5G ja itseajavat autot. 5G ja etäkirurgia. 5G tulee mullistamaan teollisuuden alan. 5G jokaiseen lyhtypylvääseen. Ainakin tuo viimeinen vaatii todella paljon enemmän tukiasemia. 5G on kirvoittanut monen monta otsikkoa, jotka perustuvat siihen, mitä kaikkea standardi mahdollistaa. Mutta miten lähellä jo olemme tätä?
5G on parantanut merkittävästi nopean laajakaistan saatavuutta ja hintaa. Alueille, jossa vaihtoehtona on ollut vain xDSL-yhteys maksimissaan nopeudella 100M, tuo 5G aivan eri luokan nopeudet tarjolle. Kynnys 5G-palvelun käyttöönottoon on merkittävästi pienempi kuin kuituyhteyden, rakennus- ja asennuskustannuksen ollessa merkittävästi edellä mainittuja matalampia.
Eikä tämä ole vain kotitalouksien palvelu. 5G on radiotiestä huolimatta aito kiinteän verkon palvelu. Merkittävämpinä asiana asiakkaille voidaan taata palvelunopeudet, aivan kuten kiinteässäkin verkossa. Myös palvelunvalvonta ja palvelutasosopimus voidaan asettaa kilpailukykyiseksi. Mikään ei myöskään estä MPLS- eli Multiprotocol Label Switching -palveluiden luomista 5G-yhteyden päälle.
Eilen nämä olivat pelkkää puhetta, tänään osa niistä on jo toteutettu, ja huomenna nautimme niistä jo arjessamme.
On totta, että aluksi 5G ei ole tuonut merkittävää parannusta laajakaistapalvelun viiveeseen. Tämä johtuu pääosin siitä, että palvelut on ensin vaiheessa rakennettu NSA- eli NonStandAlone-teknologian varaan. Seuraava vaihe on SA- eli StandAlone-arkkitehtuuri, mikä tarkoittaa 4G-riippumatonta 5G-verkkoa ja kehittyneempiä verkkotoiminnallisuuksia. Tämä vaihe tuo mukanaan, ehkäpä peruskäyttäjälle tärkeimpinä, merkittävästi lyhyemmän viiveen ja merkittävän parannuksen niin sanottuun uplinkiin, eli latausnopeuteen asiakkaan suunnasta verkkoon.
Eikä tämä ole kaukana tulevaisuudessa vaan ihan nurkan takana.
Matalankin taajuuden 5G nostaa suorituskykyä
Miksi 5G-tukiasemia ei sitten näy jokaisessa lyhtypylväässä? Siksi, että 5G on nyt rakentunut hyvin pitkälle olemassa olevaan 4G-tukiasemaverkkoon, ja päätaajuutena on ollut 3,5 GHz. Pilottitestaamme paraikaa myös FDD-taajuuksia 5G-käytössä. Esimerkiksi matalamman 700 MHz:n taajuusalueen avulla 5G-verkko pystytään tulevaisuudessa levittämään valtakunnalliseksi nykyisen 4G-verkon tapaan, sillä matalampi taajuus mahdollistaa huomattavasti laajemman kuuluvuusalueen kuin nykyään 5G:lle käytetty 3,5 GHz:n taajuusalue yksinään.
Matalammallakin taajuudella toimiessaan 5G tuo merkittävän parannuksen verkon suorituskykyyn, eli käytännössä paljon nopeamman ja lyhyt viiveisemmän yhteyden.
On hyvin haastavaa ennustaa pitkälle tulevaisuuteen teknologian alalla, joka luo nahkansa ja uusiutuu jatkuvasti. Rohkaisen kuitenkin mieleni ja piirrän muutaman tulevaisuuskuvan – nämä asiat ovat nimittäin jo niin lähellä, ja niitä olisi jo houkutus päästä kokeilemaan.
5G tulee helpottamaan teollisuusautomaatiota suljettujen verkkojen muodossa. Etäkirurgian sovelluksia tullaan varmasti näkemään, mutta ehkä ensimmäisessä vaiheessa nimenomaan sairaaloissa sisäisesti. Stadioneille ja muihin vastaaviin ympäristöihin tullaan tuomaan korkean millimetritaajuuksien 5G-verkkoja AR-palveluiden mahdollistamiseksi ja tarjoamaan yleisön omiin päätelaitteisiin riittävä verkkokapasiteetti isojenkin tilaisuuksien ajaksi. Itse ajavat autot tukeutuvat 5G-verkkoon, mutta eivät ole siitä riippuvaisia.
Eilen nämä olivat pelkkää puhetta, tänään osa niistä on jo toteutettu, ja huomenna nautimme niistä jo arjessamme, kun katselemme jo kohti uusia innovaatioita.
