Digiala ei tarjoa ainoastaan ainutlaatuisia menestyksen mahdollisuuksia yhteiskunnalle, vaan se tarjoaa myös naisille erinomaisia mahdollisuuksia tehdä mielenkiintoista työtä ja nousta parempiin palkkaluokkiin.
ICT-taitojen tarve on kasvanut aina terveydenhoidosta teollistumiseen, mutta esimerkiksi EIGE:n vuonna 2019 tekemä tutkimus näyttää, että vain 17 prosenttia Euroopan lähes 8 miljoonasta ICT-asiantuntijasta on naisia. Parempaa, mutta kuitenkin samaa tarinaa kertovat myös DNA:n luvut. Naisia oli vuonna 2022 koko työvoimasta 37 prosenttia.
Suurin osa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ovat jo naisia – ja operaattoriala tarvitsee monimuotoisia työntekijöitä, jotta palveluita voidaan kehittää erilaisiin tarpeisiin. Sukupuolten välisen epätasapainon korjaaminen ICT-alalla olisi myös hyvä mahdollisuus naisille päästä töihin, jotka ovat korkeammin palkattuja. Tämä auttaisi samalla tasoittamaan sukupuoleen perustuvaa laajempaa palkkaeroa.
Onko syy naisten vähyyteen alalla rohkaisun puute?
Miksi naisia ei sitten ole EIGE:n tutkimuksen mukaan jonoksi asti operaattoreiden ovilla? Naisten alhainen osuus ICT-alalla ei johdu yksilöllisistä mieltymyksistä, vaan järjestelmällisistä esteistä. Tutkimuksessa muun muassa todettiin, että haitalliset stereotypiat ja naisten digitaalisen itseluottamuksen puute ovat suurin este sukupuolten tasa-arvolle ICT-alalla. Tutkimuksessa lisäksi huomattiin, että naisten rajallinen osallistuminen on haitallista yksittäisille ICT-yrityksille, alalle kokonaisuudessaan ja taloudelle laajemmin. Paljon on siis tehtävää asenteiden muuttamisessa ja lainsäädännön mukauttamisessa, jotta naisia rohkaistaisiin valitsemaan tieto- ja viestintätekniikan ammatti.
Paljon on siis tehtävää asenteiden muuttamisessa ja lainsäädännön mukauttamisessa, jotta naisia rohkaistaisiin valitsemaan tieto- ja viestintätekniikan ammatti.
Hienoja roolimalleja on jo
Esimerkkien ja fanitettavien löytäminen omalta alalta on aina merkittävää. Roolimalleja IT- ja ICT-aloilta ei onneksi ole vaikea löytää, etenkin kun kaikki ensimmäiset koodarit 1940-luvulla olivat naisia!
Alla muutama erinomainen esimerkki historian varrelta:
Kreivitär ja matemaatikko Ada Lovelacen loi ensimmäisen algoritmin 1800-luvun alussa. Lovelace oli siis kaikkien aikojen ensimmäisen tietokoneohjelmoija.
Grace Hopper palveli laivastossa toisessa maailmansodassa Mark 1 -tietokoneen parissa. Hopper päätyi muun muassa kirjoittamaan ensimmäisen koodikääntäjäohjelman ja tiimiin, joka kehitti myös ensimmäinen ohjelmointikielen, joka käytti sanoja numeroiden sijaan. Hopper on myös termin debug takana – syy tosin on yllättävä. Mark 2 -tietokoneen oli juuttunut koiperhonen, jonka Hopper raportoi lokikirjaan.
Stacy Horn, Getty Images
Stacy Horn loi ensimmäisen sosiaalisen verkoston jo ennen Faebookia. EchoNYC luotiin vuonna 1990. Echossa, joka tarkoittaa East Coast Hang Outia, keskusteltiin muun muassa elokuvista, kirjoista ja musiikista. Verkosto oli niin suosittu, että New Yorkin osavaltion puhelinjärjestelmä kuljetti erillisen kaapelin Hornin asuntoon.
Myös maahanmuuttajatytöt mukaan
Maahanmuuttajanaiset ja -tytöt voidaan nähdä tuplaten digitaalisen maailman häviäjinä: syynä ovat sukupuoli ja uuden maan haasteet. Heidän digitaalisen lukutaitonsa lisääminen on tärkeää, jotta he voivat integroitua paremmin yhteiskuntaan, perustaa yrityksiä, myydä tuotteita uusilla markkinoilla, löytää paremmin palkattuja töitä, opiskella verkossa ja hankkia terveyspalveluita. DNA tekee myös tänä vuonna yhteistyötä Plan International Suomen kanssa. Kevään aikaa Planin ja DNA:n tyttöryhmä tapaa 11 kertaa ja pääsee tutustumaan tarkemmin ICT-alaan ja digitaalisen maailman haasteisiin.
---
Tutustu lisää aiheeseen:
Välittämättä iästä tai sukupuolesta, riippumatta siitä miltä näytät, mistä tulet, ketä rakastat tai miten juuri sinä näet maailman. Omanlaisuus on rikkaus. Lue mitä omanlaisuus DNA:lle merkitsee.
DNA ja Plan International Suomi tarjoavat jälleen vuonna 2023 Suomeen muuttaneille nuorille mahdollisuutta tutustua ICT-alaan työpaikkana. Tänä vuonna yhteistyössä keskitytään etenkin tyttöjen innostukseen lähteä opiskelemaan ICT-alaa. Lue lisää PLAN International Suomen ja DNA:n yhteistyöstä.
Blogikirjoituksen lähteet: Work-life balance in the ICT sector
