Yhdenveroisuuden eteen on edelleen tehtävää

Helsinki Pride on nähnyt viimeisen vuosikymmenen aikana hurjan kehityksen – Pride-lauantain kulkueen ja puistojuhlan osallistujamäärä on noussut 8000:sta 110 000 ihmiseen. Vaikka kehitys on ollut valtava, on aidosti tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen rakentamisessa Helsinki Priden toiminnanjohtajan Aaro Horsman mukaan vielä paljon tehtävää.

Historia ja sen eri vaiheet ovat olleet näkymättömissä, vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat olleet olemassa aikojen alusta asti. Ajan ja historian tallentaminen on ollut haasteellista, kun puhtaan marginaalisista ryhmistä ja ihmisistä, joilla ei aina ole ollut edes lainsuojaa. Horsman mukaan Suomenkin lainsäädäntö on melko lyhyen aikaa ollut sateenkaari-ihmisten suojana.

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat edelleen monessa maassa suojaamatta lainsäädännössä, tai jopa laittomia, ja ihmiset asettavat itsensä vaaraan järjestämällä Pride-kulkueita. Suomessa lainsäädäntö on toki edistynyt huomattavasti – on tullut muun muassa tasa-arvoinen avioliittolaki sekä uudet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait, jotka ovat nostaneet Suomen positiota kansainvälisessä vertailussa siinä, minkälainen asema lhbtiq+-ihmisillä eri maissa on”, Horsma kertoo.

Horsma kuitenkin huomauttaa, että vaikka Suomessa onkin päästy pitkälle lainsäädännön osalta, ihmisten asenteet ja todellisuus ovat edelleen kaukana siitä, mitä niiden kuuluisi olla. Ihmisten kuva yhdenvertaisesta Suomesta, jossa kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet, ei valitettavasti ole vielä totta. 

”Esimerkiksi viime vuoden kouluterveystutkimus kertoi, että sateenkaarinuorista 40 prosenttia kohtaa syrjintää ja kiusaamista ei ainoastaan koulussa, mutta myös kotonaan. Sateenkaari-ihmiset kokevat syrjintää myös julkisissa tiloissa ja työpaikoilla. Usein syrjintäkokemuksia ei kuitenkaan viedä eteenpäin, ja lhbtiq+ -ihmisiin kohdistuvan syrjinnän aliraportointi on vakava ongelma. Syrjinnän kokemukset ja sen pelko kuormittaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Hyvinvoinnin haasteet eivät liity vähemmistöidentiteettiin, vaan syrjintään ja muihin vastaaviin tekijöihin”, Horsma kertoo.

”Rakenteellisia haasteita voi olla hankala ymmärtää, jos niihin ei ole tarvinnut itse törmätä. Esimerkiksi niin kutsuttu "perus-hetero” ei ole ehkä itse kokenut eikä siten ymmärrä millaista on kuulua vähemmistöön, olla queer, rodullistettu, vieraskielinen tai vammainen. Tästä huolimatta moninaisuudesta, omasta asemasta sekä liittolaisuudesta voi oppia. Toivoisin, että kukaan ei kokisi oman identiteettinsä takia olevansa jollain tavalla vähäarvoisempi. Koska kukaan ei ole.”

Yritysyhteistyöllä merkittävä vaikutus Pridelle

Vaikka yritysyhteistyötä myös kritisoidaan, se on mahdollistanut Helsinki Pridelle ihmisoikeustyön valtavirtaistamista. Tietoisuutta ja näkyvyyttä on pystytty lisäämään kumppaneiden avulla. On silti tärkeää, että yrityksen toiminta on aitoa, eikä jää pelkästään lippujen heilutteluksi Pride-viikolla. 

”Yritysyhteistyö ja näkyvyys on meille tärkeää, jotta moninaisuus ja yhdenvertaisuuskysymykset eivät jäisi vain marginaalin tietoon. On tärkeää, että meitä tukevat erilaiset organisaatiot ja viranomaiset, sillä ne tarjoavat mahdollisuuksia levittää tietoisuutta ja näkyvyyttä niistä asioista ja tarinoista, joita haluamme tuoda esille”.

Omaa identiteettiä piilotellaan työelämässä 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt saattavat kokea, että jotkut toimialat tai organisaatiot eivät ole valmiita vastaanottamaan heitä. He eivät näe valtaväestön kanssa yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistyä työelämässä avoimesti omana itsenään, ja moni pysyy tämän takia kaapissa.

”Työnhaussa tai työsuhteessa on haasteita. Se saattaa vaikuttaa jo opiskeluvalintoihin, jos ei toimialaa nähdä avoimena ja turvallisena kaikille."

Näkyvyys ja viestintä tukemaan moninaisuutta yrityksessä

”Organisaatioilla pitää olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joiden pohjalta toteuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien velvoitteita. On tärkeää, että vähemmistöt huomioidaan myös Pride-viikon ulkopuolella, ja organisaation joka tasolla ja osastolla. Organisaation pitää olla avoin, turvallinen ja osoittaa arvonsa vuoden jokaisena päivänä."
 

Vielä on paljon tehtävää, mutta suunta on oikea

”Yritykset tiedostavat hyvin, että monimuotoinen ja avoin organisaatio johtaa parhaaseen menestykseen. Varsinkin nuoremman polven työntekijöille työnantajayrityksen arvopohja alkaa olla kriittistä”, Horsma päättää. 

 

Avainsanat:

Vastuullisuutta ja huolenpitoa

Kommentit

Ole ensimmäinen, joka kommentoi tätä juttua!

Tuoreimmat artikkelit ja blogit