Mitä 5G:n turvallisuudesta on hyvä tietää?

5G-teknologia herättää aika ajoin keskustelua niin säteilyn kuin tietoturvankin näkökulmasta. Mitä siis 5G:n turvallisuudesta on hyvä tietää? Miten säteilyä Suomessa valvotaan? Miten yksittäisten tukiasemien turvallisuudesta huolehditaan? Entä millainen on 5G:n tietoturva?

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo Suomessa säteilyturvallisuutta. STUK:n määrittämät säteilyturvallisuuden raja-arvot pohjautuvat kansainvälisiin standardeihin (ICNIRP, International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection), joskin STUK:n määrittämät raja-arvot Suomessa ovat vielä näitä kansainvälisiä standardeja tiukemmat. ICNIRP on vastikään päivittänyt raja-arvosuosituksiaan. Suositusten mukaan toimimalla mobiilipalvelujen sähkömagneettisten kenttien ei ole todettu aiheuttavan haittaa väestölle.

Käytännössä jokaiselle tukiasemalle tehdään turvallisuusselvitys ja tarkastelu, joissa varmistetaan, etteivät STUK:n määrittämät säteilyturvallisuuden raja-arvot ylity. Turvallisuusselvityksessä tarkistetaan tukiaseman laskennallinen säteilyteho, mikä auttaa määrittämään esimerkiksi tukiaseman sijoittumista asutukseen nähden. Myös aina, kun tehdään muutoksia jo olemassa oleviin tukiasemiin, tehdään uusi turvallisuustarkastelu. Lisäksi kentällä tehdyissä mittauksissa säteilyarvot ovat aina olleet selvästi raja-arvoja alhaisemmat.

STUK:n mukaan radiotaajuisten kenttien säteilyllä ei nykytutkimuksen valossa ole ihmisille haitallisia terveysvaikutuksia säteilyn alittaessa enimmäisarvot. Lisäksi STUK ja tietoliikenne- ja tietotekniikkayritysten toimialajärjestö FiCom toteavat, että tukiasemien sähkömagneettisille kentille altistuminen ei ole kasvanut matkaviestinliikenteen valtavasta kasvusta huolimatta. FiCom kuvaa nettisivuillaan, kuinka tukiaseman aiheuttama altistus riippuu pikemmin käytetystä lähetystehosta kuin itse teknologiasta. 5G-teknologiasta koituvan altistuksen odotetaan täten pysyvän samalla tasolla kuin jo nyt käytössä olevien mobiiliteknologioiden altistus.

Tietoturvan näkökulmasta 5G on uudempana teknologiastandardina aiempia teknologioita entistä vahvempi. Haasteet, joita 5G:n tietoturvaan liitetään, nousevatkin pikemmin 5G:n siirtymisestä aivan uusiin käyttökohteisiin. 5G:stä tulee monenlaisen toiminnan keskiössä oleva teknologia, kun sitä hyödynnetään uusissa käyttökohteissa. Kokeneena tietoliikenneyhtiönä DNA:lla on kuitenkin hyvät valmiudet rakentaa eri sovelluksiin sovitetusta 5G-infrastruktuurista tietoturvallista.

Myös päätelaitteiden tietoturvan on oltava kunnossa. Esineiden internetin myötä päätelaitemäärän odotetaan kasvavan merkittävästi. Tietoliikenneyhtiönä DNA pystyy tukemaan myös päätelaitteiden tietoturvasta huolehtimisessa. DNA tekee yhteistyötä laitevalmistajien kanssa, ja tietoturvaratkaisuja rakennetaan yhdessä. Lisäksi analytiikka mahdollistaa verkossa tapahtuvien väärinkäytösten havaitsemisen.

Avainsanat:

puheenaiheet tietoturva teknologia Teknologiaa ja tekoälyä

Tuoreimmat artikkelit ja blogit

1/2023 Artikkelien toimitus

Miten suurperheen arjen saa pyörimään syrjäseudulla? Muistilapuilla ja huumorilla.

1/2023 Elina Syrjänen

DNA:n taloyhtiösopimuksesta hyötyvät kaikki

11/2022 Ville Halonen

DNA oli mukana maailman suurimmassa etä-TET-jaksossa – linjoilla yli 6 000 uteliasta nuorta

DNA oli mukana palvelualojen TET-päivässä torstaina, 24. marraskuuta.
11/2022 Heidi Havastila

Verkkorikollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa – kuka tahansa voi joutua sen uhriksi