Näin opiskelu onnistuu pienten lasten kanssa tai töiden ohessa – kurinalaisuutta, keskittymiskykyä ja ruuhkaton netti

Etäopiskelu on avannut uusia mahdollisuuksia niille, joiden elämäntilanteeseen perinteinen opiskelumalli ei sovi.

Suurin osa Suomen koululaisista ja opiskelijoista siirtyi maaliskuussa tilapäisesti etäopiskeluun. Klaukkalassa asuvalle Eeva Salolle verkko-opinnot ovat olleet osa arkea jo viime syksystä lähtien.

Salo suorittaa kotiäitiyden lomassa tuotantotalouden perusopintokokonaisuutta Oulun avoimessa yliopistossa Helsingin seudun kesäyliopiston kautta.

– Osa kurssimme opiskelijoista on Oulussa ja osa pääkaupunkiseudulla. Opiskelemme itsenäisesti verkon välityksellä, mutta voimme olla yhteydessä toisiimme Moodle-oppimisympäristön keskustelupalstan kautta. Lisäksi Helsingissä on järjestetty muutamalla opintojaksolla myös opiskelijoiden lähitapaaminen, mutta minulla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua niihin, hän kertoo.

Salo valmistui kasvatustieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2009. Hänen opiskeluaikoinaan oli jo tarjolla jonkin verran etäopintoja, mutta hän ei osallistunut niihin laajasti. Sittemmin verkko-opiskelu on tullut Salolle tutuksi työelämässä. Hän on perhesyistä opintovapaalla Azets Insightsin HR-asiantuntijan tehtävistä.

Kurinalaista ja järjestelmällistä

Eevan mukaan tuotantotalouden etäopiskelu vaatii motivaatiota. Opiskelumuoto on kurinalaista ja ohjaa opiskelijaa järjestelmälliseen työskentelyyn.

– Kurssillamme on joka viikko uusi teema, josta oppimisympäristöön avautuu tiettynä ajankohtana videoluento sekä tehtävät. Tehtävät pitää suorittaa sovitun ajan sisällä.

Eeva mielestä jaksotettu etäopiskelu, jossa on selkeät oppimistavoitteet, on toimiva vaihtoehto kotiäidille. Opiskelu tuo myös älyllisiä haasteita kotiäitiyden lomaan.

– Minulla ei olisi aikaa käydä istumassa luennoilla. Sitä paitsi, jos ei olisi pakko tehdä jotain joka viikko, tekisin varmaan kaikki tehtävät viimeisenä yönä. On hyvä, että opinnot etenevät pieni kokonaisuus kerrallaan, Eeva kertoo.

– Nykyisessä elämäntilanteessa ei ole liikaa vapaa-aikaa, joten ilman selkeitä jaksoja en välttämättä saisi itseäni opiskelemaan näin järjestelmällisesti.

DNA:n laajakaistajohtaja Katri Perälä on itsekin suorittanut Aalto Yliopiston kansainvälisen liikkeenjohdon Executive MBA -ohjelman töiden ohessa. Lisähaastetta arjen palapeliin toivat kaksi pientä lasta.

- On tärkeää, että kotoa löytyy se oma paikka, jossa voi rauhoittua ja syventyä opintojen pariin. Myös hyvät vastamelukuulokkeet auttavat. Oppiminen vaatii keskittymistä ilman jatkuvia häiriöitä. Itse tein opintoja pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin, kun lapset nukkuivat tai olivat isänsä kanssa ulkona, hän selittää.

Etänä verkossa, muttei yksin

Etäopinnoissa opiskelija ei ole ainoastaan videoluentojen ja kirjallisten materiaalien varassa, Eeva Salo sanoo. Niiden lisäksi Moodle-oppimisympäristön keskustelualueella voi keskustella kurssin teemoista.

– Opintojaksoilla on myös mahdollisuus verkko-tutorointiin. Se tarkoittaa, että opinto-ohjaaja antaa sovittuun aikaan ohjausta.

Se, mikä verkko-opinnoissa voi helposti jäädä vähemmälle, on opiskelijoiden yhteisöllisyys. Etenkin nuorille yhtenäinen, samat kiinnostuksen kohteet jakava porukka voi olla ensiarvoisen tärkeä osa opiskelua.

Katri Perälä koki omissa opinnoissaan toimivaksi ratkaisuksi sen, että ryhmä tapasi toisiaan kasvotusten kerran kuussa. Ensimmäinen moduuli vietettiin tiiviisti yhdessä Långvikin konferenssihotellissa.

- Yhteisöllisyyden syntyminen vaatii usein kasvokkain tapaamista ja tutustumista, mutta sen jälkeen sen ylläpitäminen onnistuu myös etänä. Kokonaan verkossa tutustuminen on haastavampaa, sillä non-verbaalinen viestintä jää silloin vähemmälle.

