Samallahan sitä sitten tulee jaettua myös ne onnistumiset!

Parasta olisi, että vanhemmat voisivat osallistua ja pelata mukana – vaikka vain silloin tällöin. Oman harrastuksen jakaminen vanhempien kanssa on tärkeämpää kuin etukäteen uskoisimmekaan.

Tämän hetken suosituimmat kilpapelit ja ikärajat:

  • FIFA 20: 3
  • Hearthstone: 7
  • Overwatch: 12
  • League of Legends: 12
  • NHL 20: 12
  • Fortnite: 12
  • PlayerUnknown’s Battlegrounds: 16
  • Apex Legends: 16
  • Counter-Strike: Global Offensive: 18
  • Rainbow Six: Siege: 18
  • Dota 2: -

Artikkeli on tehty yhteistyössä Pelaajat.comin kanssa ja löytyy myös heidän sivuiltaan.

Avainsanat:

Lapsiperheen arkea Teknologiaa ja yhteyksiä

Kommentit

Ole ensimmäinen, joka kommentoi tätä juttua!