Mummuksi ja papaksi tulo on ainutlaatuinen hetki elämässä. Monet isovanhemmat haluavat tutustua suvun uuteen tulokkaaseen rauhassa ja auttaa lasten- ja kodinhoidossa. Osa työssäkäyvistä isovanhemmista kuitenkin kokee, että aikaa ei jää riittävästi, eikä lasten ja lastenlasten elämässä pysty olemaan mukana siinä määrin kuin toivoisi.
Perinteisesti työnantajat eivät ole näihin tilanteisiin kehittäneet ratkaisukeinoja. Työhyvinvointi toki huomioidaan, mutta kokonaisvaltaisesta, elämän mittaisesta hyvinvoinnista puhutaan vielä aika vähän. Monesti vanhemmat työntekijät ovat jääneet osittain vaille hyviä työ- ja perhe-elämää helpottavia käytäntöjä.
Rohkeasti kokeilemalla syntyy uusia, toimivia käytäntöjä
Uskon vahvasti kokeilukulttuuriin, jossa uskalletaan onnistua, mutta myös epäonnistua. Jos jokin asia ei onnistu, niin peruutetaan ja kokeilu päätetään. Onnistuneet kokeilut muutetaan käytännöiksi ja niitä kehitetään tarvittaessa.
Henkilöstöltämme tulee jatkuvasti hyviä ideoita palveluiden, prosessien ja henkilöstöetujen kehittämiseksi.
Osana Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -hanketta työntekijämme nosti esille ajatuksen mummu- ja pappalomasta. Tästä ideasta syntyi viikon palkallinen isovanhempainvapaa, joka tukee työntekijöitämme uran myöhäisemmässä vaiheessa. Tarkoituksenamme oli myös lisätä työelämän tasa-arvoisuutta ja joustavuutta.
Tästä ideasta syntyi viikon palkallinen isovanhempainvapaa, joka tukee työntekijöitämme uran myöhäisemmässä vaiheessa.
Parikymmentä DNA:laista isovanhempainvapaalla vuodessa
Vuonna 2017 isovanhempainvapaan piti noin 20 DNA:laista mummua ja pappaa. Kysyimme heiltä kokemuksia vapaan hyödyllisyydestä. Tärkeimpänä asiana koettiin, että vapaalla oli myönteinen vaikutus lapsenlapsen koko perheen arkeen ja hyvinvointiin. Yllätyksenä ei myöskään tullut se, että vanhemmat ottivat isovanhempainvapaalla tarjotun avun vastaan mielellään. Työyhteisössä vapaan pitäminen otettiin vastaan positiivisesti ja työjärjestelyt hoituivat hyvin. Suuremmassa yhtiössä lyhytaikaisen poissaolon vaikutus näkyy vähemmän, koska sijaisuudet pystytään järjestelemään paremmin.
Vaikka isovanhempainvapaa on täyttä työtä, tarjosi se kyselymme mukaan odotetun katkon työelämään, antoi voimia ja pirteyttä. Ja tietysti paljon muisteltavaa pitkäksi aikaa kaikille. Yhdessä perheessä todettiin, että vapaa oli merkityksellinen erityisesti isommalle lapsenlapselle, joka sai tärkeää kahdenkeskistä aikaa isovanhempansa kanssa äidin keskittyessä vastasyntyneen hoitoon. Kolmivuotiaan muistikuva mummin kanssa yhdessä tehdyistä retkistä rantaan, jossa heiteltiin kiviä ja käytiin uimassa, jää elämään vuosiksi. Nämä ovat juuri niitä muistoja, jotka kasvattavat lapsenlapsen ja isovanhemman välille vahvaa sidettä. Kokemuksia, jotka parantavat kaikkien hyvinvointia ja auttavat mummua ja pappaa jaksamaan myös työelämässä.
Kolmivuotiaan muistikuva mummun kanssa yhdessä tehdyistä retkistä rantaan, jossa heiteltiin kiviä ja käytiin uimassa jää elämään vuosiksi.
Meille koko henkilöstön tasa-arvoinen ja joustava kohtelu on tärkeää. Mummu- ja pappaloma on erinomainen osoitus siitä, että pienillä asioilla on yksilötasolla suuri vaikutus. Tällaisten kokeiluiden soisi yleistyvän myös muissa yrityksissä. Isovanhempainvapaa jäi meille pysyväksi käytännöksi, jonka onnistumista arvioidaan vuosittain ja mallia kehitetään tarvittaessa.
Yrityskulttuurin näkökulmasta jatkuva ja avoin vuorovaikutus henkilöstön kanssa on merkittävä tekijä. Ihmisistä huolehtiminen on tärkeässä asemassa ja se, mitä ihminen tarvitsee, ei aina ole uusia keinoja kehittävien tiedossa. Siksi yhteistä ideointia tarvitaan entistä enemmän, on sitten kyseessä yhtiön tai oman työn kehittäminen tai vaikka henkilöstöedut. Kysy mitä henkilöstösi tarvitsee – saat ideoita, joista syntyy jaksamista ja tehokkuutta lisääviä helmiä.