Sohva kiinnostaa opintoja enemmän

DNA ja Iltalehti tekivät suomalaisille kyselyn, jossa tiedusteltiin, mitä vastaajat haluaisivat opiskella etänä. Lista vastauksista on hengästyttävän pitkä: lakia, koodausta, mikrobiologiaa, arkeologiaa, avaruustieteitä… Monia kiinnostaa myös mahdollisuus hankkia uutta osaamista omalla alalla.

Lähes 40 prosenttia vastaajista haluaisi opiskella tai jatkokouluttautua kotoa käsin, jos se olisi mahdollista, ja yhtä moni voisi harkita asiaa. Innokkaimpia verkko-opiskelun suhteen olivat alle 35-vuotiaat, mutta myös yli 65-vuotiaista yli puolet vähintään harkitsisivat asiaa.

Mutta vaikka mahdollisuuksia etäopiskeluun on paljon, ei moni silti vapaaehtoisesti tartu niihin. Syy tähän on kovin inhimillinen, tietää tietokirjailija Antti Merilehto.

– Jo nyt monien maailman huippuyliopistojen, kuten yhdysvaltalaisen eliittiyliopiston Standfordin kurssit ovat ilmaisia ja verkossa. Silti valitsemme mieluummin viihdesarjan katsomisen sohvalla, hän selittää.

Pelkkä verkkokurssi, jota voi opiskella itsenäisesti, ei Merilehdon mukaan ole oikeastaan vielä varsinaista verkko-oppimista.

– Verkko-oppimiseen tarvitaan tekoälyä ja alustoja, jotka tunnistavat opiskelijan lähtötason, soveltavat tälle parhaan mahdollisen sisällön ja varmistavat, että materiaalit ovat muodossa, joka sopii hänen oppimistyyliinsä. Ja vielä mittaavat, miten oppi on mennyt perille, eli miten toiminta muuttuu.

5G on jo täällä - lue lisää uudenlaisesta nettiyhteydestä.

Auton korjausta vr-lasit päässä?

Katri Perälän mielestä esimerkiksi verkkoon videoidut luennot toimivat hyvin silloin, kun kaipaa lisätietoa jostakin aiheesta. Varsinainen oppiminen vaatii kuitenkin vuorovaikutusta.

- On mahtavaa, että Esa Saarisen luentoja voi katsoa YouTubesta ja että Yhdysvaltojen huippuyliopistojen professorit laittavat luentonsa verkkoon. Mutta kun puhutaan varsinaisesta verkko-opiskelusta, tarvitaan myös reaaliaikaisia luentoja, joilla voi esittää lisäkysymyksiä ja oppimisympäristöjä, joissa voi keskustella muiden kanssa. Oppiminen tapahtuu hyvin pitkälti kyseenalaistamalla ja jatkojalostamalla saamaansa tietoa.

Nähtäväksi jää, miten verkko-oppimista tulevaisuudessa voidaan soveltaa paremmin myös hyvin käytännönläheisille aloille.

- Voisiko esimerkiksi huoltomekaanikoksi opiskella niin, että istuu virtuaalilasit päässä ja näkee niiden kautta, miten mikäkin korjataan, Perälä kuvailee.

Lisää nopeutta kodin nettiin

Koronaepidemia on pakottanut eri-ikäiset suomalaiset etäopintojen pariin. Perälän mukaan se, että perheet ovat enemmän kotona käyttämässä nettiä, näkyy jo tarpeissa päivittää kodin nettiyhteys nopeampaan.

- Videokuva erityisesti vaatii kapasiteettia. Kyllähän sen etäpalavereissa nopeasti huomaa, kenellä on liian hidas verkkoyhteys. Tässä tilanteessa, kun koko perhe käyttää samaan aikaan samaa nettiyhteyttä, on tärkeää, että liittymänopeus on tarpeeksi iso. Myös wifi-modeemi kannattaa päivittää niin, että se tukee nopeampaa liittymää. Se helposti unohtuu, hän selittää.

Kodin netiksi Perälä suosittelee kiinteää kaapeli- tai valokuituyhteyttä tai DNA Koti 5G:tä, joka tuo omakotitaloon, paritaloon tai rivitaloon oman, ruuhkattoman ja takuunopean kaistan.

- DNA Koti 5G mahdollistaa kaapelin ja kuidun tavoin gigan nopeuden ja helpottaa etenkin niitä koteja, joihin ei nopeaa kiinteää yhteyttä ole saatavilla. Se on myös edullinen ja nopea asentaa, eikä vaadi kaivuutöitä.

Lue lisää DNA:n 5G-ratkaisuista.

Avainsanat:

Teknologiaa ja yhteyksiä

Kommentit

Ole ensimmäinen, joka kommentoi tätä juttua!

Tuoreimmat artikkelit ja blogit